Keskiviikko 20.2.2019

Hjallis Harkimo avautuu IL-blogissa: ”Pidän koko systeemiä läpimätänä, hurjempaa on ehkä vielä luvassa”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
27.1.2019 11:02
  • Kuva: Petteri Paalasmaa
    Kuva
    Harry Harkimon mukaan kaksi kautta olisi hyvä maksimi kansanedustajille.
|

Kansanedustaja, liikemies Harry ”Hjallis” Harkimo ihmettelee, miksi Suomessa pidetään ”tavattoman luonnollisena” sitä, että että puolueet ovat syvästi sidoksissa erilaisiin intressijärjestöihin.

”Pidän koko systeemiä läpimätänä. Mutta se on niin juurtunut meidän yhteiskuntaamme, että sitä pidetään luonnollisena. Näiden järjestöjen valta on niin suuri, että ne pystyvät sanelemaan ehdot ja pitämään vallastaan kiinni. Se on syy miksi maamme ei kehity emmekä saa uudistuksia aikaiseksi”, hän lataa IL-blogissaan.

Harkimon mukaan suomalaista ”harvainvaltaa” ja politiikan eristäytymistä muusta yhteiskunnasta kuvaa hyvin se, että moni päättäjä istuu sekä kunnanvaltuustossa että eduskunnassa. 

”Se on mielestäni täysin järjenvastaista. Kunnallispolitiikan päätökset ja eduskunnan linjaukset voivat olla ristiriidassa keskenään. Ketä äänestysnappia painava kahden pallin poliitikko silloin edustaa?”

Harkimo sanoo, että sote-uudistus on hyvä esimerkki tästä.

”Isot kaupungit ovat sotea vastaan, mutta niiden valtuutetut hallituspuolueista äänestävät soten puolesta. Hurjempaa on ehkä vielä luvassa, jos maakuntamalli menee läpi. Silloin edustaja voisi olla jakamassa rahaa valtiolta maakunnalle, maakunnalta kunnalle ja kunnassa sitten eteenpäin. Teoreettisenakin sellainen tilanne on niin vaarallinen ja altis korruptiolle ja maan kokonaisedun unohtamiselle, että sitä ei pitäisi päästää edes alkuun. Toisissa maissa monella päätösjakkaralla on kiellettyä. Niin pitäisi olla Suomessakin. Se vähentäisi suhmurointia ja olisi läpinäkyvämpää sekä rehellisempää.”

Harkimo puuttuisi myös siihen, kuinka kauan kansanedustajana saa ylipäänsä olla. 

”Politiikka ei saa olla ihmisen elämänura ja ammatti, sen sisään syntyy väistämättä sisäsiittoinen kulttuuri. Hyvä päättäjä tarvitsee happea muualta yhteiskunnasta. Henkilökohtainen mielipiteeni on, että kaksi kautta olisi hyvä maksimi.”

Harkimo itse on ilmoittanut, että jos hän tulee valituksi huhtikuussa, on edessä hänen viimeinen eduskuntakautensa.

Lue lisää: Hjallis Harkimolta palanut Liike Nytiin ”yli 100 000 €” – Viimeinen kausi edessä, jos valitaan

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Jukka Mattsson

Surullista on että 100% poliitikkojamme näyttää ohjaavan henkilökohtainen etu. Se ei ole sama kuin kansalaisen etu.

Muutama rohkea poikkeus on nähty kuten eduskunnan puhemies, Tony Halmeen ulostulot, Sasin avoimet perustuslain tulkinnat, Halla-ahon kertomat totuudet ja nyt Hjalliksen avautuminen. Lopputulos tiedetään.

Muunmuassa Sipilän, Orpon, Stubbin ja Kataisen rähmällään olo on ollut surullista katsottavaa

Hjallis on vaarallisella tiellä. Suuttuneet hyvätveljet saattavat järjestää ongelmia kun julkisesti noita puhelet, mutta näin äänestäjän taholta suuri kiitos.

Sauli Lahtinen

Voi sitä itkun määrää kun alatte purkamaan valtion tuplavirkoja joita jalliskin oli luomassa kun kuntia yhdisteltiin.
Mitä teemme reilulle miljoonalle tunarille joita kaupungin/kunnan palkkalistoilla? köytännössä 90% turhia virkoja ? Valtio opettanut nolla työmoraalin?!
Yrittäjä maksaa, saa kateuden ja loputtomat työtunnit.
Antaa paskan kaatua se on Isänmaallisinta mitä voit tehdä.

Kalle Kaskinen

”Politiikka ei saa olla ihmisen elämänura ja.... on, että kaksi kautta olisi hyvä maksimi.”sanoo Harry. Tätä asiaa on käsitelty ulkoparlamenteissä (Esso, Shell, TB. Kesoil,
jne.)menneinä aikoina. Kohtuullinen vaihtuvuus, vähemmän virheitä lienee lopputulema.
Harryn ajatus, Kaksi kautta ja koko revohka sopeutuseläkkeelle täysinpalvelleena tuntuu
kyllä, sanoisinko kehnolta.

Pertti Lindeman

"Veroja maksavat oletteko koskaan ajatelleet, että miksi te tämän kaiken hyväksytte ja jopa olette sitä mieltä, että haluatte maksaa enemmän veroja, että tämä kaikki epäoikeudenmukaisuus ja korruptio jatkuisi? Eikö olisi jo aika laittaa tälle piste ja todella miettiä, että ketä sinne eduskuntaan valitaan, kun valitaan ”kansanedustajia”? Katsokaa ja kuunnelkaa edes yhden kerran eduskunnan istuntoa, niin kuulette, että ketään ei siellä kutsuta ”kansanedustajaksi” vaan kaikki ovat vain ”edustajia”. Jättävät sen todellisen etuliitteen kertomatta. Olisi reilumpaa, kun eduskunnan puhemies antaisi vastaustausvuoron rehellisesti sanoen ”Pankinedustaja Virtanen”, ”Monopolinedustaja Mattila”, ”Vakuutusyhtiönedustaja Korhonen”, ”Sairaalayhtiönedustaja Tervonen”… Ne valitut ”kansanedustajat” ovat muuttuneet eduskunnan istuntosalissa ”Eri etupiirien edustajiksi” Vaaleilla valitut kansanedustajat ovat luovuttaneet oman tahdon ja sormensa liikkeet kansalta pois painaessaan tiedottomina äänestysnappia istuntosalissa, ja ajaen heitä äänestäneitä vastaan ja äänestäjien vahingoksi puoluetten "nilkkien" tahdon mukaan."

http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250778-kukaan-ei-liene-miettin...

Kari Aaltonen

Politikko voi kuuluan eduskunnan ja kunnavaltuuston lisäksi, yritysten johtokuntiin ja uskonnollisiin järjestöihin, panee kyllä miettimään kenen edut jää viimeiseksi listalle ja kenen ensimmäiseksi. Eikö vanha sananlasku mennyt jotenkin niin, kenen eväitä syöt, sen pillin mukaan tanssit, eikä ilmaisia lounaita ole.

Jarmo Mutta

Tää nyt vaan on sitä että 200 ns päättää asioista mistä ne 10 tekee päätökset ja loput apinat tottelee mitä päätetty.
Ehdotus. Joka puolueesta puheenjohta sekä kaksi aiempaa hallitukseen paitsi vihreitten touko millä porkkana perseessä.

Joni Rikkola

Meiltä puutttu riippumaton lehdistö, meiltä puuttuu riippumaton puolue joka tekee päätökset järjellä ja sydämellä. Puolue jolle talous on hyvinvoinnin työkalua ei niin että talouden eteen uhrataan kaikkien hyvinvointi vain muutamine ylellisyyden vuoksi. Puolet maailman voitoista valuu muuutamalle ihmiselle. Näiden muutaman ihmsen takia saastutetaan ja kulutetaan valtavasti.
Koko systeemi ja ihmiskunta ovat sekaisin ja porvarit päällepäsmärinä torjuvat ilmastonmuutosta myymällä lisää ja lisäämällä kulutusta.
Globaali anarkia on tulossa. Eliitti rakentaa maailmansa ilman perustuksia - kansoja.

Joni Rikkola

Meiltä puutttu riippumaton lehdistö, meiltä puuttuu riippumaton puolue joka tekee päätökset järjellä ja sydämellä. Puolue jolle talous on hyvinvoinnin työkalua ei niin että talouden eteen uhrataan kaikkien hyvinvointi vain muutamine ylellisyyden vuoksi. Puolet maailman voitoista valuu muuutamalle ihmiselle. Näiden muutaman ihmsen takia saastutetaan ja kulutetaan valtavasti.
Koko systeemi ja ihmiskunta ovat sekaisin ja porvarit päällepäsmärinä torjuvat ilmastonmuutosta myymällä lisää ja lisäämällä kulutusta.
Globaali anarkia on tulossa. Eliitti rakentaa maailmansa ilman perustuksia - kansoja.

Erkki Siponen

Jukka Mattsson : Voinet kertoa myös miten Juha Sipilä on ollut rähmällään ! Onko se surillista katsottavaa jos maan talous on saatu kuntoo Siupilän hallituksen toimesta. Vaatisi kyllä perusteluja jos väittää Sipilän olleen rähmällään.

Jukka Mattsson

Sipilällä ei ole ollut mitään tekemistä maan hyviin talouslukuihin.

Meidän kasvu on tullut suoraan globaalista kasvusta jota ei voitu Suomessa mitenkään piilotella, vaikka EK järjestönä juoksupoikinneen pitkään kasvua viivyttelivät.

Sipilän rähmällään olon näkee selvästi kun tutkit tarkemmin sanontaa: Sen lauluja laulat kenen leipää syöt.

Jos SDP ottaa hallitusvastuun yrityseliitti aloittaa Suomisulun (vrt. työsulku) välittömästi.

Todella isänmaallista touhua?

Tapio Ovaskainen

Olen samaa mieltä, että kaksi kautta eduskunnassa on maksimi jonka kansanedustaja voisi olla. Eduskunnan ei pitäisi olla elinikänen paikka heille. Myös sitä olen useasti ihmetellyt miten kansanedustaja voi olla kunnallispolitiikassaja yhtä aikaa kansanedustaja.

Petri Salo

Toivottavasti edustaja Harkimon esille nostamien aiheiden iso kuva saadaan; pitkäkestoiseen päivänvaloon ja julkiseen keskusteluun. Plussine ja miinuksineen. Ennen seuraavia eduskuntavaaleja.

Hyvän vihjeen ongelman kokoluokasta antoi On Sovittu Että (OSE) - järjestelmässä pitkään luovinut, eläkkeellä jo oleva iso johtaja:

”Kaikki tuntui liittyvän kaikkeen, mikä tietysti kavensi normaalin parlamentaarisen politiikan siivua huomattavasti.”  
Lähde: Tapani Kahrin 80-vuotishaastattelu ”33 vuotta Eteläranta kympissä” – Helsingin Sanomat 8.5.2018, sivu B 1

Tässä järjestövallan isoon kuvaan liittyen kolme kirjaa. Löytyvät niin hyvin varustetuista kirjastoista kuin kirjakaupoista ja antikvaareista.

1.
Kustantajan, kustannusosakeyhtiö Siltalan sivuilla ”Lakien synty” -kirjasta 2014, kerrotaan muun muassa seuraavaa:

”Perustuslain mukaan lainsäädäntövaltaa Suomessa käyttää eduskunta. Seppo Konttinen paljastaa kirjassaan kovien esimerkkien avulla, kuinka lait syntyvät demokraattisen kontrollin ulottumattomissa hämärissä työryhmissä ja toimikunnissa. Näiden neuvostojen kokoonpanoilla varmistetaan etukäteen uusien lakien sisältö. Eduskunnasta on tullut suuri pykälien kirjaamo ja kansanedustajista tahdottomia napinpainajia.

Kaikenkarvaiset selvitysmiehet, konsultit, lobbarit ja poliittisin perustein nimitetyt virkamiehet kirjoittavat lakeja omien ja taustaryhmiensä etujen ajamista silmällä pitäen. Samalla kansanvalta on saanut tappotuomion.

Kirjan lukija pääsee kurkistamaan lainsäädäntövallan salatun eliitin toimintatapoihin, etuihin ja palkitsemisjärjestelmiin, joista ei ole aikaisemmin hiiskuttu ulkopuolisille.

Kirjassa yritysmaailman ja etujärjestövallan valiojoukkoon kuuluvat Björn Wahlroos ja Lasse Laatunen. Mihin perustuu heidän valtansa lakien valmistelussa?”

2.
Jos Lakien synty – kirja on jo tullut luettua, niin tämä seuraava kirja loksauttelee On Sovittu Että (OSE) – järjestelmän isosta kuvasta puuttuvia palapelin osia mukavasti paikoilleen. Lämmin kiitos, tästä kirjasta vinkin antaneelle henkilölle.

”Kolmikannan kulisseissa” – Lasse Laatunen, Arto Nieminen, kustantaja Art House, 2017. Lasse Laatusen neljä vuosikymmentä Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) palveluksessa on nimien, tapahtumien ja anekdoottien osalta mielenkiintoista luettavaa.

Ylen työmarkkinoihin erikoistunut politiikan toimittaja, Arto Nieminen on paketoinut asiat sujuvasti luettavissa olevaan muotoon.

Lasse Laatunen kirjan sivulla 8:
”Jos peukalonjälkeni näkyy muutamina vuosikymmeninä säädöskokoelmassa, se tyydyttää itseäni juristina.”
”Se joka maksaa, myös lopulta päättää.”

Arto Nieminen kirjan sivulla 9:
”Jotta ymmärtäisi työmarkkinoiden toimintaa, pitää ennen muuta tutustua ihmisiin.”
”Keskeinen sana on luottamus.”

3.
Andersin Blomin tekemän tohtorinväitöskirjan pohjalta syntynyt "Veljeskunta - Lobbaus Suomen poliittisessa järjestelmässä" - kirja (Gummerus 2018) on erinomainen ison kuvan avaaja. Niin sisäpiiri kuin lobbaus aiheista.

"VTT Anders Blom pureutuu suomalaisen politiikan syvärakenteisiin, joissa työmarkkinajärjestöjen edunvalvojat ovat olleet paremmasta tiedosta ja erivapauksista nauttiva sisäpiiri, veljeskunta. Eteläranta ja Hakaniemi ovat käyttäneet vaikeasti hankittavaa sisäpiiritietoa vallankäytön välineenä. Ne ovat olleet suomalaisen talouden suurimpia vaikuttajatahoja, maan tärkeimpiä lobbareita.

Teoksen lähdeaineisto on laaja, herkullinen ja myös osin salaista. Sitä tukevat lähes sadan raskaan sarjan vaikuttajan kanssa käydyt keskustelut ja haastattelut.

Teos vie lukijansa aitiopaikoille, joista näkyy lähiajan poliittinen taloushistoria: EMU- ja EU-jäsenyysneuvottelut, Nokian rooli lobbaajana sekä tuoreimpana Suomen meriteollisuuden kohtalonhetket.

Veljeskunta peräänkuuluttaa Suomeen sitovia eettisiä menettelytapasääntöjä, joita useissa Euroopan maissa ja EU:n päätöksenteossa on jo käytössä."

Eikä tuossa vielä kaikki.

Mikä ratkaisuksi jättimäiseksi kasvaneeseen rakenteelliseen korruptioon?

Pilottikohteesta lisätietoa internetistä:
KAA 4/2018 vp. tapaturmalaki

Mikko Toivonen

En tiedä minkä verran voisin Hjallikseen parannusten "toteuttajana" luottaa, mutta monet hänen "populistisista" havainnoistaan ovat hyvin teräviä ja erillisinä asioina hyvin perusteltuja. Itseasiassa juuri sellaisia joita kaipaisin ns. vastuulliselta markkinataloudelta, minkä nykykokoomuksen johto on sitten Kataisen valtaantulosta lähtien kadottanut ja uponnut ahneuskapitalismin ja kaiken lisäksi vielä pikkukapitalismin nyhveröintisuohon.
Samalla on kadotettu kansakunnan teollistalouden rakennuselementit kokolailla täysin.

Juha Lapveteläinen

Moni nykyisistä kansanedustajista istuu tänä päivänäkin sekä Eduskunnassa, että Kunnanvaltuustossa. Asiasta voi mahdollisesti aiheutua suuriakin eturististiriitoja, sillä Valtioneuvoston puoluepoliittisilla päätöksillä jaetaan esimerkiksi valtionosuusvaroja useimpiin kuntiin Suomessa. Kahdella pallilla istumista ei pitäisi sallia perustuslaillisessa oikeusvaltiossa, ikävä kyllä itsenäisyysjulistus vuodelta 1919, ei estä edustajaa toimimasta kahdessa eri poliittisessa hallinnossa, Eduskunnassa ja Kunnanvaltuustossa. Edustaja Harkimo kertoo, että SOTE-maakuntamallin myötä valtionosuusvaroja tullaan jakamaan tulevaisuudessa maakuntavaltuustosta käsin eri kuntiin? Näin toimitaan poliittisen järjestelmän Keskustapuoluemallin mukaisesti Eduskunnassa, ja asiassa ei todellakaan ole mitään järkeä. Keskustan malli tarkoittaa sitä, että eri maakuntavaltuustot, ja heidän jäsenensä, ottavat vastaan käskyjä Eduskunnan Valtioneuvostosta käsin, jonka jälkeen valtionosuusrahoitus jaetaan sitä tarvitseville eri kunnanvaltuustoille ns.väliportaan kautta, joilla ei todellisuudessa ole alueellista vallankäyttöoikeutta kansalaisilta, eikä byrokratiaa lisäävää merkitystä lopullisessa päätöksenteossa yhteiskunnan kannalta. Tällä mallilla isänmaassa olevat Suomen itsenäiset kunnat tulevat menettämään perustuslaillisen itsemääräämisoikeuden kunnallisiin asioihinsa lopullisesti. Kysymys on perustuslaillisesta itsemääräämisoikeudesta, jonka tulisi toteutua jokaisen kansalaisen osalta oikeudellisesta näkökulmasta katsottuna tasapuolisesti itsehallinnollisen maakunnan kautta, joka näin olisi perustuslaillinen ratkaisu myös oikeudellisesta näkökulmasta katsottuna. Edustaja Harkimo haluaa kuitenkin jatkaa vanhaan hyvään malliin, eli puolustaa yksikuntajärjestelmää, ja sen perustuslaillista oikeutusta aatelisjärjestelmän puolustajana hyväosaisten kuntalaisten osalta unohtaen perustuslailliset yksilönoikeudet isänmaassa. Näin ei toimi edes Amerikan Yhdysvallat. Perustuslaillista kunnallista itsemääräämisoikeutta tulee puolustaa jokaisen Suomen kansalaisen perustuslaillisia oikeuksia kunnioittaen tasavaltalaisesta näkökulmasta katsottuna. Perustuslaki ei estä kuntien yhteenliitoksia ja yhteenliittymiä, jos nämä toteutetaan perustuslaillisesti oikein. Itsehallinnollisessa maakunnassa ei jaeta valtionosuuksia yhdellekään Suomalaiselle yksittäiselle kunnalle, valtionosuustuki jaetaan ainoastaan maakuntavaltuustolle jonka maakunnassa asuvat kansalaiset ovat sinne valinneet äänestämällä, sillä julkisista palveluista maakunnan alaisuuteen siirtyy 75-80% kaikista julkisista palveluista, ja 20-25% osuuden jäädessä ns.yksittäisiin kuntiin. Koska suurin osa yksittäisistä kunnista sijaitsee maakunnan pää-ja keskuskaupungin ympärillä, nämä pienet ympäristökunnat tulevat toimeen esimerkiksi lähiruokatuotantoa lisäämällä, joka on ekologisesti-ja ympäristösyistä erittäin järkevä tulevaisuuden ratkaisu maakunnille.

Teppo Raininko

Perinteinen polku eduskuntaan menee näin,

Kari (nimi muutettu) on levyseppä-hitsaajana telakalla. Hän on terävä kaveri, mutta kotona oli tiukkaa eikä opiskelu oikein ollut mahdollista, kun piti lähteä oppivelvollisuuden jälkeen tienaamaan. Rehti mies, joka jo 28-vuotiaana saa prenikan 10:stä palvelusvuodesta samalla työnantajalla. Porukka valitsee Karin työsuojeluvaltuutetuksi. Parin vuoden päästä hän on jo pääluottamusmies ja valitaan ammattiosaston hallitukseen liiton valtuustoon. Kari ottaa jäsenkirjan, kun pyydetään asettumaan ehdolle kaupunginvaltuuston vaaleihin. Kari valitaan. Hänestä tulee elinkeinolautakunnan puheenjohtaja ja kunnanhallituksen varajäsen. Hänet valitaan kohta SAK:n valtuustoon. Jäsenäänestyksessä hänet valitaan paikallisosaston edustajana eduskuntavaaliehdokkaaksi. Kari on rehti, ahkera, sovitteleva ja realisti, josta pomotkin ovat aina tykänneet. Kari on kaveri, jolla ei ole enempää kultalusikka suussa kuin sormi perseessä. Jopa Eteläranta 10 avustaa hänen vaalikampanjaansa muutamalla tonnilla ja järjestää paikan työnantajien vaalipaneeliin. Työtoverit ja liiton aktiivit uurastavat talkoilla hyvän tyypin vaalikampanjassa jakaen kahvia ja mainoksia, päivystäessään teltoilla ja soppatykeillä. Ja katso: Kari valitaan Eduskuntaan.

Samalla hetkellä alkaa vääjäämätön metamorfoosi, jonka seurauksena Karista tulee korruptoitunut omaneduntavoittelija, korporaatioiden sätkynykke ja kaikin tavoin selkärangaton niljake, joka ei ymmärrä kansan parasta. Kari ei ole enää ihmisten Kari, se kaikkien rakastama hyvä tyyppi. Hän on osa koneistoa.

Teppo Raininko

Parempi polku eduskuntaan menee näin:

Hartsa (nimi muutettu) on varakkaan suvun vesa. Koulunkäynti ei oikein nappaa, sillä tytöt, purjehdus ja hauskanpito kiinnostavat enemmän. Kotoa kuitenkin patistellaan kouluttautumaan ja niin Harri lukee itsensä rimaa hipoen ekonomiksi. Uuttera ja terävä kaveri hyötyy myös aavistuksen suhteistaan ja värvää itsensä nimekkääseen purjehdusjoukkueeseen, jossa saa vähän nimeä itsekin. Tienatuilla ja lainatuilla rahoilla hän hommaa oman veneen ja myy maailmanympäripurjehduksen ohella itsensä medialle ja sponsoreille. Sutki mies, joka 28-vuotiaana saa naamansa iltapäivä- ja naistenlehtien etusivuille.

Hän saa kavereita, joilla on julkisuutta, rahaa ja vaikutusvaltaa. Hän saa julkisen sanan hankkeidensa taa ja taivuttelee sen ja kavereidensa avulla kohta suuren määrän liike- ja urheilumaailman toimijoita, ja jopa maan hallituksen, omien bisneshankkeidensa rahoittajiksi. Bisnekset menevät paremmin ja huonommin, mutta pääasia, että naama pysyy kansissa ja nimi kansan muistissa. Tärkeää on tietysti oma hyväveliverkosto, sillä aina välillä on myös huonoja aikoja.

Hartsa haluaa eduskuntaan. Rahaa ei tarvitse käyttää itsensä tunnetuksi tekemiseen. Korkeaprofiilinen kaveripiiri ja vuodet lehdistön suosikkipoikana ovat tehneet miehen kaikille tutuksi. Kaikkia ei tietenkään voi miellyttää, mutta ei tarvitsekaan. Ison puolueen listalla riittää hyvin, kun 10 000 tykkää. Muut saavat vaikka vihata. Uskottavuutta poliitikkona helpottaa se, että perheestä on ennenkin oltu parlamentissa. Lopulta ääniä tulee moninkertaisesti yli oman tarpeen. Hartsa valitaan. Mutta Hartsa pysyy Hartsana.

Kuten aina, hän on edelleen se tinkimätön kansan mies, joka ei kuuntele kuin äänestäjiään, jolla ei ole sidoksia, ei kiitollisuuden velkaa eikä tarvetta myötäillä ketään. Hän on vapaa tekemään mitä haluaa, sanomaan mitä haluaa ja häntä kuunnellaan, sillä onhan hän The Hartsa – kansan mies. Yksi meistä.