Lauantai 16.2.2019

Kansanedustaja: Sähköautoissa piilee ”päästöpommi”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
18.1.2019 13:50
  • Kuva: Jenni Gästgivar / Alma Talent arkisto
    Kuva
    ”Akkuihin tarvittava malmin louhinta, jalostus ja kuljetus on itsessään vielä päästöpommi”, Jaana Pelkonen toteaa sähköautoista.
|

Kansanedustaja Jaana Pelkonen (kok) kirjoittaa blogissaan, että sähköautoista keskustellessa on hyvä tarkastella niihin liittyvä ekologisuusväitteitä kokonaisuuden kautta. Pelkonen toteaa, että sähköautot tarvitsevat ekologisempia akkuja.

”Litiumioniakun varassa liikkuva sähköauto on ajossa päästötön, mutta akun valmistaminen ei ole vielä ongelmatonta. Se tuottaa massiivisesti hiilidioksidipäästöjä sekä raaka-aineiden tuotannossa, että akun valmistuksen yhteydessä”, Pelkonen kirjoittaa.

”Akkuihin tarvittava malmin louhinta, jalostus ja kuljetus on itsessään vielä päästöpommi. Jatkojalostuksen kemialliset prosessit puolestaan vaativat valtavasti energiaa korkeiden lämpötilojen ja tuotteen kuivatuksen vuoksi. Erityisen ristiriitaista sähköautojen ekologisuudessa on tieto siitä, että akkutehtaat toimivat pääasiassa hiilivoimalla. Emme voi ulkoistaa ongelmiamme muihin maihin”, hän jatkaa.

Pelkonen kirjoittaa, että sähköauton akun valmistus vastaa itsessään jopa 9 vuoden ajoja ja kun sähköautojen toimintamatkat kasvavat, lisääntyvät samalla myös päästöt akkujen valmistuksessa.

Pelkosen mukaan tällä hetkellä sähköautoa ekologisempaa olisi päivittää vanhasta bensiiniautosta bioetanoliauto, mutta biopolttoaineet ja -sekoitteet ovat vain väliratkaisu.

”Tarvitsemme lisää tutkimusta ja korkeaa osaamista, jotta siirtyminen sähkökäyttöön olisi mahdollisimman puhdasta. Onneksi akkuteknologia kehittyy kovaa vauhtia”, Pelkonen kirjoittaa.

LUE MYÖS:

Hurja laskelma Suomelle: Jättimullistus alkaa 2025, ja sitten menee koko autokanta uusiksi

Suomalaistutkijat: Uusiutuvalla energialla johdetaan harhaan

Jos autovero loppuisi, bensan hintaan tulisi hurja korotus, laski Soininvaara – Kokoomus: Bensan hintaan ei kosketa

Lue Jaana Pelkosen blogi Puheenvuorosta: Sähköautot tarvitsevat ekologisempia akkuja

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Jari Koponen

Akut ovat varsin kestävää kehitystä. Materiaalin saa talteen yhtä hyvin kuin juomatölkeistä. Sähkön tuotantoa akkujen lataukseen sen sijaan sopii siivota. Kaikki sähkö käytetään ilman yhtään sähköautoa. Jos muun kulutuksen rinnalle tuodaan uutta vaikkapa sähköautojen muodossa, se sähkö täytyy generoida muun sähkön lisäksi. Niin kauan kun säätövoimassa on mukana hiilivoimaloita aina Narvan likaisia palavan kiven voimaloihin asti, on oikein laskea lisäkulutuksen tulleen pahimman mukaan. Ja kun niin lasketaan, ei sähköauton CO2 niin kummoinen ollutkaan. Pelkonen oli väärässä ja oikeassa samaan aikaan.

Jarmo Kalliola

Miten olisi Nesteen uusi Biodiesel, joka valmistetaan jätteistä. Ei tule rikkiä ja vain vähän hiukkasia sekä hiilidioksidia. Kotimaisena vaihtoehtona käyttäjiä voisi tukea alemmalla polttoaineverolla ja näin saataisiin saastuttava vanha diesel autokanta vähän saastuttavaksi.

Mikko Toivonen

Kannattaisikohan tuotakin tarkastella hiukan objektiivisemmin eli mistä jätteestä, mitä sen siitä valmistaminen aiheuttaa ja mihin se todellisuudessa riittää.
Samalla kannattaisi kysyä laskelmaa että ,ikä on bimassaenergian kokonaispäästö raaka aineen tuottaminen, korjaaminen ja kuljettaminen sisältäen niin että siitä saadaan vuoden kasvulla ehkä vuoden käytöstä noin 1% takaisin biomassan kasvuun

Nämä ovat kenen tahansa aivan pikkiriikkisellä' rehellisyydellä ja logiikalla pääteltävissä ja tiedostettavissa ja toisille taa käyttää toisen tuottamaa tilastoa argumentointiin että biomassa energia on päästötöntä.
Sen valheen purkamisen voi aloittaa alkamalla mittaamaan vaikka oma puuhorminsa päästöjä, mitkä tietenkin ovat vielä enemmän kuin hyvin hoidetun voimalan piipusta millä tahansa polttoaineella tuotettuna.

Jarmo Kalliola

Meillä taivastellaan, miten noihin ilmastotavoitteisiin päästäisiin, kun meillä on vanha autokanta ja erityisesti dieselautot ovat syntilistan kärkipäässä. Meillä on tuohon valmis ratkaisu olemassa. Se on Nesteen jätteistä valmistama diesel. Ei ollenkaan rikkiä,vähän hiilidioksidia ja hiukkasia ja lisäksi kotimainen vaihtoehto. Tuota polttoainetta voitaisiin tukea vähentämällä siihen kodistuvia veroja ja näin saataisiin nopeita tuloksia aikaiseksi.

Hilkka Irmeli Rantala

Kysymys kuuluu, kuinka pitkälle biodiesel riittää? Jätteistä valmistettu on hieno juttu. Lisäksi biodieseliä tehdään mm. hakkuutähteistä ja öljykasveista. Ilmeisesti valmistus on kuitenkin niin tyyristä ja määrät eivät kasva niin suuriksi, että biodieseliä riittäisi ainakaan kovin paljon yli raskaan liikenteen tarpeisiin.

Markku Savikivi

Bioetanolin maine saattaa myös olla liian hyvä eli katteeton. Biometaani voisi olla parempi vaihtoehto.

Biometaanin raaka-aine Suomessa riittänee vasta sitten, kun otetaan turve käyttöön muiden paikallisten raaka-aineiden ohella.

Biometaanilaitoksia voitaisiin perustaa hajautetusti maaseudulle. Perinteisestä turpeenotosta poiketen turvesuon ei tarvitsisi olla laaja-alainen. Suota ei tarvitsisi kuivata ja turvetta voitaisiin nostaa läpi vuoden kaivamalla suo pohjiaan myöten.

Saksa turvaa sähköautoilussaan merkittävässä määrin fossiilienergiaan. Suo ei ole fossiilinen vaan bakteerielämää täynnä oleva elämänpiiri.

Koskematonkin suo päästää hiilidioksidia ympäristöön joissakin olosuhteissa enemmän kuin mitä suon kasvusto sitä sitoo.

Jos ilmasto lämpenee esimerkiksi aiemman ikiroudan mailla, niin suo alkaa tuottaa metaania mädättäjäbakteerien toimesta ilmaan, mikäli lämpöä on riittävästi, ja samalla turvekerros ohentuu.

Kari Aaltonen

Samaan aikaan kun käydään keskustelua siitä ken autoilioista on se pahin rikollinen ja ketä tulisi rangaista kovemmin, unohtuu kokonaan kysymys, miksi hallituspuolueet ovat valmiita rökittitämään autoiliota ja samaanaikaan tukevat miljardella laiva ja lentoliikennettä, joka on paljon likaisempi vaihtoehto liikkumiselle.

Esko E. Peltonen

Sähköntuotannon CO2 -päästöjä tarkastellaan yleensä keskiarvoina, kun puhutaan esim. sähköauton CO2-päästöistä. Sähköautot ovat uutta kulutusta ja pitäisi tarkastella sitä, millä tarvittava lisäteho tuotetaan. Silloin saattaa CO2-päästöjen suhteen fossiilisia polttoaineita käyttävien voimaloiden päästöt painottua enemmän. Puhtaat vesi- ja ydinsähkö löytävät käyttäjänsä muualta.

Hiilivoimalan hyötysuhde polttoaineesta sähköksi on noin 50%. Hyötysuhde voimalan sähkölähdöistä sähköauton moottoriakselille on myös noin 50%. Eli kun sähköauto käyttää hiilivoimalan sähköä kulkuunsa, 25% hiilen polttamisen tuottamasta energiasta päätyy viemään autoa eteenpäin. Auton matkustamon ja akkujen lämmitys pitää myös hoitaa tuolla hiilivoimalan sähköllä. Akut purkautuvat hieman auton seisoessa parkissa, eli sähköauto kuluttaa energiaa hieman koko ajan.

Dieselmoottorin hyötysuhde on täydellä kuormituksella noin 45 %. Jos moottori käy 10% teholla maksimitehoon nähden, on hyötysuhde noin 25%. Dieselin hukkalämpöä käytetään auton matkustamon lämmitykseen, joten se ei ainakaan viileässä ilmanalassa mene hukkaan. Tästä voisi arvioida saatavan noin 5 prosenttiyksikön hyötysuhdeparannus. Taas voimansiirron hyötysuhde pudottaa kokonaishyötysuhdetta noin 5 prosenttiyksikköä.

Näiden tarkastelujen lopputulos on, että diesel olisi sähköä edullisempi voimanlähde autoon, kun sähköautoa ajetaan fossiilisen voimalan sähköllä. Sähköauton energiakäytön hyötysuhde on 25% hiilen poltosta auton akselille. Dieselautossa hyötysuhde dieselin poltosta auton akselille asettuu välille 25% - 45% kuormitustilanteesta riippuen. Keskimääräinen hyötysuhde olisi noin 30-35%.