Tiistai 25.6.2019

Nyt tuli karu syntyvyysluku: ”Jos luulit että loppuvuoden väestöennuste oli synkkä, olit väärässä”

  • Kuva: Colourbox
    Kuva
    Suomea riivaa vauvakato.
|

Suomen syntyvyysluvut ovat vielä heikompia kuin loppuvuoden ennusteessa ennakoitiin. Tilastokeskuksen virallinen väestöennuste vanheni heti, toteaa ekonomisti.

Suomen väestönkasvu oli viime vuonna yksinomaan nettomaahanmuuton varassa, Tilastokeskuksen tänään julkaisema syntyvyystilasto osoittaa. Kokonaishedelmällisyysluku oli viime vuonna koko mittaushistorian alhaisin, 1,40.

Suomen väkiluku kasvoi viime vuonna 8 643 hengellä, mikä on 2 780 henkeä vähemmän kuin vuonna 2017.

Syy väestönlisäykseen oli muuttovoitto ulkomailta: maahanmuuttoja oli 15 631 enemmän kuin maastamuuttoja. Ulkomailta muutti Suomeen vuoden 2018 loppuun mennessä 31 720 henkeä ja Suomesta ulkomaille 16 089 henkeä. Syntyneitä oli 6 988 vähemmän kuin kuolleita, kaikkiaan 47 307.

Uusien lukujen valossa näyttää olevan entistä tärkeämpää, että Suomeen saadaan runsaasti lisää maahanmuuttajia. Tilastokeskuksen marraskuisessa väestöennusteessa naisten elinaikanaan synnyttämien lasten määrän eli kokonaishedelmällisyysluvun oletetaan olevan 1,45. Lue tarkemmin: Uusi pohjaluku Suomen syntyvyydestä – Vain yksi asia selittää tilannetta

”Tilastokeskuksen ’virallinen’ väestöennuste vanheni heti. Vuoden viimeisellä neljänneksellä syntyi 12% odotettua vähemmän vauvoja”, Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus tviittaa.

Brotherus arvioi, että syntyvyyden nopea lasku on yksi syy ”valjuun asuntokauppaan”, kun perheenlisäys ei pakota hankkimaan lisää tilaa.

Juttu jatkuu twiitin jälkeen.

 

Nordean yksityistalouden ekonomistin Olli Kärkkäisen mukaan Suomen näkymä on väestönkehityksen kannalta entistä vaikeampi.

”Jos luulit että loppuvuodesta julkaistu väestöennuste syntyvyydestä oli synkkä, olit väärässä”, Kärkkäinen toteaa Twitterissä.

 

Viime vuonna syntyi ennakkotilaston mukaan 47 307 lasta, mikä oli 3 014 lasta vähemmän kuin viime vuonna, sekä 1 500 lasta vähemmän, kuin vielä loppuvuoden väestöennusteessa ennustettiin.

Danske Bankin ekonomistin Jukka Appelqvistin kuvaaja osoittaa, että syntyneitä oli Suomessa viime vuonna enemmän kuin kuolleita vain yhtenä kuukautena, elokuussa.

Lue myös: Hämmästys leviää – Grafiikka Suomen työikäisistä vetää sanattomaksi

Huoli syntyvyydestä on ollut viime kuukausina runsaasti esillä poliitikkojen ja virkamiesten puheissa. Alhainen syntyvyys heikentää Suomen kasvupotentiaalia ja julkisen talouden kestävyyttä. Se taas lisää painetta säästöihin ja menoleikkauksiin.

Muun muassa valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) totesi marraskuussa uuden väestöennusteen olevan ”hyvin huolestuttava”. Orpo nosti perhevapaauudistuksen tärkeimpänä yksittäisenä toimenpiteenä, jolla väestöennusteeseen täytyy reagoida. Lue lisää: Petteri Orpo: Suomen talouden tärkein laskelma menee nyt uusiksi

”Parannetaan perheiden asemaa, tuodaan joustoja, parannetaan naisten työmarkkina-asemaa, tuodaan tasa-arvoa – se on ensimmäinen asia, joka meidän pitää tehdä”, hän totesi.

LUE MYÖS LAAJA ARKISTOJUTTU: Taas uusi pohjakosketus Suomen syntyvyydessä? – Tutkija: Nyt käsillä on aito murros, nuorilla rankka kuva ”prismaperheistä”

Jaa artikkeli:

Kommentit

Raimo Laine

Nuoret vähenevät ja vanhukset lisääntyvät. Maahanmuutajista suurin osa ei aiokaan kototua vaan elää yhteyskunnan siivellä.
Olisiko eutanasiata apua ? Se voisi vähentää tehokkaasti vanhusväestöä ja säästää heitä suurrilta kärsimyksiltä, joita ikä tuo mukanaan.

Janne Pohjala

Minkä vuoksi aina ratkaisu on maahantulon lisääminen kun se tähän mennessä on vain edelleen heikentänyt huoltosuhdetta kun tulijoista on 50-89% työelämän ulkopuolella, eli siellä elätettävien puolella?

Mitä puoluetta tulee äänestää jotta Suomeen palautetaan nuorille mahdollisuus ja turvallisuus hankkia lapsia?

Sellaiset työurat ja työnantajat jotka tulevat lapsien tekemistä ja perheitä?

Miksi Suomeen ei palauteta perheverotusta jonka piirissä vanhemmat ovat niin kauan kuin näillä on vähintään yksi alle 18 lapsi?

Entä miksi ei voisi työnantajille määrätä muutaman prosentin perheveroa jota kaikki maksavat liikevaihdon perusteella ja tästä rahastosta maksetaan äitiyslomalla olevalle täysi palkka kuten olisi töissä ja tuetaan työnantajan sijaisen hankkimisen kuluja?

Luulisi että yrityksien täytyy ymmärtää että osaavaa työvoimaa ei synny tyhjästä, eikä Suomi ole se maa johon maailmalta parhaat haluavat tulla.

Erikoinen kieli, kylmä ilmasto, kova verotus, alhaiset palkat. Meille tulee maailmalta niitä jotka hakevat parhaita etuja ei parasta uraa.

Tässä asiassa oma apu paras apu. Suomi on saatava takaisin aikaan jolloin perheitä arvostettiin, miehen ja naisen suhdetta vaalittiin ja kolme lasta oli ihanne.

Johannes Hissa

Ja kun on työpaikka, niin ei jaksa tehdä lapsia. Eikös tuon kuvaajan mukaan syntyvyys ole korkeinta silloin kuin menee taloudellisesti huonosti eli syntyvyys oli korkeinta viimeksi 1990-luvun alun laman aikaan eli syntyvyys oli alhaalla myös 1980-luvun nousukauden aikana ja heti kun talous kääntyi jälleen nousuun 1990-luvun lopussa niin syntyvyys laski. Pieni syntyvyyden nousu tapahtui myös 2008 talousromahduksen myötä. Nyt työllisyyys joulukuussa oli jo yli 72 % eli viimeksi näin oli joulukuussa vuonna 1990.

Jarmo Kalliola

Mielenkiintoista olisi nähdä tilasto, mikä olisi tilanne, jos taloudellisista syistä aportoidut olisivat mukana väestössä. Otettaisiin mittauskohdaksi 50v ja oletettu pariutuminen ja sitä kautta väestön kasvu. Onko kenelläkään tällaista analyysia tehtynä. Perheiden taloutta pitää tukea verotuksella ja muilla tukitoimilla, jotta lapsia voisi turvallisella mielellä ottaa vastaan.

Matti Aalto

Entä sitten? Ruotsissa kantaväestön syntyvyydelle on käynyt ihan samalla tavalla, mutta suuri maahanmuuttajataustainen väestö lisääntyy erittäin paljon. Se taas tietää muuttamassa vuosikymmenessä suuria muutoksia ruotsalaiseen yhteiskuntaan. Jokainen voi ihan huvikseen seurata muutamaa ruotsalaista päivälehteä netissä. Ei ole kivaa luettavaa ei.

Mika Korhonen

Esperi Caren tapaus osoitti myös hyvin sen miksei Suomessa synny lapsia. Työntekijöiltä kun odotetaan jatkuvasti enemmän työtehoa samassa ajassa. Tämän työntekijöiden loppuunpolttamisen jälkeen ei varmaan kellään käy mielessäkään enää lapsien kasvattaminen. Jos siirryttäisiin 6 tuntiseen työpäivään ja jaettaisiin työtä useammalle tulokset olisivat varmasti toisenlaisia syntyvyyden osalta.

Kari Keto

Jos syntyvyys laskee niin miksi kuolleisuus nousee(viime vuonna 54295) .
Tekstissä tule esiin painoarvo syntyvyydelle, taas tasapuolisuuden vuoksi
kuolleisuus jää sivuseikaksi. Vai esitetäänkö asia tarkoituksella niin, että
saadaan siloteltua tietä lisääntyvälle maahanmuutolle???

Johannes Hissa

Ongelmahan oli kokonaishedelmällisyysluvun lasku eli nyt se oli mittaushistorian alhaisin 1,40 eli kun edellinen alhaisin oli vuonna 2017 eli 1,49 ja sitä ennen vuonna 1973 eli 1,50. Mutta kuolleiden määrä on yllättävän tasainen ja välillä se on jopa pienentynyt, sillä vuonna 2016 kuoli 53 923 henkilöä, 2017 kuoli 53 722 ja 2018 siis 54 295. Käytännössä siis kuoleisuus ei ole laskenut viime vuosina vaan ollut noin 0,98 % vuodessa.

Olli Parviainen

Erittäin harvassa maassa on niin hyviä perhe- ja sosiaalietuuksia kuin Suomessa. Globaalisti eri maita vertaillen kuvio menee nimenomaan niin päin että syntyvyys on korkeaa matalan elintason sekä huonon sosiaaliturvan maissa, ja matalinta maissa joissa on korkea elintaso sekä kehittynyt sosiaaliturva.

Suomessa syntyvyyden lasku ei tämän perusteella voi johtua sosiaaliturvan puutteista, vaan elintason noususta ja perusarvojen muutoksesta. Lapsiperheiden etuuksia parantamalla ei matalaa syntyvyyttä myöskään voi kääntää nousuun, vaikutusmekanismin toimiessa juuri päinvastoin.

Maahanmuutostakaan ei voi realistisesti odottaa hyvinvointiyhteiskunnan pelastajaa, niin kauan kun maahanmuuttajien työllisyysaste on kantaväestön työllisyysastetta matalampi.

Kannattaa siis pikku hiljaa vaan alkaa sopeutua alenevaan syntyvyyteen. Yksilötasolla sopeutuminen on helppoa. Yhteiskunta voi joutua miettimään palvelutason ja eläkkeiden rahoituksen uusiksi.

Taisto Pihlajamaa

"Kannattaa siis pikku hiljaa vaan alkaa sopeutua alenevaan syntyvyyteen. Yksilötasolla sopeutuminen on helppoa. Yhteiskunta voi joutua miettimään palvelutason ja eläkkeiden rahoituksen uusiksi."

eka virke; on pakko

toka virke; tämä on tosi. Jos yhteiskunta ei pysty enää tarvittaessa apua antamaan, oma apu paras apu.

kolmas; ei pelkästään voi, vaan täytyy. Ne näkevät, jotka silloin elävät. Viimeinen hautaa toiseksi viimeisen ja 'sitten sammuttaa valot'.