Sunnuntai 26.5.2019

Jukka Tarkka sivaltaa hävittäjähankintojen arvostelijoita: ”Vähän eri asia kuin loton voittonumeroiden arvaaminen”

Luotu: 
20.1.2019 10:03
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Jukka Tarkka pitää 1990-luvun alussa tehtyä Hornet-päätöstä viisaana.
|

Faktakulma

Suomi on korvaamassa uusilla monitoimihävittäjillä vuosina 1995–2000 käyttöön otetut Hornetit, joiden 30 vuoden elinkaari on täyttymässä vuoteen 2030 mennessä. Hävittäjähanke kulkee nimellä HX, missä ensimmäinen kirjain tulee korvattavasta koneesta (Hornet) ja kirjain X toimii seuraajaehdokkaan tunnuksena.

Hävittäjähankinnan kustannusarvio on 7–10 miljardia euroa. Luvussa ei ole mukana ylläpito- ja kehityskustannuksia tulevan 30 vuoden aikana. Hankintapäätös tehdään 2020-luvun alussa. 

Kilpailussa mukana olevat hävittäjät:

Boeing F/A-18 Super Hornet (Yhdysvallat)

Dassault Rafale (Ranska)

Eurofighter Typhoon (Iso-Britannia, yhteiseurooppalainen)

Lockheed Martin F-35 (Yhdysvallat)

Saab Gripen (Ruotsi)

Uuden Suomen jutut HX-hankkeesta: https://www.uusisuomi.fi/aiheet/hx-hanke

Historioitsija, valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka ihmettelee näkemyksiä, joiden mukaan Suomi voisi vähentää hävittäjien määrää. Asia nousi esiin Ylen kyselyssä, jossa sdp, vasemmistoliitto, vihreät ja perussuomalaiset linjaavat, että Suomeen voi olla järkevää hankkia vähemmän uusia hävittäjiä kuin aiotut 64 kappaletta.

Suomi on korvaamassa nykyisiä Hornet-hävittäjiään 7–10 miljardin euron HX-hankkeella. Ilmavoimien mukaan uusia koneita tarvitaan 64, kuten Hornetejakin on.

Jukka Tarkka pitää 1990-luvun alussa tehtyä Hornet-päätöstä viisaana.

”Kun Suomi 1990-luvu alussa keskellä laman kaaosta päätti investoida nykyisen kokoiseen Hornet-taistelukoneiden laivastoon, Venäjä oli neuvostokatastrofin jälkeisessä kaaoksen ja arvaamattomuuden tilassa. Ratkaisu on vajaan kolmen vuosikymmenen aikana osoittautunut harvinaisen kauaskantoiseksi. Sen avaama uusi toimintamalli on luonut Suomen puolustuksen nykyisen uskottavan ja johdonmukaisen perusrakenteen”, hän kommentoi Facebookissa.

Tarkka huomauttaa, että tämän suurinvestoinnin jälkeen Venäjä on kaapannut neljältä lähialueensa valtiolta seitsemän maantieteellistä aluetta, josta osan se on liittänyt valtioalueeseensa, ja pitää muita  sotilaallisessa ja hallinnollisessa valvonnassaan. 

”On vaikea ymmärtää niitä suomalaisia puoluejohtajia, jotka omin silmin tämän kaiken nähtyään päättelevät, että on oikea hetki madaltaa Suomen ilmavoimien ja siis koko puolustuksen toimintakykyä. He ovat tietysti siltä osin oikeassa, että tuulen kaduilla ja toreilla pyörittämien irtopisteiden kerääjät ovat usein voittaneet vaaleissa. Mutta eivät sentään ihan aina. Turvallisuuspolitiikan perusteita koskeva päätös on sentään vähän eri asia kuin loton takuuvarmojen voittonumeroiden arvaaminen”, hän kuittaa.

(Juttu jatkuu upotuksen alla.)

Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin) moitti Hornetien määrän kyseenalaistajia lauantaina vastuuttomasta politiikasta.

”Aika yllättävä tieto, ainakin siinä mielessä, että perussuomalaiset ovat mukana punavihreän opposition kanssa. Tässä on kyse siitä, halutaanko puolustaa koko maata. Jos hävittäjien määrästä tingitään niin sitten pitää määritellä alue, jota puolustetaan. Mielestäni se on vastuutonta politiikkaa”, hän sanoi Ylen Ykkösaamussa.

Perussuomalaisten kansanedustaja Toimi Kankaanniemi huomauttaa, että kyseessä on poikkeuksellisen iso päätös. 

”Siitä on syytä keskustella monipuolisesti ketään syyttelemättä.  Ehkä lukumäärääkin seuraava hallitus pohtii vielä silloin, kun tarjoukset on saatu”, hän kommentoi Puheenvuoron blogissaan.

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsen Timo Heinonen sanoo olevansa huolissaan erityisesti sdp:n tuoreista linjauksista liittyen hävittäjien hankintaan. 

”Olen kyllä todella huolissani, että jopa pääministerin tehtävää tavoitteleva puolue irtaantuu näin laajasta puolustuspolitiikan konsensuksesta. Käytännössä vasemmistoliittoa lukuun ottamatta kaikki puolueet ovat tähän asti pitäneet kiinni siitä, että käyttöikänsä päähän tulevien Hornetien suorituskyky korvataan täysimääräisesti”, hän sanoo tiedotteessaan.

Hävittäjien määrä nousi keskusteluun joulukuussa, kun taloustieteen professori Roope Uusitalo kysyi, tarvitseeko Suomi juuri 64 hävittäjää ja millä perustein. Lue tarkemmin: Suomen hävittäjähankinta: ”Entä jos ostettaisiin vain 47? Tämä ei ollut vitsi”

Esimerkiksi Suomen Hornet-hävittäjien korvaajaehdokkaat kilpailuttavan HX-hankkeen ohjelmajohtaja, kenraalimajuri Lauri Puranen on kuitenkin todennut, että turvallisuusympäristössä tapahtunut muutos puhuu pikemminkin koneiden määrän lisäämisen kuin vähentämisen puolesta.

”Turvallisuusympäristömme on muuttunut haasteellisemmaksi sitten vuoden 1992 Hornet-hankintapäätöksen ja tilanne Euroopassa on kireämpi. Turvallisuustilanteen muutos ei tue hävittäjämäärän vähentämistä, vaan jopa päinvastoin. Vaikka HX-hankinnalla on turvallisuuspolitiikan suhdanteita pidempiä vaikutuksia eikä puolustuksen suunnittelu voi perustua suhdanteisiin, on hävittäjähankinnalla valtava merkitys uskottavan puolustuskyvyn luomisessa”, hän perustelee HX-hankkeen sivuilla.

Lue myös: 

”HX-hanke on erittäin helppoa tyriä – siitä hyötyy ainoastaan se, jolla saattaa olla ikäviä ajatuksia meitä kohtaan”

Raju väite Suomen hävittäjähankinnoista: ”Tarkoittaisi tilannetta, jossa Suomen ilmatilassa käytäisiin täysimittaista sotaa”

Vääntö Suomen hävittäjähankinnoista jatkuu – ”Ei tarvitse olla kummoisella järjellä varustettu, kun ymmärtää kenen etua se edistää”

Li Anderssonilta suorat sanat kuumentuneesta hävittäjäkeskustelusta: ”Mikä länsimainen demokratia Suomi muka on”

Jussi Niinistö: Hävittäjien määrällä ja tyypillä spekulointi turhaa – voi vaarantaa koko prosessin

Faktakulma

Suomi on korvaamassa uusilla monitoimihävittäjillä vuosina 1995–2000 käyttöön otetut Hornetit, joiden 30 vuoden elinkaari on täyttymässä vuoteen 2030 mennessä. Hävittäjähanke kulkee nimellä HX, missä ensimmäinen kirjain tulee korvattavasta koneesta (Hornet) ja kirjain X toimii seuraajaehdokkaan tunnuksena.

Hävittäjähankinnan kustannusarvio on 7–10 miljardia euroa. Luvussa ei ole mukana ylläpito- ja kehityskustannuksia tulevan 30 vuoden aikana. Hankintapäätös tehdään 2020-luvun alussa. 

Kilpailussa mukana olevat hävittäjät:

Boeing F/A-18 Super Hornet (Yhdysvallat)

Dassault Rafale (Ranska)

Eurofighter Typhoon (Iso-Britannia, yhteiseurooppalainen)

Lockheed Martin F-35 (Yhdysvallat)

Saab Gripen (Ruotsi)

Uuden Suomen jutut HX-hankkeesta: https://www.uusisuomi.fi/aiheet/hx-hanke

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Raimo Laine

Ei tässä lotota tarvi, koska koko ajan kehittyvien ja halpenevien IT-aseiden tehosta on paljon tietoa ja kokemusta mm. Pohjois-Afrikassa, Lähi-Idässä ja Ukrainassa.
Onkohan Suomen ilmapuolustuksessa tämä riittävästi huomioiti. Mitä, jos tärkeiden kohteiden puolustuksesta
vastaisikin IT-ohjukset murto-osalla kustannuksista ?
Koko Suomeahan ei tarvitse suojata, koska tuskin kukaan iskee valtaviin soihimme ja metsiimme.

tom brunila

Oletko koskaan kuullut ilmiöstä nimeltä "kalustotäydennys"?
Ilmatorjuntaohjuksilla ei torjuta rajan yli tulevia panssareita. Hävittäjillä niitä vastaan voi iskeä ilmasta maahan ammuttavilla ohjuksilla. Ja samoilla ohjuksilla voi isekä myös vihollisen selustaan ja tuhota joukot jotka ovat vasta ryhmittymässä taistelua varten tai estää niiden huoltaminen iskemällä huoltoon!

Gusta Floreso
Vastaus kommenttiin #18

Ei ilmatorjuntaohjuksilla, mutta kylläkin maavoimilla käytössä olevilla, maasta laukaistavilla ontelokärkisillä panssarintorjuntaohjuksilla, vanha ase joka toimii edelleenkin. Ei siihen hommaan lentokoneita tarvita, todellakaan. Otapa huomioon, että se hävittäjä, jolla ammut ohjuksen ilmasta panssariin, on itseasiassa itsekin vain yksi ase (telakka) sekin, ja kallis.

Raimo Tulkki

Tarkka on tarkka vaikka mistä suunnasta katsoo. Mitä on suomen puolustuksella tehtävissä jos, siis jos tuo itä naapuri tai kuka vaan ns. hyökkää alueellemme, ei mitään. Ei ne koneet ehdi edes ilmaan kun ne on tuhottu.
On niillä niin paljon kovemmat vehkeet siihen että siinä ei kerkiä sotahullu niinistökään sanoa kuin aamen.

Timo Harju

Ja sinulla sitä tietämystä ja asiantuntemusta on?

Samanikäiset nuorukaiset kuin sinä nuoruuden viinakortissasi on kaikkina aikoina marssitettu terän eteen. Vanhoissa kuvissa nuoret miehet Euroopan pääkaupungeissa marssivat hoilaten ja laulaen rintamalle ja nuoret naiset heittelevät ruusuja heidän eteensä. Intoa piisaa ja sitä aikaa elämme jälleen. Aina muutaman vuosikymmenen jälkeen sankarihaudat rupeavat pukkaamaan ruusuja seuraavan lihamyllyn koristeiksi.

"Sodassa ei ole mitään uljasta. Ei mitään sankarilista. Se on sairaus. Kuten lavantauti."
Antoine de Saint-Exupéry, joka itse katosi tiedustelulennolla 1944.

Jaakko Aalto
Vastaus kommenttiin #8

Hankintojen tarkoitus on ehkäistä sotimisen tarvetta osoittamalla potentiaaliselle hyökkääjälle, että hyökkäys tulisi kohtuuttoman kalliiksi. Historiasta kannattaa edes yrittää oppia jotakin. Kesäkuussa 1939 pääministeri Cajander ilmoitti tyytyväisyytensä sen johdosta, että Suomen puolustuslaitoksen hankintamenoja on siirretty seuraaville vuosille. Elokuussa Molotov ja Ribbentrop sopivat etupiireistä. Suomi tuli kuulumaan Neuvostoliiton etupiiriin. Stalin kuvitteli, että Suomi olisi helppo valloitettava. Marraskuun viimeisenä päivänä alkoi talvisota.

Timo Harju
Vastaus kommenttiin #25

Et oikein tajunnut asiaa: kaikki maailman armeijat, jokainen sotilas, taistelevat aina pahuutta vastaan. Jokainen armeija taistelee pahuutta vastaan. Pahan puolesta ei kukaan. Kaikissa sodissa rengit tappelevat toisia renkejä vastaan ja luulevat heidät voittavansa.

Tämä on kehä, päättymätön tarina. Sitä Pikku Prinssin kirjoitaja Antoine de Saint-Exupéry kaiketi halusi sanoa.

Erkki Malinen

Mitä meille jää pulustettavaksi, kun kansalliomaisuus myydään ulkomaalaisille, velkaa joudutaan tekemään enempi kuin kyetään maksamaan. Vielä tälläsen persaukisen kansan pitäis ostaa 10 miljaardien hävittäjät.

Mikko Toivonen

Pasin arvio on varsin oikean suuntainen. Itse suoritin perusteellisen mentaaliharjoittelun olemassaolevilla Venäjän ilmaherrushävittäjämäärän ja sen kussakin tilanteessa nimenomaan Suomen raja aluuen tienoille lentokykyisenä saamiseen ja sain laskettua että jos meillä on 100 ilmaherruushävittäjää niin maamme ilmatila on kaikissa oloissa varsin hyvin suojattu. Hyvällä tuurilla jopa sillä parvilaskennalla tehdyllä 64 hävittäjällä ja niiden ilmassaolokunossa olevilla. Hyvään lykkyyn emme voi kuitenkaan Itärajan puolustuksessa laskea..

Siis 64 on todellakin minimimäär.
Se mistä kuitenkin haluaisin osamaksajana keskustella on tuon hävittäjäkannan laatujako. Tämä siksi, että maailman markkinoilta on satavissa erinomaisen tehokkaita mutta paljon halvmpia hävittäjiä, joita saa noin 4 yhden nyt ajatellun hinnalla.
Esimerkiksi vaan korealaisten F50 taistelukoneversio viimeisellä avionicsillä ja tutkilla.

Siis vaikkapa 32 Eurofighteriä ja 60 Fa 50 tms. On muistettava että meillä on tiedossa minkälaisen kaluston kanssa tänne tullaan jos tullaan ja se helpottaa puolustuksen suuntaamista

Mikko Toivonen
Vastaus kommenttiin #17

Tänään 22.01 MTV 22 ujutisissa puolustusministeri Niinistö totesi haastattelussa, että puolustusvoimatkin olivat laskeneet koko maan puolustukseen tarvittavan 100 ilmaherruushävittäjää. Täsmälleen sama luku mihin minä tulin arvioituani naapurimme kaluston ja sen liikkeellesaantikyvyn meitä vastaan.
Mehän emme suinkaan ole se raja missä sen on varustauduttava puolustukseen vaan puhtaasti vallanhimon ekspansion kohde. Vanja ajattelee niin. Niin ajatteli Stalinkin että helposti osan voimistamme tähän suuntaan ohjaamalla valtaamme tuon inisevän pikku maan. Eipä onnisttunut.
Se haluaa enemmän ja laajempaa yhteyttä Itämerelle ja Atlantille. Silloin sen pääkohteet ovat Eesti-Latvia ja koko Kalotin alue

Ilkka Paananen

Ei koko maata tarvitse puolustaa ainakaan jos on uskominen täälläkin kommentoivia ruuhkasuomalaisia. Pidetään vain huoli Helsinki-Turku-Tampere kolmiosta ja annetaan loput maasta miehittäjälle. Tuolla ratkeaa kerta pieraisulla Keskustan liian suuri kannatus ja maataloustukien aiheuttama paha mieli.

Keijo Lindgren

Antaisiko Putinin lähipiirin rikkaat luvan Venäjän seikkailuun europassa?
Suomen Pankin edustaja sanoi A studiossa että Putinin lähipiirin perheet asuvat europassa.
Sota europassa olisi Venäjän hallitseville rikkaille köyhdyttävää.

Markku Lehto

Noo, ei se olisi ensimmäinen kerta, kun venäläset emigrantit ovat paenneet Venäjältä Länsi-Eurooppaan Venäjän epävakaita olosuhteita.

Niitä emigrantteja, jotka Länsi-Euroopassa ja jopa Rapakon takana ovat osoittautuneet epälojaaleiksi kulloinkin Venäjällä vallassa olevaa hallintoa kohtaan, on sitten erilaisilla "täsmäoperaatioilla" napsittu pois rivistä. Joskus aikoinaan siinä käytettiin pistooleita ja jopa jäähakkuja. Nykyjään on siirrytty enemmän kemiallisiin ja säteileviin aineisiin. Ja nythän on tuo kyberkin tullut valikoimiin lisäksi.

Mutta ei se, että Länsi-Euroopassa on ollut näitä Venäjältä lähteneitä emigrantteja, ole estänyt itänaapurissa valtaa pitäviä unelmoimasta pääsystä Atlantin rannikolle. Ei näköjään edes näinä päivinä. Ei näiden Venäjältä varmuuden vuoksi Länsi-Eurooppaan lähettämät sukulaiset taida mitenkään suojata Länsi-Eurooppaa Putinin hallinnon tavoitteiden asettamiselta. Lännessä kun ei ole tapana käyttää ihmiskilpiä, ei edes oligarkkeja ja heidän omaisiaan.

Mika Korhonen

Uusien hävittäjien hankinta-ajankohta tapahtuu aikana jolloin Venäjällä on ollut käytössään jo muutaman vuoden ajan Avangard-ohjusjärjestelmä (uusi ohjuspuolustusjärjestelmä, huippunopeus 24 000km/h, käyttöönotto 2019). Tätä samaa tekniikkaa voidaan laajentaa myös pienempiin ohjuksiin sekä miehittämättömiin lennokkeihin. Suomen hävittäjähankinta on jo vanhentunut tänä aikana eikä se kykene vastaamaan mitenkään näille uusille ohjuksille. Tämän vuoksi olisi paljon järkevämpää sijoittaa puolustusratkaisuihin joilla olisi oikeasti jotain konkreettista merkitystä.

Markku Lehto

Kuinkahan tuo 24 000 km/h tunnissa kulkeva ohjus selviää ilmakehän ilman vastuksesta ja kuinka ketterästi se väistelee torjuntaa ? Melkoinen ohjausjärjestelmä siinä tätyy olla ja sehän ei voi perusta ainakaan aerodynamiikan lakeihin. Ehkä Putin on keksinyt uudet fysiikan lait.

Tuomo Parkkila

Mitä ihmeellistä tässä on? Hävittäjä on jo päätetty, Trumpin pöljä möläytti sen suorassa tv lähetyksessä. Niinistö vaan hymisteli vieressä. Nyt seurataan poliittista teatteria pari vuotta, jossa oikeisto selittää lasittunein silmin hullunkiilto silmissä kuinka puolustamme isänmaata viimeiseen mieheen, ja vihervassut ja sdp toistaa venäjän propagandaa kuinka emme tarvitse puolustusta ja rahalla voidaan kouluttaa nuoria. Jos halutaan uskottava puolustus, aseistus pitää olla kuin Israelin armeijalla. Onhan tää huvittavaa teatteria. Niin, ei tarvita 64 hävittäjää...

Jouni Suninen

"Jos halutaan uskottava puolustus, aseistus pitää olla kuin Israelin armeijalla."

Israelin tilanteessa on kuitenkin vissi ero Suomeen nähden. Israelin tuhoamisesta on useita voimassa olevia päätöksiä, joten ainoa mahdollisuus on ylläpitää lähes täydellistä ilmaherruutta pysyvästi. Suomelle riittää lähtökohtaisesti torjuntakyky, jolla hyökkäys tehdään hyökkääjälle liian kalliiksi sen saavuttamiin etuihin nähden.

Mikko Toivonen

Sen verran häpeän vielä tähän aiheeseen ilmavoimien ulkopuolelta mutta kunnon kansalaisena puuttua, että olemme lähes tulkoon poikkeuksetta kirjoitelleet ja keskustellet 5 sukupolven super luokan ilmaherruushävittäjien määrästä.
Minä, kuten kaikki muut puolustustamme rationaalisti tukevat hyväksymme puolustusvoimien esityksen 64 ilmaherruushävittäjää minimiksi vaikka esimerkiksi minä laskiessani täystarpeeksi noin 100 kpl olin samalla myös valmis ottamaan suuremman osan yksimoottorisina hiukan normaalimpeina hävittäjinä halvemmalla.
Mainitsin Korealaisen Fa 50 kevyt hävittäjän yhtenä vaihtoehtona, mutta se voisi olla myös JAS Gripen täysverisenä ilmaherruushävittäjänä.

Kaikissa kirjoituksissa on unohtunut koulutus hävittäjät, jotka ovat myös varsin hyviä taisteluhävittäjiä ja tukevat huippuhävittäjiä.

Meillä on huomattavan suuri koulutus hävittäjä määrä. Eli virallisesti 75 kun varsinaisia taistelukoneita virallisesti 64. Tuo koulutus hävittäjä määrä muuttuu keveiksi taistelu hävittäjiksi hetkessä sodan saapuessa. Kapasiteettimme on siis itse asiassa paljon suurempi kuin annetaan ymmärtää ja hyvä niin sillä korkean luokan koulutushävittäjissä on suuri reservivoimavara.

Ehkä nykyiset Hawkitkin pitää kohta puoleen alkaa uudistamaan. Luojan kiitos ilmavoimamme osasi ostaa lähes uusia Sveitsin ilmavoimilta melkoisen määrän. Muistini mukaan peräti 18 kappaletta

Paljon on tehty loistavia lähes uusia hankintoja muissakin puolustustarvikkeissa mikä osoittaa puolustusvoimiemme olevan kyllä ajan tasalla ja ymmärtävän missä mennään.
Hekin ammattiihmisinä tunnistavat että vanja sedän rymistellessä kaikki kalusto on tarpeen ja sitä kuluu nopeasti, oli uutta tai vanhaa

Tapio Mäkeläinen

Nämä vähättelijät ovat trolleja joiden toimeksiantaja toimii juuri päivästoin. Tuonne liki 2000 km ma-ja merirajalle niitä ohjuspattereita olisikin ilo siirrellä.
Totta kai ohjuksiakin tarvitaan.
Olisiko niin kuten Erkki Liikanen sanoi ennen EU kansanäänestystä: on helppo sanoa ei kun tietää että kyllä voittaa.
Vasemmisto kaksi kolmekymmistä naista ja sivari vihreä edustavat järisyttävää sotilaspoliittista kokemusta ja taitoa.
Ehkä parempi että mm Li A keskittyy viidenkympin sähkön siirtohinnan taivasteluun. Irtopisteet hollilla kuten 10 mdr HX hankkeestakin.

Gusta Floreso

Tajuaako tohtori Tarkka, ettei maata puolusteta lentokoneilla. Koneet tullaan luultavasti tuhoamaan pääosin jo lentökentille kriisin alettua tai jo sitä ennen. Maan kokonaisvaltainen puolustus voi perustua ainoastaan maavoimien keskitettyyn käyttöön, ja niin, että vihollisen hyökkäys pyatytään torjumaan jo alkuvaiheissaan tilanteeseen sopivilla joukoilla. Näkisin järkevänä ratkaisuna Suomelle sen, että pitäydyttäisiin hävittäjähankinnoissa kohtuullisella linjalla, painopiste olisi ainoastaan tiedustelu- ja tunnistuslentoihin keskittyvällä konekalustolla. Tähän hyvin sopiva kone olisi tarjolla olevista hävittäjistä Ruotsissa valmistettava konetyyppi.
Pääpainon tulisi olla Suomen kokoisella pienellä maalla, kuten jo totesi, maavoimien joukoissa sekä myös kehittyneellä ilmatorjunnalla. Kuten tarkkaavainen lukija jo on havainnut, olen Naton kannalla. Siihen edelläolevat ratkaisut pääosiltaan perustuvat. Naton koneet suorittaisivat raja- ja muun ilmavalvonnan pääsääntöisesti, omat Ruotsista hankitut koneet toimisivat Naton koneiden sivustatukena. Pienen maan maavoimat sitten torjuisivat vihollista ja tekisisvät tarpeen mukaan vastahyökkäyksiä. Viime aikojen yhdestä pahimmista virheratkaisuista, mitä on tehty maavoimiin liittyen, on Kontiolahden varuskunnan lakkauttaminen itärajalta puolustusministeri Wallinin aikana. Näin itärajalla ei nyt ole sotavoimia mitattuna erittäin pitkällä osuudella valtakunnan rajaa.

Hannu Mononen

Jukka Tarkka ja Jussi Niinistö osuvat napakymppiin kannanotoillaan.

Tässäkin ketjussa taas voivotellaan, mistä ne rahat otetaan hävittäjien maksuun, juuri siitä voivottelu kun on nyt niin trendikkään muodikasta tällä hetkellä.

Ehkä siitä samasta salaperäisestä rahalähteestä, josta me suomalaiset kustannamme rahapelien pelaamisen, viinan ryyppäämisen, tupakan polttamisen sekä näistä elintavoistamme johtuvien sairauksien hoidattamisen?

Suomalaiset käyttävät näihin tarkoituksiin joka ikinen vuosi yhteensä ainakin 10 miljardia euroa. Uuden monitoimihävittäjän hankintaan on jo poliittisesti sovittu käytettäväksi 7–10 miljardia, se tarvitsee maksaa vain yhden kerran ja toteutetaan vuosikymmenten mittaan. Mutta nämä kyseiset kansanhuvit siis maksetaan jatkuvasti vuodesta toiseen, ja siinä samalla voivotellaan kuinka rahat eivät riitä mihinkään.

http://hannumononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/201699-suomalaisillako-%E2%...

kaarlo nuutinen

Jos Suomi joutuu sotaan Venäjää vastaan, se on jo hävitty hävittäjistä riippumatta.
Ainoa tapa voittaa on estää sodan syttyminen. Se tapahtuu oikean ulkopolitiikan avulla, ei USA:n, NATOn tai hävittäjien avulla.
Venäjällä ei ole mitään syytä ryhtyä sotimaan Suomen kanssa, jos Suomi ei hommaa amerikkalaisia sotilastukikohtia ja hyökkäysaseistusta Venäjän rajalle.

Tapio Jyrkynen

Suomella on vain kaksi mahdollista vihollista. Terrorismi näyttää todennäköisemmältä, mutta siinä sodassa hävittäjillä ei ole paljon tekemistä. Toinen mahdollisuus on itänaapurimme, jonka hyökkääminen on epätodennäköistä. Jos uhka toteutuu, niin poliitikoiden uskottavuus kärsii, kun he luulevat voittavansa sodan vaikkapa 100 hävittäjällä. Ei itänaapuria vastaan käytävää sotaa voi voittaa. Se johtaa vähintää sissisotaan omalla maaperällä ja kestää vuosikymmeniä. Sodasta alkaisi jälleenrakentaminen, ja yhteiskunta murenisi. Aivan, kuten Ukraina on vaikeuksissa itänaapuria vastaan. Meillä on vahva armeija, mutta lisäksi tarvitsemme EU: ta tai NATO:a. Eikö yhteistyösopimuksissa ole mitään mainintaa, että muiden maiden hävittäjät voisivat suojella Suomen ilmatilaa. Siihen kai kansainvälisillä harjoituksilla pyritään? Yhteistyöhön, joka on ainoa tapa voittaa sota, joka siis tulisi kestämään vuosikausia itänaapuria vastaan. Ei ole mitään järkeä puhua kovia, ja tavallaan provosoida ylivoimaista vastustajaa. Mutta ei pidä kuitenkaan olla liian suomettunut, ja mielistellä naapuria. Kaupankäynti olisi paras keino edistää rauhaa kahden maan välillä.

Kim Serrano

Kaikkien asiansa osaavien ymmärrys tässä asiassa on eroittaa vaali propakanta ja todellisuus..tietysti joku voi saada tällaisilla jutuilla itselleen lisä ääniä ja siksi onkin ennen vaaleja nämä ankat ammuttava alas ettei niillä ratsasteta vastuuttomasti ja tietämätöntä kansan enemmistöä jymäytetä..ei ole jytkyjen aikaa enää..elämme Euroopassa vastuullista todellisuutta missä ei ole sijaa tois arvoiselle varjo elämälle
ja turhille unikuville..Puolustusvoimien tehtävä on puolustaa Suomea kaikissa tilanteissa ja heidän tiedossa se kuinka monta hävittäjää tarvitaan että tehtävä tulee suoritettua..vasemmiston näkemykset ja puolue poliittiset lausunnot " vaalivalheet "
eivät saa saada liian suurta huomiota asiassa..