Lauantai 16.2.2019

Professori listaa 3 isoa sote-ongelmaa – ”Demokratian kannalta aivan ytimessä”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
18.1.2019 17:37
Päivitetty: 
18.1.2019 17:41
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie sanoo Uudelle Suomelle, että tavoitteena on kuulla asiantuntijoita vielä viimeisen kerran tiistaina, jonka jälkeen perustuslakivaliokunnan kansanedustajat aloittavat niin sanotun valmistavan keskustelun lausunnostaan.
|

Valtiosääntöoikeuden asiantuntija, professori Juha Lavapuro katsoo, että Juha Sipilän hallituksen sote-esitys sisältää yhä ongelmia.

Sote-uudistusta käsittelee parhaillaan eduskunnan perustuslakivaliokunta, kun eduskunnan vaalitaukoon on aikaa enää kahdeksan viikkoa. Valiokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie sanoo Uudelle Suomelle, että tavoitteena on kuulla asiantuntijoita vielä viimeisen kerran tiistaina, jonka jälkeen perustuslakivaliokunnan kansanedustajat aloittavat niin sanotun valmistavan keskustelun lausunnostaan.

Edellisen lausuntonsa sote-uudistuksesta perustuslakivaliokunta antoi viime kesäkuussa. Tuolloin se löysi lakiesityksistä 23 kohtaa, joihin se vaati muutosta. Nyt lait ovat jälleen perustuslakivaliokunnan tarkastelusa hallituksen ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan uudistettua niitä koko viime syksyn.

”Näyttäisi siltä, että aivan kaikkia perustuslakivaliokunnan kesäkuussa huomioimia ongelmia sosiaali- ja terveysvaliokunta ei ole pystynyt poistamaan”, sanoo Lavapuro Uudelle Suomelle.

Lavapuro oli yksi kahdestatoista asiantuntijasta, joita perustuslakivaliokunta kuuli torstaina noin viiden tunnin kokouksen aikana. Kokouksen päätyttyä Lavapuro totesi yhdessä kollegansa, professori Tuomas Ojasen kanssa eduskunnan käytävällä, että esityksessä on yhä ongelmia.

Lavapuro itse on kiinnittänyt huomiota etenkin kolmeen eri kohtaan: tietosuojakysymyksiin, asiakassuunnitelmaan ja maakuntien asemaan.

Asiakassuunnitelmaa on pidetty sote- ja valinnanvapausuudistuksen yhtenä perustavanlaatuisista ratkaisuista, jonka tarkoitus on turvata nykyisten sosiaalipalveluiden ja terveyspalveluiden integraatio.

Viime kesäkuussa perustuslakivaliokunta totesi varsin tylyin sanankääntein, että asiakassuunnitelman ”oikeudellinen velvoittavuus lakiehdotuksen ja sen perustelujen valossa varsin epäselväksi ja jäsentymättömäksi”.

Hallitus selvensi asiakassuunnitelman asemaa tekemällä siitä ei-velvoittavan.

”Se tarkoittaa sote-asiantuntijoiden mukaan, että tämä palveluintegraation tavoite ei toteutuisi, vaikka se on ollut tämän uudistuksen keskeisiä tavoitteita.”

LUE MYÖS: Opposition hämmästys: Koko ydin lähti sotesta – ”Hallitus ratkaisi epäselvän asian poistamalla sen kokonaan”

Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio ei sinänsä vielä ole perustuslaillinen kysymys, vaan hallituksen poliittinen tavoite. Lavapuro kuitenkin kertoo, että arvioiden mukaan integraation puute heikentäisi paljon palveluita tarvitsevien asemaa koko uudistuksessa.

”Kyllä vaaleja koskeva sääntely on demokraattisen oikeusvaltion kannalta aivan ytimessä. Se että meillä olisi merkittäviä vaaleja, joita perustuslaki ei tunne, niin olisihan se aika suuri ongelma”.

”Tästä muodostuu yhdenvertaisuusongelma. Se on silloin myös valtiosääntöoikeudellinen ongelma”, Lavapuro toteaa.

Tietosuojan kannalta keskeinen ongelma liittyy kansalaisten terveystietojen käyttöön uusien sote-keskusten ja yritysten kapitaatiokorvausmallissa. Kullekin sote-keskukselle maksettaisiin korvausta jokaisesta potilaasta sellaisen mallin mukaan, joka huomioisi esimerkiksi iän, perussairaudet ja työssäkäynnin. Jos jokaisesta suomalaisesta maksettaisiin samansuuruinen korvaus, pelkona olisi, että sote-keskukset alkaisivat valikoida itselleen vain helppoja potilaita.

Lavapuron toinen tietosuojaa koskeva huomio liittyy henkilötietojen käsittelyyn, kun kyse on arkaluonteisista terveystiedoista.

”Kun kerran asiakassuunnitelma on ei-sitova oikeudellinen asiakirja, niin voidaanko enää sanoa, että henkilötietojen käsittely on enää sitä tarkoitusta varten välttämätöntä, jos se ei perusta enää mitään oikeuksia tai velvollisuuksia”, Lavapuro toteaa.

Henkilötietojen ja yksityisyyden suoja on yksi perustuslain takaama perusoikeus eikä siihen saa puuttua kuin silloin, kun asia katsotaan välttämättömäksi.

”Jos ei asiakassuunnitelmalla ole mitään merkitystä, niin on vaikea ajatella, että terveystietojen käsittely olisi välttämätöntä.”

Lavapuron kritiikin kolmas kärki kohdistuu sote-uudistuksen pohjalle perustettaviin itsehallinnollisiin maakuntiin. Itse hän suhtautuu skeptisesti siihen, millaista maakuntien itsehallinto todella on.

”Meillä paikallinen itsehallinto perustuu tällä hetkellä kunnalliseen itsehallintoon. Nyt merkittävä osa kunnan tehtävistä siirretään maakunnille. Toisaalta maakunta toimii pikemminkin valtion ohjauksessa kuin kansanvaltaisuuden pohjalta jo sen takia, että maakunnassa ei ole verotusoikeutta eikä yleistä toimialaa, jossa maakunta saisi itse ottaa itselleen tehtäviä. Nämä molemmat ovat olleet kunnallisen demokratian ytimessä.”

Professori pitää huomionarvoisena myös sitä, ettei maakuntavaaleista säädetä perustuslaissa toisin kuin kaikista muista vaaleista.

”Perustuslaissa mainitaan kunnallisvaalit, eduskuntavaalit ja europarlamenttivaalit, mutta ei maakuntavaaleja. Perustuslakia pitäisi tältä osin tarkistaa. Samaten jos maakunnat saavat näin merkittävän aseman, niin niidenkin olisi syytä näkyä perustuslaissa.”

Perustuslain pykäläkohtaisissa perusteluissa kuntien ja sitä suurempien alueiden itsehallinnosta lisäksi todetaan, että ”vaali- ja osallistumisoikeuksista säädettäisiin yleisesti uuden hallitusmuodon 14 pykälässä” eli vaaleja koskevassa pykälässä.

”Kyllä vaaleja koskeva sääntely on demokraattisen oikeusvaltion kannalta aivan ytimessä. Se että meillä olisi merkittäviä vaaleja, joita perustuslaki ei tunne, niin olisihan se aika suuri ongelma”.

Maakuntien asema perustuslaissa on erikoinen. Niitä ei ole suoraan kirjattu perustuslakiin, mutta perustuslain 121 pykälässä on eräänlainen avoin valtakirja, jossa todetaan erikseen, että ”itsehallinnosta kuntia suuremmilla hallintoalueilla säädetään lailla”.

Lavapuro kuitenkin katsoo, että hallituksen esittämien maakuntien asema olisi kuitenkin huomattavasti keskeisempi kuin perustuslaista voi nyt lukea.

”Jos tämä toteutuu, niin kyllä tähän liittyy selviä perustuslain tarkistamistarpeita. Oma kantani on se, että perustuslain pitäisi olla ensin olla kunnossa ja sitten säädetään tavalliset lait maakunnista”, Lavapuro sanoo.

LUE MYÖS:”Suomen hallitus meni samaan ansaan” – Tanska tekee täyskäännöksen ja lakkauttaa sote-alueet

Jaa artikkeli:

Kommentit

Pertti Rinne

Lavapuro kuvittelee sote-uudistuksen seurauksia vaikka hänen pitäisi osoittaa mikä kohta sote-laeissa aiheuttaa ongelman, jonkun tietyn perustuslain pylälän kanssa.

Kyse on siis lakiesityksen pykälien ja perustuslain pykälien ristiriidasta, ei sen ideoimisesta, millaisia seurauksia lain huono toteuttaminen mahdollisesti saattaa käytännössä ehkä aiheuttaa.

Kyllä toimituksellapitäisi olla ammattitaitoa arvioida tällaisten asiantuntijoiden lausunnot ja niiden poliittiset tavoitteet.

Timo Virtanen

Eikös sairaat pitäisi sentään saada terveiksi ilman pitkiä jonotusaikoja ? Professori voi siirtyä kammioonsa mietiskelemään muotoseikkoja. Näistä hänen kommenteistaan tulee mieleen se entinen palopäällikkö, joka myöhöstyneenä palopaikalle saspuessaan totesi: väärin sammutettu !

Arvo Tammela

Voisiko toimittaja Kurki-Suonio kirjoittaa seuraavaan sotejuttuunsa selvityksen siitä, mistä hän löytää juttuihinsa perustuslakivaliokunnan kuulemista perustuslakiasiantuntijoista vain ne, jotka ovat vastustaneet tämän hallituskauden alusta alkaen sote-uudistusta. Tasapuolisuuden nimissä olisi mukava edes kerran lukea sellaisten asiantuntijoiden lausuntoja, jotka suhtautuvat uudistukseen myönteisesti. Uskoakseni niitäkin Kurki-Suonio varmasti löytää, jos vain haluaa.

Tapani Tuominen

Juha Lavapuro, Tuomas Ojanen ja Martin Scheinin. Siinä US "asiantuntija-trio" jokaiseen yhteiskunnan kysymykseen/ ongelmaan.

Sanomattakin selvää, että umpivasemmistolaisia koko joukko.

"Mutta enhän minä ole punavihreä" parahtaa taas Markku Huusko ja jatkaa..

Ari Mikkola

Jonkun pitäisi näille tutkijoille kertoa pari perusasiaa demokratiasta.
Tärkeimpänä mielestäni se että uudistus on tehtävä vaalikaudessa eli hallitus istuu maksimissaan neljä vuotta ja lait on saatava eduskunnasta läpi siinä aikajanassa. Minusta on käsittämättömiä nämä kaikki eu varmistusten ynnä muiden parannusten ja lisäysten sekä muutosten vaatiminen perustuslakiin ja asetuksiin kun tosielämässä tämänkin kokoisen lakipaketin läpivieminen annetussa ajassa on liki mahdoton tehtävä.
Kolmesta hallituspuolueesta kaksi on suurissa kannatusongelmissa ja koko länsimainen demokraattinen järjestelmä on ajautumassa hajaannuksen ja päättämättömyyden tilaan josta Suomen sote-uudistuksen yli kymmenvuotinen historia on surullinen esimerkki.. ja asiantuntijat on huolissaan että uudistuksesta ei ole tulossa täydellinen..
Haluaisin kysyä kyseiseltä asiantuntijalta, Juha Lavapurolta, mielipidettäsi länsimaisen demokratian päätöksentekokyvystä nyt ja tulevaisuudessa.
Kysymystä esittäessäni mielessäni pyörii esimerkkeinä demokratian tilanteesta mm. Unkari, Italia, puola, Britannia, ruotsi ja USA sekä tietenkin meille niin rakas Suomi ja sen sote.

Raimo Tulkki

On asiantuntijoita ja asiantuntijoita ja täällä lehdessä niitä tuntuu olevan pilvinpimein.
Menkää nyt hyvät kommentoijat kirjoittaisinko sellaisen kliseen että peilin eteen ja kyskää sieltä näkyvältä naamalta kuka oikein olen, oikein viisas vai tyhmääkin tyhmenpi asiantuntija.

Pentti Westerholm

Sairaanhoidon uudistus täytyisi tehdä.Mutta näyttää olevan niin monta mallia kuin on esittäjääkin.Joidenkin mielestä ei tarvitse tehdä mitään jättää vain "Buranajonot" ennalleen.Teemalla ,mitä se mulle kuuluu jos kaveri ei pääse lääkäriin.Olisiko tämä se kansan eriarvoisuutta vähentävä malli?

Kai Häppölä

Professori Lavapuro vaikuttaa asiantuntijalta, joka osaa asiansa ja ymmärtää laajemmat yhteydet, viestii ymmärrettävästi, eikä piiloudu terminologiaan, joka suurimmalle osalle kansalaisista on täyttä hepreaa kuten esim. kapitaatiokorvausmalli.
Häntä näytetään nyt asiattomasta väritettävän poliittisesti sen kummemmin perustelematta.
Valitettavasti meillä on riittävästi lainsäädäntöä, joka aikanaan ei ole joutunut sellaisen tarkastelun kohteeksi jossa mm. perustuslailliset lähtökohdat olisi varmistettu. Sote-uudistus on sitä parempi, mitä huolellisempia ollaan sen sisällön ja toteutuksen suhteen mukaanlukien lain kirjoitetun ymmärtämisen. Tehkäämme sotesta toimiva järjestelmä, jossa vältetään ajautuminen riitoihin eri oikeusasteissa.

Markku Koivisto

Ovela on tämä perustuslakimme. Viime aikoina on esiintynyt villityksen omaistatarvetta kieltää kaikenlaista siihen vedoten. Nyt sitten löytyi asia, jonka nimeä ei löydy perustuslaista ja siksi sitä ei saisi toteuttaa.
Muutenhan meillä tietenkin on vaalilaki, jonka puitteisiin maakuntavaalit luontojaan kuuluvat.
Mene tiedä, mutta perustuslaissa lienee aika harvoja nimeltä mainittuja kohteita, joista kuitenkin säädetään "alemmissa" laeissa.
Se tietosuoja sitten, meillä kerätään ihmisistä tietoja, joita tarvitsija ei saa tehtävissään käyttää. Aika merkeleellistä, sanoisin.