Sunnuntai 17.2.2019

”Vierastan perussuomalaisten erottelupolitiikkaa” – Li Andersson ja Jussi Halla-aho ottivat IS-tentissä yhteen etnonationalisteista

Jaa artikkeli:
Luotu: 
17.1.2019 19:32
Päivitetty: 
17.1.2019 19:50
  • Kuva: Antti Mannermaa / Alma Talent
    Kuva
    Arkistokuvassa Li Andersson, joka haastoi Jussi Halla-ahoa vaalitentissä perussuomalaisten nuorisopoliitikkojen kannoista.
|

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kritisoi Ilta-Sanomien vaalitentissä perussuomalaisten puheenjohtajaa Jussi Halla-ahoa siitä, ettei Halla-aho Anderssonin mielestä tuominnut tarpeeksi selvästi perussuomalaisten nuorten etnonationalistisia kantoja.

IS-tentissä kysymykset puoluejohtajille tulivat kansalaisilta. Yksi kysymys koski perussuomalaisten nuorten kantoja, joista Uusi Suomi hiljattain kertoi.

LUE LISÄÄ: PS-Nuorten johtohahmo ohjaisi ”ei-valkoiset” ulos maasta – Järjestö kieli keskellä suuta

Kansalaisen kysymys kuului näin:

”PS-Nuorissa viljellään etnonationalismia ja rotuerottelun mieleen tuovia kannanottoja. Viimeksi PS-Nuoret ilmoitti vastustavansa etnisistä syistä ulkomaalaisten adoptioiden tukemista, uhkaavat PS-Nuorten mukaan Suomen kansan säilymistä. Näistä kannanotoista huolimatta PS-Nuorten puheenjohtaja on perussuomalaisten eurovaaliehdokas. Miksi?”

Halla-aho totesi, että etnonationalismissa on kyse käsityksestä ja määritelmästä siitä, kuka on suomalainen. Hän sanoi, että nuorisojärjestöillä on tapana ottaa radikaaleja kantoja.

”Nuorisojärjestöillä on tapana ottaa radikaalimpia kantoja erilaisiin kysymyksiin. Tämä ei millään tavalla rajoitu perussuomalaisiin. Perussuomalaisissa nuorissa on monilla ihmisillä tällainen etnonationalistinen käsitys ja määritelmä siitä, kuka on suomalainen. Tämä on ihan mielenkiintoinen kysymys: Tarkoittaako suomalainen ketä tahansa, jolla on Suomen passi vai onko siinä kyse kielen, kulttuurin, sukujuurten jonkinlaisesta yhdistelmästä. Mutta itse en pidä tällaista politiikassa tarpeellisena. Minä vastustan huonoa maahanmuuttoa siksi, että se tekee tästä yhteiskunnasta huonomman paikan sekä julkisen talouden kannalta että ihmisten turvallisuuden kannalta. Tässä suhteessa se, että miten määritellään suomalaisuus ei ole mielestäni millään tavalla relevanttia. Toisaalta uskon siihen, että kun eri tavalla ajattelevat ihmiset ovat kuitenkin saman katon alla ja käyvät keskustelua tästä aiheesta, niin se myös jalostaa itse kunkin ajattelua ja kenties radikaalimmat aatteet muuttuvat sitten hiukan maltillisemmiksi ajan kanssa. Tässä on kuitenkin kyse nuorista ihmisistä”, Halla-aho sanoi.

Näin Halla-aho kommentoi asiaa aiemmin Uudelle Suomelle:

Halla-aho PS-Nuoret-jupakasta: ”Emme aja rotuerottelupolitiikkaa – typeriä kommentteja”

Andersson tarttui tähän vastaamalla, että hänen mielestään kysymys on relevantti. Andersson toi esiin olevansa itse suomenruotsalainen, joka ei etnonationalistien mielestä kuulu Suomeen.

”Kyllä se nyt aika erikoista on, jos ei puoluejohtaja selväsanaisesti pysty tuomitsemaan nuorisojärjestön kannanmuodotusta tällaisessa kysymyksessä, olkoon sitten nuoriso kuinka radikaalia tahansa”, Andersson sanoi.

”Yksi syy miksi keskustelu on niin hankalaa on se, että suomen kielessä ei ole erillistä sanaa suomalaiselle etnisyytenä ja suomalaisille kansalaisena”, Halla-aho sanoi tähän.

Halla-aho jatkoi, että jos hän itse muuttaisi Somaliaan ja saisi Somalian kansalaisuuden, hän olisi somalialainen muttei varmasti kenenkään mielestä somali. Halla-aho myös piikitteli Anderssonia siitä, ettei tämän lailla pöyristy erilaisista mielipiteistä.

”Puolueelle, joka haluaa profiloitua politiikkaa uudistavana voimana tämä on pahinta saivartelua mitä olen ikinä kuullut”, Andersson vastasi Halla-aholle.

”Puhutaanpa saamelaisista, Suomen tataareista, Suomen romaniväestöstä, juutalaisista. Suomi ei olisi Suomi ilman näitä ihmisiä. He ovat osa Suomea”, sanoi vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto.

Halla-ahon mukaan esimerkiksi saamelaisten on syytäkin olla ylpeitä saamelaisuudestaan.

”Nämä vähemmistöt kuuluvat Suomeen. Mutta ne ovat erillisiä etnisyyksiä. On omituista, jos tässä maassa on yksi etninen ryhmä, joka ei saa pitää itseään etnisenä ryhmänä – nimittäin me suomalaiset”, Halla-aho sanoi.

Andersson sanoi vierastavansa ”perussuomalaisten erottelupolitiikkaa”.

”Te kuulette, kuinka tarkasti tässä koko ajan erotellaan eri etnisyyksiä, eri ryhmiä. On hyvin pieni askel siihen, että ruvetaan arvottamaan näitä eri etnisyyksiä suhteessa toisiinsa. Silloin ollaan tekemässä politiikkaa tavalla, jota en millään tavalla halua allekirjoittaa enkä halua nähdä, en Suomessa enkä missään muualla”, Andersson sanoi.

Halla-ahon mielestä Suomen kansalaisuus, Suomen passi on liian helppoa saada.

”Se tekee suomalaisuudesta liian halvan”, Halla-aho sanoi.

LUE MYÖS: Näkökulma: ”Valkoisen Suomen” ajajat tunkevat esiin Halla-ahon varjosta

Jaa artikkeli:

Kommentit

Joni Storhammar

Jäipä Liltä vastaamatta että jos Halla-aho muuttaa Somaliaan ja saa kansalaisuuden, tuleeko hänestä silloin somalialaisen lisäksi somali? Yhtä lailla saamelaiset ovat saamelaisia etkä todennäköisesti sinä tai minä voi olla saamelaisia. Eikö ole etnisiä suomalaisia, jos on etnisiä kaikkia muita?

Kaarlo Kunnari

Lisäksi , kun olemme etnisiä suomalaisia, meillä on samat tavat ja uskomukset ja myös moraaliset käsitykset toimimisesta muiden ihmisten parissa. Lisäksi me puhumme samaa kieltä. Sitähän puhuu moni muukin etninen porukka suomessa tataarit, saamelaiset, suomenruostalaisistakin osa jne. Yhteinen kieli ja tavat luo suomalaisuuden perustan. Kansamme huomioi senkin että meillä on vähemmistökieliä ja niiden kanssa on tultava toimeen ja sallittava käyttö. Vanha sanalasku sopii tähänkin: "Maassa maan tavalla tai maasta pois." Tämän normin suomalaiset hyvin sisäistävät toimissaan.

Pentti Westerholm

Halla-aholla on isänmaallisia kommentteja.Suomi kuuluu suomalaisille ja jos tänne haluaa asettua täytyy mukautua meidän kulttuuriin.Jotkut yrittävät sisukkaasti mukauttaa meidät vieraskoreiksi.Kutsuvat sitä hienommin nimellä Monikulttuurisuus.

Petri Hämäläinen

Li Anderssonilla ei ole mitään ongelmaa flirttailla Antifan poliittisen väkivallan kanssa.

Ei mitään ongelmaa globalisaatiota vastustavien anarkistien poliittisen väkivallan kanssa (viimeeksi Hampurissa, aiemmin itsenäisyyspäivänä Suomessa, linja-autovarikkojen polttajat Suomessa).

Ei ongelmaa Brasilian nykyisen presidentin Bolsaneron murhayrityksen tehneen vasemmistoradikaalin kanssa.

Martti Nurmi

Rasismia on ihmiskunnan jakaminen rotuihin, joiden oletetaan olevan sekä erilaisia että eriarvoisia. Arvon määräävät silloin vaihtelevasti fyysinen kauneus, ruumiinvoima, älykkyys ja kunkin aikakauden ihailemat taipumukset, kuten taiteelliset taipumukset, tieteellinen kyky ja keksimiskyky, sekä korkea moraali ja hienostuneet tavat.
Tulisiko arvoista keskustella, vai onko se rasismia?

Hannu Mononen

Paikalla olleena pitäisin toimittaja Jenni Tammisen ilmaisuja turhan kärjistävinä. Jos tuo oli "yhteenotto", se oli hyväntahtoisin aikoihin näkemäni. Voiko Halla-ahon sanontaa toisenlaisesta suhtautumisestaan erilaiseen ajatteluun nimittää "piikittelyksi", se on varmaan kuulijasta kiinni. Yleisön naurunpyrskähdyksestä päätellen sitä saattoi pitää myös pilailuna tai leikinlaskuna, mutta mistään vihamielisestä naljailusta ei ollut kyse.

Nämä kaksi poliitikkoa ovat persoonina temperamentiltaan hyvin erilaisia. Halla-aho on introvertti, joka tarkkailee vaiti, hymyilee sisäänpäin ja pyrkii lakonisiin lohkaisuihin suunvuoron saadessaan. Andersson taas on räiskyvä ja puhelias ekstrovertti, lietsoo itseään tunteisiin joiden valtaan hän sitten heittäytyy äänekkäästi – jopa pöyristyen tarkoitushakuisesti. Ei tietenkään kukaan voita mitään lähtemällä siihen mukaan.

Petri Hämäläinen

Hienoa tuoda paikalla olleen kommentti tähän keskusteluun. Kyseenalaistaa toimittajan objektiivisuuden.

Oliko tapahtuman keskustelun sisältö tosiaan tiivistettävissä etnokansallisuuteen? Oliko tämän vierastaminen mitenkään keskustelulle keskeistä.

Tuskinpa kun toisen keskustelijan ideologia oli juuri tälllä viikolla kokenut henkisen ja moraalisen vararikon.

Hannu Mononen

Tapahtuma onnistui yli odotusteni niin poliitikkojen kuin toimittajienkin osalta ja siitä jäi yleisesti hyvä mieli. Puoluejohtajat (Sipilällä ja Rinteellä sijainen) olivat lavalla kolmessa kolmen ryhmässä n. 50 min kukin. Parista tuhannesta koko maasta lähetetystä yleisökysymyksestä valikoituja esittivät heille toimittajat, ja muutama sovitusti yleisöstä. Aihepiiri oli kattava, tavallisia ihmisiä koskevista ja kiinnostavista kysymyksistä – etnokansallisuus oli vain yksi niistä.

Ilmapiiri oli arvostava puolin jos toisin kiperissäkin kysymyksissä ja huumorillakin oli sijansa. Aikataulu piti max 1 min 30 sek vastauksille. Ketään ei nöyryytetty ja kaikki yleisesti onnistuivat osaltaan.

Jenni Tamminen

"Oliko tapahtuman keskustelun sisältö tosiaan tiivistettävissä etnokansallisuuteen?"

No ei todellakaan, jos koko tapahtumasta puhutaan. Tentti oli todella pitkä kaiken kaikkiaan ja siinä käsiteltiin kyllä todella paljon eri aiheita. Tallenne lienee edelleen katsottavissa IS:n sivuilla.

Hannu Mononen

Andersson profiloituu haastajana, kuten hänen persoonaansa sopii – Halla-aho taas on jo tähän mennessä niin monissa liemissä keitetty, että hän ottaa kovistelut varsin tyynesti ja tässä esiintyi isällisen ymmärtävänä nuorisojärjestöjen kuumakalleja kohtaan.

Ihailtavan sinnikäs on edelleen Paavo Väyrynen, takavuosien inhokki, jossa riittää virtaa ja kykyä pompahtaa kuin korkki pintaan yhä uudelleen niin monien upotustenkin jälkeen. Konkari on yli 72-vuotiaana skarppi kuin mikä, kykenee itseironiseen huumoriin ja muistaa tarkasti kaikki yksityiskohdat vakuuttaessaan kuulijansa oikeassa olostaan hymyn kare huulillaan.

– Tilaisuuden kolmas puoluejohtaja, jota edusti sijainen, oli Essayah.

Pasi Käyhkö
Vastaus kommenttiin #18

Niinpä, mutta ei sillä ole tämän asian kanssa paljoakaan tekemistä. Kyllä Ahvenanmaan väestöstä löytyy myös erittäin hyvin koulutettuja. Osa on opiskellut myös Ruotsissa ja niistä ei välttämättä ole edes tietoa Suomen tilastoissa.
Suomen mantereella heikoimmin koulutetut alueet ovat Kainuu, osa Pohjanmaasta ja Lappi.

Kari Perttula

Ja mikähän suomalainen heimo, kommentoijien mielestä, on niitä aito suomalaisia. Ehkä hämäkäiset, vai sittenkin savolaiset, Karjalaiset, Kainuun kansa, vai peräti pohjalaiset.

Miksi erotella muualta tulleita, kun ei suomalaisuuskaan ole yhteneväistä?

Kyuu Eturautti

Olisi ihan mukavaa jos käytettäisiin vähän enemmän aikaa puhumaan siitä minkälaisia poliittisia päätöksiä ajetaan ja melkoisen paljon vähemmän siihen mistä kaikista kunkin puolueen lähellä olevien tahojen toimista pitää pöyristyä ja tulistua.

Joka ikisellä puolueella Suomessa on jäsenistössään hiukan vähemmän päivänvaloa kestäviä toimijoita, lähipiireissä vielä enemmän. Jos niitä kaikkia ryhdymme etsimään ja tuomitsemaan, mistään muusta emme ehdi puhumaankaan. Totta puhuen tuo tuntuu joidenkin tarkoitukseltakin, kun taito puhua oikeista ongelmista on heikomman puoleinen.

Joku varmaan lukee ylläolevan vahvana kritiikkinä vassareille, joku vahvana kritiikkinä persuille. Olkaa ihan kumpaa mieltä vaan, minä en.