Perjantai 22.2.2019

”Suomi saa apua, jos siitä on hyötyä antavalle osapuolelle” – Yle: Jussi Niinistö pitää Alma-kyselyn Nato-tulosta ”hyvin mielenkiintoisena”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
19.1.2019 10:31
  • Kuva: Antti Mannermaa / Alma Talent
    Kuva
    Jussi Niinistö.
|

Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin) pitää ”hyvin mielenkiintoisena” tuoreen Alma-kyselyn tulosta, jonka mukaan noin joka toinen suomalainen olisi valmis tukemaan Suomen Nato-jäsenyyttä, jos tasavallan presidentti Sauli Niinistö tukisi Nato-jäsenyyttä.

”Hyvin mielenkiintoinen tulos, muistaakseni aikaisemmin aivan näin suurta kannatusta ei ole ollut. Kuvastaa sitä, että tasavallan presidentti on vahva mielipidevaikuttaja”, Niinistö totesi Ylen Ykkösaamussa lauantaina.

Hän arvioi, että Suomi saa ”jonkinlaista apua” EU:n turvalausekkeeseen perustuen, jos joutuu hyökkäyksen kohteeksi.

”Suomi saa apua, jos siitä on hyötyä antavalle osapuolelle olimme liittoutuneita tai ei”, puolustusministeri sanoi.

Alma Median Tietoykkösellä teettämän mielipidemittauksen mukaan 48 prosenttia vastaajista tukisi ja joka kolmas (33 %) ei tukisi presidentin tukea Nato-jäsenyydelle.

Vastaajia, jotka tukisivat presidentin Nato-päätöstä, on nyt kymmenen prosenttiyksikköä enemmän kuin vielä viime vuoden helmikuussa. Muutos on tilastollisesti merkittävä. Tukijoiden määrä on kasvanut tasaisesti runsaan kolmen kuukauden välein tehdyssä tutkimuksessa.

Sotilasprofessori Jyri Raitasalo Maanpuolustuskorkeakoulusta tulkitsee tutkimuksen kertovan kasvaneesta luottamuksesta presidentti Niinistöä kohtaan.

”Suomen kansalla on suuri luottamus tasavallan presidenttiin. Luottamus Niinistöä kohtaan on kansainvälisestikin poikkeuksellista länsimaassa, Raitasalo sanoo.

Raitasalo arvioi, että suomalaiset ovat viime vuoden aikana eli Niinistön toisen virkakauden alussa saaneet lisää hyviä näyttöjä presidentiltä; hän on kasvattanut ”luottamuspääomaansa”.

Eniten tukea presidentin myönteiselle Nato-päätökselle antaisivat kokoomuksen kannattajat, joista kolme neljästä (76 %) tukisi presidentin ratkaisua. Vähiten presidentin päätöstä tukisivat vasemmistoliiton kannattajat (10 %). Sdp:stä Nato-jäsenyyden kannattajia löytyisi 44 prosenttia, ja 32 prosenttia ei kannattaisi liittoutumista.

Alman Median mielipidemittauksessa Nato-jäsenyyden kannatusta selvitettiin myös peruskysymyksellä: ”Tulisiko Suomen mielestäsi liittyä sotilasliitto Naton jäseneksi?”

Puolet suomalaisista (50 %) vastustaa Suomen mahdollista Nato-jäsenyyttä. Nato-jäsenyyden kannattajia on viidennes (21 %) ja hieman useammalla kuin joka neljännellä (29 %) ei ole Nato-kantaa.

Tulos on samansuuntainen muihin viimeaikaisiin tutkimuksiin verrattuna ja linjassa pitkän aikavälin tulosten kanssa.

Jyri Raitasalo pitää huomionarvoisena sitä, että ”tosi moni” on niitä, joilla ei ole Nato-kantaa.

Raitasalon mielestä tämä kielii siitä, että monelle vastaajalla liittoutumisen turvallisuusvaikutusten arviointi ei ole yksiselitteinen juttu. Nato-jäsenyydellä olisi sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia, Raitasalo sanoo.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Jukka Mattsson

Täytyy sanoa että Jussi Niinistö on joko tyhmä tai on aloittanut vaalimielistelyt NATO kannattajien suunnalta.

Elämme vuotta 2019 mutta minulle on ollut vuodesta 1987 selvää mihinkä sotilasliittoon kuulumme kun luemme itsemme länsivaltioihin. Tätä ei vain haluta tunnustaa eikä siitä saa vieläkään puhua.

Geopoliittiselle asemallemme me emme mahda mitään ja sen vuoksi on erittäin tärkeä huolehtia itäisestä- ja läntisistä naapuruus suhteista.

Nita Hillner

Tällaisesta asiasta ei voi äänestää koska me kansalaiset emme pysty arvioimaan ulkopoliittista turvallisuustilannettamme objektiivisesti, meillä ei ole saatavana riittävästi tietoa koska monet tiedot ovat salassapidettäviä. Ei edes kansanedustajat tiedä tänä päivänä riittävästi, mutta heidät on tarvittaessa helpompi informoida kuin koko kansaa.

Markku Lehto

Kyllähän Natostakin on saatavissa ihan julkista tietoa, jos vaan on halua sitä lukea.

Ohessa on linkki yhteen tietopakettiin Natosta:

http://atlanttiseura.fi/nato/

Tuon sivuston toisena liitteenä on suomennos Pohjois-Atlantin sopimuksesta. Sen kyllä jokainen lukutaitoinen jaksaa lukea, sillä se on vain noin 4½ siuvua pitkä ja harvinaisen selkeää tekstiä. Liian paljon meillä ihmiset ovat Nato-asiasta mielipidettään muodostaessa erilaisten mielikuvien, idealismien ja mutu:n varassa. Eikös tässäkin asiassa pitäisi tunnistaa ja tunnustaa tosiasiat eikä olla erilaisten huhujen varassa.

Lisää tosiasioihin voi perehtyä lukemalla Suomen YYA-aikaista historiaa. Siitäkin on alkaen 90 -luvun alusta saatavilla mittavasti historiankirjoitusta. Tuosta YYA-ajan historiankirjoituksesta saa melko kattavan kuvan siitä, mikä oli Suomen aseama yksin itänaapurin kyljessä ilman lännen vahvaa tukea. Pientä ovat Brysselin nykyiset direktiivit verrattuan sen aikaiseen Kremlin ohjaukseen Suomen sisä-, ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, puhumattakaan hallitusten ministerilistoista ja presidentin vaaleista.

Markku Lehto

Presidentti Niinistöhän on sanonut, että hän ei ( koko kansan presidenttinä ) lähde väkisin viemään Suomea Natoon, jos kansa ei ole sen takana. Toisaalta Niinistö on jo vuosia puhunut EU:n yhteisen puolustuksen puolesta. Ja nythän myös Ranskan Macron ja Saksan rautanainen Merkel ovat nostaneet esiin tavoitteen "EU:n armeijan" tarpeen ja perustamisen. Viimemainittuahan voisi kutsua vaikka esimerkiksi European Union Defence Forces ( EUDF ).

Huomattavaa on, että presidentti Niinistö ei ole koskaan antanut ymmärtää, että EUDF, ( tms. nimi sille) pois sulkisi Nato-jäsenyyttä. Toimiva EUDF olisit vahva toinen tukijalka Natossa USA:n rinnalla.

Suomihan on kahden kymmenen vuoden Naton kanssa pidettyjen harjoitusten sekä koulutuksen ansiosta täysin sotilasteknisesti yhteensopiva toimimaan osana Nato-joukkoja. Suomen Nato-jäsenyys ei ole siis sotilaallisesti enää ongelma.

Päätös Nato-jäsenyydestä on poliittinen. Ja jos se päätös tehdään tänään, niin ylihuomenna Suomi on toimiva Nato-jäsenmaa. Se tiedetään myös Suomen rajojen ulkopuolella ja sitä tietoa ( että muutkin tietävät tämän ) ehkä presidentti Niinistökin hyödyntää. Lakimiehenä presidentti Niinistö taitaa olla myös hyvä pelimies. Mutta... presidentti tarvitsee myös kansansa tuen näissä kovaakin kovemmissa asioissa.

Kari Rantala

Naton säännöt määräävät, että jos jäsen joutuu hyökkäyksen kohteeksi, muut jäsenet
tulevat apuun.Siksi Venäjä ei ole vallannut yhtään jäsenmaata, koska rintamalle tulisi miljardi Naton kansalaista 0,14 miljardia venäläistä vastaan. Sääntöjen mukaan myös
hyökkäyksellisestä sodasta saa kieltäytyä. Esimerkiksi hyökkäykseen Venäjälle ei ole pakko
osallistua. Natomaat saavat yksin sotia , kuten valitettavasti Turkki kurdeja vastaan.

Markku Lehto

Niin, Turkin sota itsenäisyyttä haluavaa kurdipopulaatiota vastaan, ei kai oikein sovi siihen 5. artiklan tunnusmerkistöön. Luulenpa, että Turkkikaan ei halua, että Nato siihen sekaantuisi. Siinä voisi mennä vellit ja puurot sekaisin.

Toisaalta, kun Syyrian sota alkoi, niin tammikuussa 2013 Turkki sai 4. artiklan perusteella Natolta lyhyellä varoitusajalla Patriot-ohjuspattereita Saksasta ja Hollannista sekä myöhemmin USA:sta suojaamaan sen Syyrian vastaista rajaa mahdollisten ohjushyökkäysten varalta.

ks. esim. https://www.theguardian.com/world/2012/dec/02/turkey-syria-chemical-weap...

Myöhemmin Nato on vetänyt Patriot-ohjuspatterit pois alueelta.

No kurdeja vastaanhan ei Patriot-ohjuksilla voitane taistella.

Totta on, että yhdenkään Nato-maan sisäisiin asioihin Venäjä eikä sen edeltäjä Neuvostoliitto ole sekaantunut. Tokihan niihinkin aina silloin tällöin on kohdistunut ikään kuin koemielessä pieniä operaatioita. Eipä siis ihme, että Euroopassa kaikki entiset ns. Itä-blokin maat hakeutuivat Naton sateenvarjon alle heti kun tilanne sen salli.

No miksi Suomi ei ole siihen lähtenyt 2000 -luvun alussa ? Sitä voi jokainen pähkiä ottaen huomioon kenellä silloin oli vielä valta käsissään, ennen kuin se siirrettiin hallitukselle ja eduskunnalle.