Lauantai 16.2.2019

Sdp:n Kari: Hävittäjähankinnassa lukkiuduttiin lukumäärään – vaatii lisää kertausharjoituksia

Jaa artikkeli:
Luotu: 
21.1.2019 20:26
  • Kuva: Mika Kari
    Kuva
    ”Ei Suomen puolustuskykyä pelkästään hankinnoilla tehdä, vaan sillä, että meillä on koulutetut ja osaavat puolustusvoimat, jolla on kykyä vastata muuttuvan maailman haasteisiin”, Mika Kari perustelee vaatimustaan lisärahasta kertausharjoituksiin.
|

Faktakulma

Suomi on korvaamassa uusilla monitoimihävittäjillä vuosina 1995–2000 käyttöön otetut Hornetit, joiden 30 vuoden elinkaari on täyttymässä vuoteen 2030 mennessä. Hävittäjähanke kulkee nimellä HX, missä ensimmäinen kirjain tulee korvattavasta koneesta (Hornet) ja kirjain X toimii seuraajaehdokkaan tunnuksena.

Hävittäjähankinnan kustannusarvio on 7–10 miljardia euroa. Luvussa ei ole mukana ylläpito- ja kehityskustannuksia tulevan 30 vuoden aikana. Hankintapäätös tehdään 2020-luvun alussa. 

Kilpailussa mukana olevat hävittäjät:

Boeing F/A-18 Super Hornet (Yhdysvallat)

Dassault Rafale (Ranska)

Eurofighter Typhoon (Iso-Britannia, yhteiseurooppalainen)

Lockheed Martin F-35 (Yhdysvallat)

Saab Gripen (Ruotsi)

Uuden Suomen jutut HX-hankkeesta: https://www.uusisuomi.fi/aiheet/hx-hanke

Eduskunnan puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Mika Kari (sd) toppuuttelee keskustelua Hornet-hävittäjien seuraajakoneiden määrästä. Karin mielestä puolueiden ei kannattaisi vielä lyödä lukkoon mitään lukuja HX-hankinnassa.

Keskustelu siitä, täytyykö uusia hävittäjiä hankkia juuri 64 kappaletta, kuten nykyisiä Horneteja on, ryöpsähti jälleen käyntiin viikonloppuna. Karin mukaan määristä kannattaisi puhua vasta sitten, kun HX-hankkeen asiantuntijat ovat suorittaneet vertailun konevalmistajien tarjousten ja konetyyppien välille.

”Sen aika tulee kyllä, sitä ei karkuun pääse eikä pidäkään. Mutta jos nyt puolueet kovasti haluaisivat linnoittautua joidenkin lukujen taakse, niin pidän sitä vähän ennenaikaisena ja haluna vastata vaalien alla kansalaisten mielissä oleviin kysymyksiin”, Kari sanoo Uudelle Suomelle.

Kari uskoo, että äänestäjää kiinnostaa lopulta tätä yhtä lukua enemmän se, että Suomella on vaalien jälkeenkin uskottava, itsenäinen maanpuolustus – kokonaisuutena. Hän korostaa Uuden Suomen haastattelussa maavoimien tärkeyttä ja esimerkiksi kertausharjoitusten lisäämisen tarvetta.

Kokonaisuuteen Kari viittaa myös kysyttäessä, mikä tulisi olla hävittäjähankinnan rooli tulevissa hallitusneuvotteluissa ja hallitusohjelmassa. Kokoomuksesta ja keskustasta on vihjailtu, että 64 hävittäjän hankinnan tukeminen on niiden mielestä hallituskysymys eli ehto hallitukseen pääsylle. LUE MYÖS: HX-jyrähdys eduskunnasta – hävittäjähankkeen tukeminen ”on hallituskysymys”

”Uskoisin olevan tarvetta sille, että hallitusohjelmassa arvioitaisiin koko puolustuskykymme varmistamiseen liittyvää rahoitusta hallitusohjelmakaudella kokonaisuutena, josta yksi osa on sitten hallituskaudelle osuva koneiden hankinta”, muotoilee Kari.

”Lukumääräkeskustelun toivoisin hallitusohjelmassa jäävän väljemmäksi kirjaukseksi ihan sen takia, että eduskunta sen paremmin kuin myöskään Puolustusvoimat ei tässä vaiheessa ole lukinnut tätä lukumäärää vaan se tehdään vasta sitten, kun eri hävittäjäkoneiden keskinäinen vertailu on päättynyt.”

Sen sijaan puolustusministeriön johtaman HX-hankkeen ohjelmajohtaja Lauri Puranen on ilmoittanut, että uskottava ja ennaltaehkäisevä puolustuskyky vaatii nykyisen määrän hävittäjiä, vähintään

Mika Kari pitää henkilökohtaisesti välttämättömänä, että tuleva konetyyppi ja siihen liittyvä suorituskyky sekä koneiden määrä ”suhteutetaan vastaamaan maanpuolustuksen tarpeita” kokonaisuudessaan. Hän toivoo, ettei turvallisuuspoliittinen keskustelu keskittyisi liiaksi vain koneiden hankintaan.

”Ei Suomen puolustuskykyä pelkästään hankinnoilla tehdä, vaan sillä, että meillä on koulutetut ja osaavat puolustusvoimat, jolla on kykyä vastata muuttuvan maailman haasteisiin”, hän perustelee.

”Itse näen maan suvereniteetin varmistamiseen jatkossakin liittyvän puolustusvoimien koko suorituskyvyn ja siihen hyvin kiinteästi liittyvän reservin suorituskyvyn ylläpitämisen. Pitäisin tarpeellisena myös kertausharjoitusmäärien lisäämistä tulevina vuosina.”

Karin mukaan kertausharjoitusten määrää pitäisi ehdottomasti pystyä nostamaan nykyisestä 18 000 reserviläisestä vuodessa. Puolustusvoimauudistuksen jäljiltä henkilökuntaa on hänen mukaansa aivan liian vähän, jotta kertausharjoitusmääriä voitaisiin nostaa, joten suunnitelma edellyttää myös lisähenkilökunnan palkkaamista. Henkilöstöä pitäisi palkata lisää myös varusmieskoulutuksen laadun turvaamiseksi, Kari sanoo.

Mikä seikka edellä Mika Kari sitten etenisi HX-hankinnassa – hintalappu, suorituskyky vai maanpuolustuksen kokonaisuus?

”Pienelle maalle olennaista on onnistua molemmissa asioissa – onnistua suorituskyvyssä ja onnistua hintalapussa”, Kari sanoo.

”Pitää pystyä löytämään koneratkaisu, joka on myös kustannustehokas, jotta puolustusvoimien kokonaissuorituskykykin pystytään turvaamaan tulevina vuosina – muitakin kuin ilmavoimien tarpeita. Haluan nostaa yhtenä keskeisenä esimerkkinä maavoimien tarpeet, jotka tulevina vuosina tulevat vaatimaan laajoja investointeja. Maavoimat on kumminkin monella tavalla se perusrunko, johon rakentuu ilmavoimien ja merivoimien kautta tämä kokonaissuorituskyky.”

Ylen tuoreessa kyselyssä neljä puoluetta linjaa, että Suomeen olisi mahdollista ja kenties järkevää hankkia vähemmän uusia hävittäjiä kuin aiotut 64 kappaletta. Näiden puolueiden joukossa on Mika Karin sdp, mutta Kari haluaa jättäytyä toistaiseksi lukumääräkeskustelun ulkopuolelle.

”En halua ottaa kantaa muuta kuin sen, jonka olen itsekin ollut eduskunnassa linjaamassa, eli että Hornetien suorituskyky korvataan täysimääräisesti.”

Kannanoton aika on sitten, kun konetyyppien sekä tarjousten vertailu on suoritettu. Tällöin, eduskuntapuolueiden parlamentaarisen yhteistyön pohjalta, tulevalla hallituksella tulee Karin mukaan olemaan ”hyvin selkeä yhteinen käsitys siitä, kuinka paljon koneita tarvitaan”.

”Uskon, että meidän kenraaleilla ja asiantuntijoilla on sitten antaa vastauksia, kun tämä koneiden arviointi on saatu päätökseen. Mitä ilmeisimmin suorituskyky näissä kaikissa koneissa on maailmanluokkaa. Kyse on sitten vielä kustannuksista käyttökulujenkin osalta.”

Keskustelussa on toisinaan annettu ymmärtää, että 64 koneen hankinnasta on ”laaja poliittinen konsensus”. Karin tulkinta parlamentaaristen seurantaryhmien konsensuksesta on hivenen erilainen.

”Siinä syntyi yhteinen käsitys eri puolueiden välillä, että lähdemme korvaamaan suorituskykyä, emmekä ota tässä vaiheessa vielä lukumääriin kantaa. Sen takia se kirjaus on kirjattu nimenomaan niin, että suorituskyky korvataan täysimääräisesti.”

Karin mukaan on ymmärrettävää, että miljardien hankinta herättää huolen rahankäytöstä ja siitä, käytetäänkö hävittäjiin liikaa veronmaksajien rahaa. Karin mukaan konehankinta on suuri ponnistus, joka kuitenkin on ”kansantalouden pidossa välttämättömyyshankinta, johon tiukasta taloudesta huolimatta on edellytykset”.

”Suomella ei ole varaa epäonnistua tällaisessa miljardihankinnassa. Pitäisi onnistua vähintään yhtä hyvin kuin Hornetien hankinnassa, jolloin pystyttiin hankkimaan maailmanluokan suorituskykyä kovalla, joskin kohtuullisella hinnalla”, hän sanoo.

Hävittäjät rahoitetaan budjetin ulkopuolelta erillismäärärahalla, jota varten otetaan velkaa.

LUE LISÄÄ:

Kokoomuslainen hämmästyi: ”Onko tämän takana demarien haaveilema sdp:n, vasemmistoliiton ja vihreiden hallitus?”

Jukka Tarkka sivaltaa hävittäjähankintojen arvostelijoita: ”Vähän eri asia kuin loton voittonumeroiden arvaaminen”

Raju väite Suomen hävittäjähankinnoista: ”Tarkoittaisi tilannetta, jossa Suomen ilmatilassa käytäisiin täysimittaista sotaa”

Kenraali Puranen: Tämän takia Suomi tarvitsee juuri 64 hävittäjää

Faktakulma

Suomi on korvaamassa uusilla monitoimihävittäjillä vuosina 1995–2000 käyttöön otetut Hornetit, joiden 30 vuoden elinkaari on täyttymässä vuoteen 2030 mennessä. Hävittäjähanke kulkee nimellä HX, missä ensimmäinen kirjain tulee korvattavasta koneesta (Hornet) ja kirjain X toimii seuraajaehdokkaan tunnuksena.

Hävittäjähankinnan kustannusarvio on 7–10 miljardia euroa. Luvussa ei ole mukana ylläpito- ja kehityskustannuksia tulevan 30 vuoden aikana. Hankintapäätös tehdään 2020-luvun alussa. 

Kilpailussa mukana olevat hävittäjät:

Boeing F/A-18 Super Hornet (Yhdysvallat)

Dassault Rafale (Ranska)

Eurofighter Typhoon (Iso-Britannia, yhteiseurooppalainen)

Lockheed Martin F-35 (Yhdysvallat)

Saab Gripen (Ruotsi)

Uuden Suomen jutut HX-hankkeesta: https://www.uusisuomi.fi/aiheet/hx-hanke

Jaa artikkeli:

Kommentit

Tuomo Parkkila

Ei tässä kukaan lukumäärä kaipaa. Uutta puolustus strategiaa kaivataan. Nyky nuoriso sopii paremmin terroristisotaan kuin poteron kaivamiseen. 10 000 000 0000 euroa havittajiin? Voimme tehdä hyokkaamisen tähän maahan kuvottavaksi paljon halvemmalla. Muiden sotia emme halua käydä, paitsi pari hullua kokoomuslaista.

kaarlo nuutinen

Mistä syystä Venäjä ryhtyisi sotimaan Suomen kanssa?
Havittelisiko se Suomen luonnonvaroja?
Onko Suomi sille nyt jonkunlainen uhka? Isompi uhka kuin menneenä 70 vuotena?
Onko uhka kasvanut ja kasvaako se sen vuoksi, että Suomeen perustetaan Venäjän rajalle amerikkalaisia tukikohtia, hankitaan amerikkalaisia hykkäyshävittäjiä, on ryhdytty natoyhteistyöhön vastoin perustuslakia jne?
Sananmukaisesti toiminta ei ole ollut uskottavaa. Uskottavaa puolustuksen kannalta.
Uskottavampaa olisi vaikka pojoismainen yhteistyö.
Ainoa oikea puolustus Suomelle on sodan välttäminen.

Aimo Käki

Sodan aikana Suomella oli ensilinjan hävittäjiä (Mersuja) n. 160 kappaletta, ja lisäksi vielä useita kymmeniä enemmän tai vähemmän vanhentuneita tyyppejä.
Jos hankinta tehdään budjetista riippumattomalla lainarahalla, niin sittenhän uusia suihkareitakin kannattaa hankkia vaikkapa samat 160 kappaletta, ja niille tietenkin myös täydellinen puolustus- ja hyökkäysaseistus sekä ylläpitoinfrastruktuuri. Lisäksi muutama sata panssarivaunua ja it-ohjusta sekä pari laivueellista sukellus- ja ohjusveneitä ja muutama varuskunta. Ja koulutetaan kaikille käyttäjät kunnolla. Ja samalla voi ottaa vähän ekstraa koko maan siviili-infran uudistamiseksi. Sen jälkeen tehdään niinkuin härskimmätkin maat ja jätetään lainat maksamatta. Sopii sitten pankkiirien yrittää tulla hakemaan rahoja takaisin...:-))

Kari Matti Nivala

Mika Kari tuntuu ottaneen agendakseen Suomen läntisen puolustusyhteistyön lopettamisen. Etenkin USA:n kanssa. Näin voi päätellä hänen aikaisemmista kannanotoistaan. Oikeastaan samaaa asiaa ajaa hänen komentit Hävittäjä hankinnoista. Sillä tarjouspyynnöt on tehty nimenomaan 64 koneesta. Jos määrää ryhdytään muuttamaan menee koko juttu uusiksi. EU:n pakotteet kieltävät onneksi koneiden hankinnan Venäjältä. mutta jo näin pitkälle edenneen hankkeen tuhoaminen olisi varsin epäisänmaallinen teko. Erkki Tuomioja ko tämän kaiken takana on? Tuntuu että johti puoluetta virallisesti kuka tahansa, niin todellinen johto siellä kulisseissa on Erkki Tuomioja!

kaarlo nuutinen

Miten, Risto Vehniä, menettelisit kavereittesi kanssa? Juoksisit karkuun, lupaisit myönnytyksiä, antautuisit?
Ai ei tarvitse?
No, eipä tietenkään, kun ei provosoi eikä ärsytä niitä.
Asioista voi sopia ja neuvotella ja vaikka käydä molempia osapuolia hyödyttävää kauppaa ja kulttuuri- ja tietojenvaihtoa.