Lauantai 16.2.2019

Asiakasmaksujen uudistus: Tutkija selvitti voittajat ja häviäjät – Näin ”pommi” todella vaikuttaa

Jaa artikkeli:
Luotu: 
18.1.2019 10:28
  • Kuva: Pekka Karhunen / Alma Talent arkisto
    Kuva
|

Uudessa asiakasmaksulaissa häviäjiä on enemmän kuin voittajia, kirjoittaa THL:n terveys- ja sosiaalitalous -osaston tutkimuspäällikkö Jussi Tervola blogissaan.

Tervola on laskenut uuden asiakasmaksulain vaikutuksia eri tulokymmenyksittäin. Uusi asiakasmaksulaki ei kuitenkaan jakaisi voittajia ja häviäjiä tulojen mukaan, vaan se laskisi ja nostaisi maksuja niin pieni- kuin suurituloistenkin keskuudessa. Euromääräisesti suurimmat maksuhuojennukset osuisivat kuitenkin toiseksi ja kolmanneksi alimpaan tulokymmenykseen.

”Uusi asiakasmaksulaki sekoittaa asiakasmaksujen pakkaa siirtämällä maksutaakkaa lapsiperheiltä lapsettomille aikuisille. Niin pienituloisissa kuin paljon sairastavissa on sekä niitä, joiden maksut alenevat että niitä, joiden maksut kasvavat”, Tervola arvioi.

Tervola huomauttaa, että laki on tehty kustannusneutraaliksi, eli laki ei nosta tai laske julkisia kuluja. Lopputulos on keskimäärin hieman maksuja alentava, mutta vaikutukset jakautuvat eri tavoin.

”Määrällisesti häviäviä kotitalouksia on kuitenkin enemmän kuin voittajia. Noin kolmannes kotitalouksista maksaisi enemmän, ja neljännes maksaisi vähemmän kuin ennen. Lähes puolella kotitalouksista maksurasitus ei muuttuisi”, Tervola kirjoittaa.

Kuvion lähde: Jussi Tervola / THL

Hallituksen esitys uudeksi asiakasmaksulaiksi on parhaillaan eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan sekä perustuslakivaliokunnan käsittelyssä.

Yksi uuden lakiesityksen kiistellyimpiä kohtia on asiakasmaksujen niin kutsutun välikaton poistaminen. Asiakasmaksuille on asetettu vuosittainen 683 euron vuotuinen maksukatto, joka säilyisi myös uudessa esityksessä, mutta nykyisin terveyskeskuskäynneille on säädetty oma ”välikattonsa”, joka on tarkoittanut, että maksuja peritään enintään kolmesta terveyskeskuskäynnistä joka vuosi.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Aino-Kaisa Pekonen on kutsunut välikaton poistoa koko lakiesityksen ”suurimmaksi pommiksi”.

LUE MYÖS:

Asiakasmaksujen ”pommi” järkyttää – Nyt vastaa Annika Saarikko

Asiakasmaksujen ”pommi” kuohuttaa: 62 euron omavastuu nousee jopa sadoilla euroilla – ”Tämä on valtava hinnankorotus”

Tervola pitää välikaton poistoa heikennyksenä mutta huomauttaa, että samalla hallitus laajensi maksukattoa kerryttävien palvelumaksujen joukkoa. Jatkossa myös hammashoidon maksut huomioitaisiin.

”Aikaisemmin maksukatto on täyttynyt arvioni mukaan noin viidellä prosentilla väestöstä, kun hallituksen esityksen myötä heidän määrä kaksinkertaistuisi”, Tervola toteaa.

”Keskimääräinen häviö on 30–50 euroa vuodessa. Voittamisen todennäköisyys kuitenkin kasvaa mitä enemmän palveluja käyttävästä on kyse. Niistä viidestä prosentista, jotka käyttävät kaikista eniten palveluita ja joiden maksukatto on täyttynyt jo nykyisin, lähes kaikki voittavat, koska he saisivat käytännössä suun terveydenhuollon jatkossa ilmaiseksi (pl. protetiikka). He säästäisivät keskimäärin 100–200 euroa vuodessa”, Tervola jatkaa.

Nyt käsiteltävän asiakasmaksulain suurimpia voittajia olisivat Tervolan arvion mukaan kotihoidossa olevat ikäihmiset ja lapsiperheet. Säännöllisen kotihoidon maksut alenisivat noin 30 euroa kuukaudessa ja alle 18-vuotiaat olisivat jatkossa vapautettuja terveyskeskus- ja hammashoitomaksujen lisäksi myös muun sairaanhoidon maksuista.

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Erkki Malinen

Tämä on sitä tilasto kikkailua keskiarvolla, mikä ei kerro mitään. Miten sille pienellä eläkkeellä elävälle todellisuudessa käy? Ei se tarvii hammashoitoo kun ei ole hampaita vaan sellanen sairaus mikä vaatii jatkuvaa seurantaa. Tai työtön jolla on jokin sairaus mikä vaatii jatkuvaa seurantaa tai hoitoo.

Harri Kovala

Suomessa on jo ennen maksu-uudistusta läntisen Euroopan korkein omavastuu terveydenhoidossa, kertoo OECD:n tilasto. Tämän lisäksi olemme mitalisijoilla, kun verotuksen kovuutta mitataan.

Kansalaisten palveluihin ja tukiin kuluu alle 60 % julkisen sektorin menoista. Olisiko jo aika leikata tuosta jäljellejäävästä 40 %:sta, johon kuuluu suurelta osalta julkisen hallinnon tyhjäkäynti?

Jos Suomessa hallinnon kulut asetettaisiin samalle tasolle asukasluvun suhteen kuin Kiinassa, säästäisimme vuosittain noin 8 mrd euroa.