Keskiviikko 20.2.2019

Tapaus Esperi Care: Tutkija varoittaa tuomitsemasta yksityisiä hoivakoteja – julkisella puolella rämmitty jopa pahemmin

Jaa artikkeli:
  • Kuva: Outi Järvinen / Alma Talent arkisto
    Kuva
    Keskimääräinen henkilöstömitoitus oli yksityisissä hoivakodeissa korkeampi kuin julkisissa vielä vuonna 2016, sen jälkeen tilanne on tasaantunut, THL:n tutkija kertoo. Arkistokuva.
|

Yksityisiä hoivakoteja ei pidä tutkijan mukaan tuomita liian hätäisesti, vaikka tapaus Esperi Care on kuumentanut tunteet.

Jo lähes puolet tehostetun palveluasumisen tuottajista on yksityisyrityksiä, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Ikäihmisten hoivapalvelut ovat nousseet keskusteluun Valviran keskeytettyä Esperi Caren hoivakodin toiminnan Kristiinankaupungissa laiminlyöntien takia. Kyse on ympärivuorokautisesta hoidosta, jota annetaan nykyään lähinnä tehostetun palveluasumisen yksiköissä. Lue lisää: Esperi Caren toimitusjohtaja irtisanoutuu

THL seuraa Suomen vanhuspalvelujen tilaa ja hoitajamitoitusta, joka on laadunseurannassa erityisen tärkeä. Nykysuosituksen mukaan yhtä asiakasta kohti on oltava vähintään 0,5 hoitajaa ja tehostetussa palveluasumisessa minimi on ehdoton.

Lähtökohtana ovat aina asiakkaiden tarpeet, joten jos hoidettavana on erityisen huonokuntoisia potilaita, hoitajia tarvitaan käytännössä enemmän kuin minimi.

Hoitoalan ammattiliitot ovat pitäneet Esperiä varoittavana esimerkkinä, jotka lisääntyvät, kun hoivapalveluja ostetaan kaiken aikaa enemmän yksityisyrityksiltä. THL:n tilastot eivät kuitenkaan tue tätä väitettä.

LUE MYÖS: Viranomaisten Esperi-paperit paljastavat: Lääkkeet sekaisin, hoitajat uhkasivat lakolla, hoivakotia johdettiin 200 km:n päästä

Yksityisen puolen työntekijät ovat olleet työssään jopa tyytyväisempiä kuin julkisen puolen työntekijät, eikä ero ole ollut suuri, kertoo sosiaali- ja terveysministeriön (STM) projektipäällikkö Anja Noro, joka on virkavapaalla THL:n tutkimusprofessorin tehtävistä.

Noron mukaan vielä vuonna 2016 keskimääräinen henkilöstömitoitus oli yksityisellä puolella korkeampi kuin julkisella puolella. Yleisesti mitoitukset ovat nousseet, kun yksiköissä hoidetaan yhä huonokuntoisempia ihmisiä. Noro uskoo, että sekä julkisella että yksityisellä puolella painitaan saman ongelman kanssa.

"Hyvistä työntekijöistä pitäisi pitää kynsin ja hampain kiinni. Vanhuspalveluissa on vaikea saada työntekijöitä ja tulevina aikoina työntekijöiden saaminen edelleen vaikeutuu", hän huomauttaa Talouselämän haastattelussa.

Noro varoittaa tekemästä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä yksittäistapauksen perusteella.

"Siellä on myös paljon hyviä yksikköjä. Ei pidä tuomita kaikkia kerralla."

Tilanne tasaantui toukokuussa

”Peräänkuulutan hyvää kilpailutusta. On kiinnitettävä huomiota siihen, millä tavalla palveluja ostetaan yksityiseltä palveluntuottajalta”

Noron mukaan aikaisemmissa tilastoissa henkilöstömitoitus oli yksityisellä puolella jopa kattavampi kuin julkisella puolella. Tilanne näyttää tasaantuneen vasta tuoreimmassa kyselyssä, joka on tehty viime toukokuussa.

Kaikista yksiköistä kuudessa prosentissa hoitajamitoitus oli alle minimin. Yksityisellä puolella luku oli aavistuksen huonompi kuin julkisella puolella (6,7 prosenttia ja 5,4 prosenttia). Lukumääräisesti riittämättömän mitoituksen yksikköjä oli julkisella puolella 40 ja yksityisellä puolella 44 yksikköä.

Luvuista puuttuvat vanhainkodit ja terveyskeskusten pitkäaikaispaikat, joiden määrä vähenee koko ajan. Suomessa toimii enää 168 vanhainkotiyksikköä, joista yksityisiä oli vain 14. Tällaisia vanhainkoteja ei enää perusteta, kaikki uudet yksiköt ovat tehostetun palveluasumisen yksikköjä, ja näin on ollut jo pitkään.

Tiedot kerätään yksiköiltä kyselyllä, jonka kattavuus on THL:n mukaan erinomainen. Hoitoalan työntekijäjärjestöt ovat väittäneet, että tietoja kaunistellaan ja työvuorolistoja paikkaillaan esimerkiksi sijaisilla. THL:n johtava asiantuntija Sari Kehusmaa myöntää, ettei THL voi tarkistaa mistään, pitävätkö annetut tiedot paikkansa. Hän kuitenkin huomauttaa, että tietojen vääristely olisi vaikeaa, sillä tiedot ilmoitetaan joka päivä THL:n määrittämän seurantaviikon aikana.

Jos henkilöstön määrä tippuu alle minimin, ei voida Kehusmaan mukaan suoraan puhua hälyttävästä tilanteesta. Käytännön vaikutukset arjessa riippuvat siitä, millainen on yksikön asiakasrakenne eli kuinka huonokuntoisia potilaat ovat. THL toimittaa mitoitustiedot Valviralle, joka vastaa valvonnasta.

Yksityistetään sotesta riippumatta

Ikäihmisiä pyritään hoitamaan kotona niin pitkään kuin mahdollista. Niinpä tehostetun palveluasumisen hoidettavat ovat koko ajan heikkokuntoisempia, ja hoidontarve on suuri.

”Erityisesti muistisairaiden määrä korostuu. Heitä on jo suurin osa ja useimmiten hoidettavat ovat sairauden loppuvaiheessa. Silloin avuntarve on tavallisesti iso ja ympärivuorokautinen. Usein mukaan tulee myös muita liitännäissairauksia."

Tehostetun palveluasumisen yksiköistä jo 47 prosenttia on yksityisyritysten pyörittämiä, eikä tilanne ole suuresti muuttunut vuodesta 2016. Kehusmaan mukaan osuus on todella suuri.

"Ei ole realistista ajatella, että julkinen palvelutuotanto pystyisi enää korvaamaan tällaisen määrän tehostetun paikkoja. Nehän pitäisi tuplata. On vaikea uskoa, että suunta voisi enää kääntyä. Kyllä tästä on tullut jo pysyvää käytäntöä."

Hoivakoteja on siis runsaasti jo yksityistetty, vaikka pitkään puitu sote ei ole vielä voimassa. Sote-kriitikot ovat varoitelleet kokoomuksen ajamasta valinnanvapaudesta, joka vapauttaisi markkinat yksityisille terveysyrityksille. Kehusmaan mukaan ainakin tehostetun palveluasumisen palvelurakenne on kuitenkin jo muuttunut.

Hän muistuttaa, että kunta ohjaa toimintaa ja maksaa siitä ison osan. Kehusmaan mukaan kyse on nyt siitä, että hoivapalvelujen laatu varmistetaan. Ydinkysymys on nyt kilpailutus, josta vastaavat kunnat.

”Peräänkuulutan hyvää kilpailutusta. On kiinnitettävä huomiota siihen, millä tavalla palveluja ostetaan yksityiseltä palveluntuottajalta. Näin kunnat pystyvät vaikuttamaan palveluun todella paljon, ja on tässä ihan onnistuneitakin esimerkkejä olemassa”, Kehusmaa sanoo.

Lue koko juttu Talouselämästä.

LUE MYÖS:

Pääministeri Sipilän lausunto Esperistä kuohuttaa – ”Mitä ihmettä? Olisiko jo aika myöntää ongelmat?”

Keskustan johtaja Esperi Caresta: ”Nyt on vallalla markkinamalli, jonka sote-uudistuksen vastustajat haluavat jatkuvan”

Sanna Marin: ”Esperi Care on räikein esimerkki” – Sdp väläyttää välikysymystä hallitukselle

Henkilöt: 
Yritykset: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Juhani Iivari
Vastaus kommenttiin #11

Mistähän omaiset saavat luotettavaa informaatioita eri hoitopaikkojen tasosta? Ei mistään ennen kuin kokeilevat, jos heillä on sellainen kokeilumahdollisuus käytännössä (esim pienillä paikkakunnilla). Kuulin vastikään yhden muistisairaan vanhuksen hoitohistoriasta pääkaupunkiseudulla. Hän oli ollut useassa hoitopaikassa, mutta kaikissa niissä hoidon laatu oli ainakin omaisten mielestä ollut heikkoa. Onneksi hän sai viettää viimeisen elinvuotensa omaishoidossa.

Jaakko Aalto

Valinnnanvapaus on hyvä myös siksi, että pystytään vertailemaan eri tavoin tuotettujen palvelujen laatua, tekemään siitä johtopäätöksiä ja valitsemaan parhaita käytäntöjä.

Muuten, tätä artikkelia voi kiittää hyvästä journalismista. Ei tyydytty pintakuohuun vaan haettiin syvemmältä tutkimustietoa.

Ilpo Jalasjoki

Omaiseni sai loistavaa hoitoa yksityisessä Mehiläisen Akseli ja Elina -hoitokodissa Porissa.

Kunnat eivät osaa kilpailuttaa muulla kuin hinnalla. Kilpailussa pitää olla mitattavat laatukriteerit, jotka sanktioidaan ja joita seurataan. On selvää, jos laatua ei vaadita eikä seurata, sen taso laskee, on sitten kyseessä julkinen tai yksityinen toimija. Kilpailutus vaatii asiantuntemusta, jota (pikku)kunnilla ei ole

Kalevi Salonen

Kovasti yksityistämistä puoltava kannanotto THL:n ja STM:n edustajalta.

Esimerkkejä.
"Yksityisen puolen työntekijät ovat olleet työssään jopa tyytyväisempiä kuin julkisen puolen työntekijät." Haastateltava unohtaa, että ei systeemi ole työntekijöitä vaan hoidettavia varten. Haamuhoitajia en myöskään ole kuullut julkisella puolella olleen.

"Ei ole realistista ajatella, että julkinen palvelutuotanto pystyisi enää korvaamaan tällaisen määrän tehostetun paikkoja. Nehän pitäisi tuplata. On vaikea uskoa, että suunta voisi enää kääntyä. Kyllä tästä on tullut jo pysyvää käytäntöä." Tietenkin on mahdollista. Eihän niitä kerralla tarvitse korvata. Turha maalata tilannetta lukituksi suuntaan tai toiseen.

Juhani Iivari

Niin, ovatkohan yksityisen puolen työntekijät uskaltaneet vastata kyselyyn rehellisesti. Ainakin suuret työnantajat sillä puolella tuntuvat rajoittavan kaikin tavoin työntekijöiden vapautta kertoa talon "sisäisistä" asioista.

Erkki Malinen

Kunta päättäjät tästä kaikesta on vastuussa, ja sen myötä me äänestäjät. Tämä nykyinen henkinen ilmapiiri mikä täälä on vallalla, yksilö on itse vastuussa itsestään, yritykset on ne jotka maan pystyssä pitää. Tätä mantraa hoetaan joka käänteessä, yhteisöllinen on komnistia, sitä saa mitä tilaa.

Olli Kuusisto

”Peräänkuulutan hyvää kilpailutusta. On kiinnitettävä huomiota siihen, millä tavalla palveluja ostetaan yksityiseltä palveluntuottajalta”

Näin ei saa olla. Jos yritys tarjoaa sote-palveluita, tulee toiminnan AINA olla lain ja suositusten mukaista. Tässä ei ole kyse muistisairaiden, hoivaa tarvitsevien vanhusten ja vammaisten palvelukokemuksesta, vaan heidän ihmisoikeuksistaan. Ne eivät saa riippua siitä, miten hyvin kunnan virkahenkilöt onnistuvat kilpailutusprosesseissa.

Jaakko Aalto

Hyvä kilpailutus tarkoittaa nimenomaan sitä, että palvelujen hankkija varmistaa sen, että palvelun toimittajan valinnassa ja sopimuksissa huomioidaan palvelun laattutekijät ja myös varmistutaan palvelun toimittajan luotettavuudesta ja tarvittavasta kyvykkyydestä.

Jaakko Aalto

THL:n tehtävä asiantuntijaelimenä on tutkia ja selvittää palvelujen laatua ja luotettavuutta objektiivisesti, ei toimia jonkun osapuolen asianajajana. Jos yksityissektorin tuottamat palvelut ovat yhtä hyviä ja luotettavia kuin julkisen, sen toteaminen on oikein. Jos näin ei olisi, silloin sen toteaminen olisi oikein.

Jom Ka

"Yksityisellä puolella luku oli aavistuksen huonompi kuin julkisella puolella (6,7 prosenttia ja 5,4 prosenttia). "Ero on huomattava noin 24% ! Resursseista ei vaan voi tinkiä. Yksityisillä toimijoilla on enemmän tulosvastuuta osakkeen omistajille kuin julkisella puolella joilla ei ole osakkeen omistajia ja osinkojen saajia. Nobelpalkittu taloustieteen professori Bengt Holmströmin mukaan "julkisen puolen byrokrtatiaa tarvitaan eikä yksityinen puoli voi koskaan korvata julkista puolta". Byrokratia vs virtaviivaisuus, byrokratia tiettyyn rajaan asti on hyvä koska se edesauttaa laadunvarmistusta.

Erkki Malinen

Tämä on nyt sitä ryöstökapitalismia, mitä moni tälläkin palstalla kovasti puolustaa. Pitää näitten puolustajien muistaa, että voi koittaa jossakin vaiheessa se ,että joutuu itse näitten punkkaan ryöstettäväksi, jos ei kuolema ehdi ensin.

Arto Lähteelä

Eilen Mtv: n uutisissa ministeri Saarikko syytti Esperi Caren ala-arvoisesta toiminnasta kuntaa.
Tuleva Sote saa oikeus suojelua hallitukselta.
Tämä osoittaa oikeusvaltion heikentyneen.
Valvira on hyvä veli tukeva.
Valvonta tulisi siirtää käräjäoikeuteen.
Oikeat rangaistukset ja rikosnimike kidutus käyttöön

Mika Korhonen

Niin julkisella kuin yksityisellä puolella potilas tarvitsee saman määrän ravintoa, hoitoa ja huolenpitoa. Erona on vain se, että yksityisellä puolella omistajat haluavat vaurastua tällä toiminnalla ja voitto yritykselle voidaan saada vain ja ainoastaan rakentelemalla tällaisia Esperi Caren kaltaisia haamutyötunteja, sekä heikentämällä henkilökunnan asemaa.

Vesa Huhtanen

Julkinen puoli on huono ostaja ja huono valvoja. Tämä näkyy kaikessa, hoivassa, hoidossa, rakentamisessa, koulutuksessa, konsulttipalveluissa, tietohallinnossa, lähes kaikessa ollaan öntylöitä ja tehdään möhläyksiä. Isännätön raha ei ole viisas raha.

Juha Lapveteläinen

Hoivapalvelujen kilpailutus järjestetään Suomen eri kunnissa kilpailuttamalla yksityisten palveluntuottajien tarjoukset valtuustossa, tässähän on kysymys julkisen sektorin alasajosta, ja niin pienten-keskisuurten-kuin suurien yritysten maksamalla verotuotolla valtiolle. Valtioneuvosto päättää, kuinka paljon jokainen suomalainen kunta saa ja tarvitsee valtionosuutta pystyäkseen toteuttamaan julkiset palvelut Suomen eri kunnissa, nyt tätä valtavaa kustannuserää pienennetään yksityistämällä kuntien julkista sektoria, mutta millä perusteella? Kuka saa lopulta nämä diilit omaan taskuunsa, jotta voisi kääriä valuuttaa ja voittoa omaan taskuunsa valtion loputtoman kassan kautta? Kun Sote-mallia lähdettiin hallituksessa aikoinaan toteuttamaan, niin kysymys oli ns.maakuntamallista. Miksi maakuntamalli ei nyt sitten toteudukkaan julkisella puolella vanhustenhoitopalveluiden osalta eri kunnissa maakunnan rajojen sisäpuolella? Vanhustenhoitopalveluiden tulisi kuulua ehdottomasti maakunnan palvelusektorin vastuulle, koska vanhustenhoitopalvelut ovat luonnollisesti liian raskaita kustannuksien osalta. Näin maakuntaan kuuluvat eri kunnat osallistuisivat yhdessä vanhustenhoitopalveluiden kustannuksiin. Kuulostaako oikeudenmukaiselta? Ainakin perustuslaillisesti, ratkaisu on nimittäin perustuslaillinen. Asiassa on kuitenkin yksi pieni pulma, eduskunta menettäisi poliittisen vallankäyttömahdollisuuden suomalaisiin kuntiin tämän perustuslaillisen ratkaisun myötä, jonka tarkoituksena olisi toimia pienen ihmisen puolesta, eikä poliittisten puolueohjelmien mukaisesti valtioneuvoston kolmikon tahtiin. Ihmetykseni on itseasiassa suuri, ei ole porvaripuoluekaan enää sellainen kuin lapsuuden aikaan oli. Aina ennen kannatettiin suomalaisia pienyrittäjiä myös maalaiskaupungeissa, ja heitä pidettiin nimenomaan arvossa nopean palvelun ja asiakas ystävällisyyden vuoksi, nykyään Keskoa ja Osuuskauppa Prismaa pidetään ratkaisuna tulevaisuuden pienyrittäjien ongelmaratkaisujen hallintaan maakunnallisesti poliittisista syistä johtuen. On selvä asia, että myös vanhustenhoitopuolella tulee olla suomalaisia pienyrittäjiä-sekä suomalaisia keskisuuria yrittäjiä ja yrityksiä, jotka järjestävät vanhustenhoitopalveluja niitä tarvitseville Suomen kansalaisille. Mutta miten ihmeessä se liittyy kuntien kilpailuttamiseen vanhustenhoitoalan yrittäjien toiminnan osalta valtion verovarojen turvin, kun asian voi hoitaa maakuntavaltuuston päätöksillä?