Keskiviikko 22.5.2019

Havainto asiakasmaksujen ”pommista”: ”Tuntuu, kuin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja käyttävä vanhus olisi yhteiskunnan vihollinen numero yksi”

Luotu: 
20.1.2019 11:09
  • Kuva: Outi Järvinen / Alma Talent
    Kuva
    Lasse Lehtonen varoittaa asiakasmaksujen uudistuksen vaikutuksesta eläkeläisiin.
|

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin hallintoylilääkäri, Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen arvioi, että hallitukselta on uuden sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain laskelmissa jäänyt huomiomatta suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuudenkuva.

”Vuonna 2018 syntyneiden lasten määrä oli pienin sataan vuoteen. Toisaalta vanhusväestön määrä kasvaa. Maksurasituksen uusi jakautuma merkitsee näin ollen todellisuudessa sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjiltä kerättyjen maksujen määrän kasvamista 2020-luvulla”, hän toteaa Puheenvuoron blogissaan.

Hän varoittaa erityisesti uudistuksen vaikutuksesta eläkeläisiin. 

”Välillä tuntuu sille, kuin valtiovarainministeriön silmissä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja käyttävä vanhus olisi yhteiskunnan vihollinen numero yksi. Käytännössä köyhä eläkeläinen joutuu hakemaan toimeentulotukea taikka vapautusta asiakasmaksuista, jos hän haluaa noista maksuista selvitä”, Lehtonen ennakoi.

Lue myös: Hallituksen luvut asiakasmaksujen ”pommista”: Lääkärikäynneistä 20 milj. €:n lisätuotto valtiolle – lasku kasaantuu iäkkäille

Lehtonen korostaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen asiakasmaksut muodostavat vain osan terveydenhuollon käyttäjien omavastuusta. He joutuvat maksamaan omasta pussistaan niin lääkkeitä, hoitotarvikkeita kuin matkakustannuksiakin. 

”Lääkkeiden ns. maksukatto vuonna 2019 on 572 euroa. Hoitotarvikkeiden jakelun osalta kustannukset vaihtelevat, sillä hoitotarvikkeiden jakelun osalta eri kunnissa on eri sairauksien osalta erilaisia käytäntöjä. On kuitenkin epätodennäköistä, että rahoituksen riittävyyden kanssa kamppailevat maakunnat lisäisivät sote-uudistuksen toteutuessa hoitotarvikkeiden maksutonta jakelua. Matkakulujen korvausten osalta sairausvakuutuksen omavastuiden ns. matkakatto on 300 euroa. Asiakasmaksulakiin ehdotettu asiakasmaksujen maksukatto olisi 683 euroa kalenterivuoden aikana. Yhteensä omavastuut vastaavat keskimääräisen työeläkkeen kuukausimäärää”, hän laskee.

Asiakasmaksujen osuus palvelujen rahoituksesta on Suomessa Lehtosen mukaan kansainvälisesti katsottuna korkea. Kotitaloudet maksavat hänen mukaansa nykyisin noin viidenneksen sosiaali- ja terveydenhuollon käyttömenoista. 

”Tästä osuudesta 57 prosenttia oli asiakasmaksuja. Hallituksen asiakasmaksulakia koskevan esityksen perustelujen mukaan maksukatto on nykyisin täyttynyt 2,9 prosentilla väestöstä ja 7,4 prosentilla tasasuuruisia maksuja maksaneista eli noin 162 000 henkilöllä.”

Lehtonen ei allekirjoita näkemystä, jonka mukaan asiakasmaksut vähentävät palvelujen turhaa käyttöä ja ohjaavat kysyntää tarkoituksenmukaiseen suuntaa. 

”Allekirjoittaneen oma kokemus ei tue kumpaakaan väitettä. Esimerkiksi HUS perii perumattomista käynneistä korotettua asiakasmaksua. Valtaosa perumattomista käynneistä on kuitenkin mielenterveyspotilaiden käyntejä ja näihin käynteihin maksuilla ei näytä olevan muuta vaikutusta, kuin että maksujen perimiskulut lisäävät mielenterveyspotilaiden toimeentulo-ongelmia. Esimerkki omavastuiden huonosta ohjausvaikutuksesta on taas se, ettei potilas osaa valita lääkettään sen tuoman terveyshyödyn mukaan, vaan korkea omavastuu johtaa helposti hyödyllisenkin lääkkeen käytön laiminlyöntiin”, hän kommentoi.

Lehtonen viittaa Euroopan komission asettamaan EXHP-asiantuntijaryhmään,  jonka tehtävänä on suosittaa komissiolle terveysjärjestelmien taloudellisesti kestävän kehitystä tukevia ratkaisuja. Se suositteli vuonna 2016 julkistamassaan raportissa, että EU:n jäsenmaiden tulisi pitää terveyspalvelujen käyttäjien itse maksama osuus mahdollisimman pienenä ja näin varmistaa terveyspalvelujen saatavuus koko väestölleen. 

”Valitettavasti hallituksen asiakasmaksulakiesitys ei suositusta noudata. Suomalaisen sosiaaliturvan isossa kuvassa terveydenhuollon verorahoitteista osuutta pyritään eri tavoin supistamaan. On kuitenkin hyvä muistaa, että luottamus sosiaaliturvan riittävyyteen on suomalaisen yhteiskunnan vakauden perustaa ja että isollakaan määrällä hävittäjälentokoneita ei voida turvata yhteiskunnan sisäistä turvallisuutta”, Lehtonen kuittaa.

THL:n terveys- ja sosiaalitalous -osaston tutkimuspäällikkö Jussi Tervola arvioi aikaisemmin tällä viikolla, että uusi asiakasmaksulaki siirtää maksutaakkaa lapsiperheiltä lapsettomille aikuisille.

Tervola huomauttaa, että laki on tehty kustannusneutraaliksi, eli laki ei nosta tai laske julkisia kuluja. Lopputulos on keskimäärin hieman maksuja alentava, mutta vaikutukset jakautuvat eri tavoin.

”Määrällisesti häviäviä kotitalouksia on kuitenkin enemmän kuin voittajia. Noin kolmannes kotitalouksista maksaisi enemmän, ja neljännes maksaisi vähemmän kuin ennen. Lähes puolella kotitalouksista maksurasitus ei muuttuisi”, Tervola kirjoitti blogissaan.

Lue lisää: Asiakasmaksujen uudistus: Tutkija selvitti voittajat ja häviäjät – Näin ”pommi” todella vaikuttaa

Hallituksen esitys uudeksi asiakasmaksulaiksi on parhaillaan eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan sekä perustuslakivaliokunnan käsittelyssä. 

Yksi uuden lakiesityksen kiistellyimpiä kohtia on asiakasmaksujen niin kutsutun välikaton poistaminen. Asiakasmaksuille on asetettu vuosittainen 683 euron vuotuinen maksukatto, joka säilyisi myös uudessa esityksessä, mutta nykyisin terveyskeskuskäynneille on säädetty oma ”välikattonsa”, joka on tarkoittanut, että maksuja peritään enintään kolmesta terveyskeskuskäynnistä joka vuosi. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Aino-Kaisa Pekonen on kutsunut välikaton poistoa koko lakiesityksen ”suurimmaksi pommiksi”.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk) katsoo kuitenkin, että asiakasmaksut pidetään edelleen kohtuullisina, koska maksukatto pidetään ennallaan 683 eurossa samaan aikaan kun maksukattoon tulee mukaan uusia palveluita. Tällaisia ovat esimerkiksi suunhoidon palvelut, kotisairaanhoidon ja kotisairaanhoidon palvelut, ensihoidon palvelun maksut ja toimeentulotuesta maksetut maksut. 

”Ehdotus välikaton poistamisesta on julkisuudessa herättänyt huolta siitä, että asiakkaan maksurasitus kasvaisi ehdotuksen seurauksena kohtuuttomaksi. On kuitenkin tärkeä huomata, että asiakasmaksut pidetään edelleen kohtuullisina asiakkaille ja jokaisen palvelujen saanti turvataan. Vaikka välikatto poistetaan ehdotuksessa lääkärikäyntien maksuista, maksukatto suojaa edelleen kohtuuttomaksi nousevalta maksurasitukselta erityisesti niitä, joilla on paljon palvelujen käyttöä”, Saarikko totesi viime viikolla.

Lue tarkemmin: Asiakasmaksujen ”pommi” järkyttää – Nyt vastaa Annika Saarikko

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Mikko Toivonen

Lehtonen kirjoittaa asiantuntijan, mutta tavallaan täysosallisena faktoihin ja niistä johdettuihin projisioihin perustuen ja on siten pääosin oikeassa. Hänkään ei ole se kuluttaja asiantuntija joka niitä palveluja itse tarvitsee tai joiden tulotasoon niillä on suurta merkitystä Sellaiseen osaa vastata sekä henkilö. että kansainvälinen terveystoiminnan tuntemus ja nimenomaan Skandinavian ulkopuolelta, vastata sekä organisaatioin, että keinoin.

Isossa asiassa on pakko yksinkertaistaa ja siksi minä ehdottaisin mallin hakemista brittien NHS systeemistä tai ihan toisella tavalla sairaskassojen kautta julkisen kanssa organisoidusta terveydenhuollosta.
Molemmissa muuten yksityiset ns. kotivastaanotto ammatinharjoittaja lääkärit toimivat julkisen tukena. Meillä vastoin lopulta kaikkien etuja näitä lääkärejä ei ole kuin teoria-ja markkinointimääritteenä pörssiyhtiöiden lääkäriasemin tuottajina kalliilla hinnoilla.
Meidän olisi välittömästi otettava askeleita taaksepäin ammatinharjoittaja tai pientoiminta palveluihin sekä terveydenhuollossa, että vanhusten hoivassa ja hoitamisessa.

Sensijaan poliitikot ovat antautuneet subjektiivisen ahneuden vietäviksi ja nimenomaan maksimivoittoa varten elävien pörssiyhtiöiden ratapelleiksi. Niihin ote ja hallintomalli sättääjiin on kyllä luottamus täysin mennyt ja puhtaasti asiaperusteilla kun tiedonsaantikykyiselle on ihan selvää että kunnon malleja maailmalla on, mutta täällä on sdet päästetty syömään isoäidit. Valitettavasti tätä syöntujahtia johtavat Kokoomus ja Kepu vaikka heillä olisi täysi mahdollisuus toimia toisinkin.
Molempien puolueiden tukijoille suosittelisinkin puoluejohdon suurvaihtoa juuri heti ja sitten riittävän usein jos ahneudelle jatkuvasti kättä ojennetaan vastuun asemesta

Tilastokeskuksen tiedoista:

"Ruotsissa köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävistä vain 11,2 prosenttia ei ollut pienituloisia, Suomessa 30 prosenttia."

Katso alla olevasta linkistä Kuvio 6. "Väestö kotitalouden yllättävästä menosta selviämisen mukaan vuonna 2015", jossa Suomi on vasta 10. sijalla Norjan, Ruotsin, Maltan, Sveitsin, Luxemburgin, Alankomaisen, Itävallan, Tanskan ja Belgian jälkeen.

Minusta tämä kuvio 6 kertoo hyvin, kuinka näpärillä suomalaisten pienituloisten kohdalla päivittäinen pärjääminen on

https://www.stat.fi/til/tjt/2016/04/tjt_2016_04_2018-05-24_kat_001_fi.html

Miten sitten tähän em. pienituloisten valmiiksi jo tiukkaan taloustilanteeseen sopii se, että asiakasmaksut joillakin pienituloisilla saattavat hypätä reilusti verrattuna entiseen tasoon?

Ei se, että heitä sitten ohjataan toimeentuloluukulle tai että he anovat hattu kourassa maksuvapautuksia terveyspalveluista, ole hyvinvointivaltion merkki. Ei siinä mene kuin viimeinenkin omanarvontunne.

Antti Heikkinen

Mitä merkitystä korotuksilla muuten on kuin että nopeammin otetaan rahat pois vanhuksilta suurfirmoille ja siirretään kustannukset kaupungeille?

Molemmilla vanhemmillani on ollut varsin hyvä eläke, huomattavasti korkeampi kuin itse tulen koskaan saamaan vaikka olisin töissä 80 vuotiaaksi, ja suurin piirtein suomalaisen keskiansioita vastaava. Mutta kummankaan eläke ei silti ole riittänyt kuluihin lähellekään enää liikuntakyvyn romahtaessa.

Eli niin kauan kuin varaa tilillä on, vanhuksen pitää ensin itse maksaa hoitonsa jota välttämättä tarvitsee, maksoi mitä maksoi Vasta kun rahat tililtä loppuvat, kaupungin on pakko alkaa maksaa.

Ja näin sitten viimeiset 10v tjsp saakin elää siten että eläkkeestä jää vain noin satanen kuussa omiin menoihin ja hankintoihin, vaikka kaupunki maksaa vielä sen hyvän eläkkeen päälle vaikka puolitoista tuhatta euroa kuussa ja kela reilut kolmesataa kuten vanhemmilleni.

On melko hämmästyttävää että vanhuksen hoitaminen ulkomaalaisomisteisessa vanhainkodissa maksaa lähes 5000 euroa kuukaudessa.

Korotus maksuihin ei silloin muuta tee kuin siirtää vanhukset nopeammin sosiaalituen piiriin. Edes hulppeat suurten ikäluokkien eläkkeet eivät riitä, saati sitten matalat. Taas hyvä esimerkki siitä miten hallitus jatkuvasti pelaa suurfirmojen laariin ja kurjistaa kansalaisia surutta.