Keskiviikko 19.6.2019

Hävittäjähankinta: Vasemmistoliitolta painava ehto Suomelle – Vain ruotsalainen Gripen kelpaa?

Luotu: 
31.1.2019 12:47
Päivitetty: 
1.2.2019 07:51
  • Kuva: All Over Press / EPA
    Kuva
    Jos vasemmistoliiton kirjausta tulkitaan laveasti, puolue kelpuuttaisi Suomen hävittäjäehdokkaista vain ruotsalaisen Saab Gripenin.
|

Faktakulma

Suomi on korvaamassa uusilla monitoimihävittäjillä vuosina 1995–2000 käyttöön otetut Hornetit, joiden 30 vuoden elinkaari on täyttymässä vuoteen 2030 mennessä. Hävittäjähanke kulkee nimellä HX, missä ensimmäinen kirjain tulee korvattavasta koneesta (Hornet) ja kirjain X toimii seuraajaehdokkaan tunnuksena.

Hävittäjähankinnan kustannusarvio on 7–10 miljardia euroa. Luvussa ei ole mukana ylläpito- ja kehityskustannuksia tulevan 30 vuoden aikana. Hankintapäätös tehdään 2020-luvun alussa. 

Kilpailussa mukana olevat hävittäjät:

Boeing F/A-18 Super Hornet (Yhdysvallat)

Dassault Rafale (Ranska)

Eurofighter Typhoon (Iso-Britannia, yhteiseurooppalainen)

Lockheed Martin F-35 (Yhdysvallat)

Saab Gripen (Ruotsi)

Uuden Suomen jutut HX-hankkeesta: https://www.uusisuomi.fi/aiheet/hx-hanke

Vasemmistoliiton eduskuntavaaliohjelman kirjaus näyttää käytännössä rajaavan pois suurimman osan Suomen hävittäjäehdokkaista, jos kirjausta tulkitaan laveasti.

Oppositiopuolue vasemmistoliiton keskiviikkona julkaistussa eduskuntavaaliohjelmassa on seuraava kohta:

”Vasemmistoliitto avaa uusien hävittäjien hankinnan kriittiseen tarkasteluun. Hankinnoissa ei tule antaa puolustusvoimille avointa piikkiä, vaan niistä on käytävä laaja poliittinen keskustelu. Hävittäjiä ei pidä hankkia sotaa käyvistä maista”.

Puolue on jo aiemmin kyseenalaistanut sen, pitäisikö uusia hävittäjiä hankkia sama määrä kuin nykyisiä Horneteja. LUE LISÄÄ: Hallituksen riveistä sivallus hävittäjäkauppaa arvostelleelle Li Anderssonille: ”Tässä on se suurin harha”

Erityisesti vaaliohjelman kohdan viimeinen lause kuitenkin herättää nyt paljon kysymyksiä: Mitä tarkoitetaan sotaa käyvillä mailla? Jos lausetta tulkitaan laajasti, Suomen hävittäjäehdokkaista kävisi vasemmistoliitolle ainoastaan ruotsalainen Saab Gripen E/F.

Suomen hävittäjäehdokkaat ovat seuraavat:

- Boeing F/A-18 Super Hornet (Yhdysvallat)

- Dassault Rafale (Ranska)

- Eurofighter Typhoon (Iso-Britannia, yhteiseurooppalainen)

- Lockheed Martin F-35 (Yhdysvallat)

- Saab Gripen E/F (Ruotsi).

Afganistanin sotaan liittyvissä taisteluissa on ollut mukana Yhdysvallat sekä joukkoja Eurofighterin valmistajamaista. Syyrian interventiossa on ollut myös Ranskan joukkoja mukana. Lisäys 1.2.: Myös Ruotsin armeijalla on ollut vuodesta 2001 lähtien Afganistanissa joukkoja, jotka tällä hetkellä toimivat Nato-johtoisessa Resolute Support -operaatiossa. Myös Suomi on mukana RSM-tukioperaatiossa, mutta ei taistelutoimissa.

Vain Ruotsi ei hävittäjäehdokkaiden valmistajamaista ole ollut mittavasti mukana aseellisissa toimissa. Ruotsi ei myöskään ole Naton jäsen.

Uusi Suomi ei ole toistaiseksi tavoittanut vasemmistoliiton puheenjohtajaa Li Anderssonia kommentoimaan sitä, miten puolue kirjauksensa tulkitsee. Presidentinvaalien 2018 alla vasemmistoliiton ehdokkaan Merja Kyllösen kanta oli, että Suomen pitäisi hankkia uudet hävittäjät nimenomaan Ruotsista.

Vasemmistoliiton linjaus on nyt kuitenkin aiempaa painavampi, kun se on kirjattu puolueen eduskuntavaaliohjelmaan.

Vasemmistoliiton kansanedustaja ja eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsen Markus Mustajärvi ei Uuden Suomen haastattelussa kiistä tulkintaa, että kirjaus jättäisi jäljelle vain ruotsalaisen vaihtoehdon.

Tämä on varsin ohjaava ehto, koska se ei jätä kuin yhden vaihtoehdon jäljelle?

Mustajärvi naurahtaa.

”Se ei ole mikään salaisuus, että me olemme pitäneet voimakkaasti esillä sitä, että ruotsalainen vaihtoehto pitää ottaa tosissaan”, Mustajärvi sanoo.

”Paitsi että se olisi neutraalimpi ulko- ja turvallisuuspoliittisesti, niin myös teollisen yhteistyön tekeminen Ruotsin kanssa poikisi varmasti Suomeen enemmän hyvää.”

Onko tämä ehto luotu erityisestä Gripen-rakkaudesta käsin?

”Ei se rakkautta ole, vaan päinvastoin olemme havainneet, että tätä tulevaa hankintaa on haluttu ohjata valtameren taakse, ja siitäkin syystä haluamme, että ruotsalainen vaihtoehto on samalla viivalla kuin muut.”

Mustajärvi huomauttaa, että vasemmistoliitto on pitkään kysynyt aseviennin yhteydessä, voiko mitään materiaalia viedä sotaa käyvään maahan.

”Minusta on ihan mielenkiintoista nostaa keskusteluun myös se, että voiko tämän mittaluokan hankintaa tehdä sotaa käyvästä maasta”, Mustajärvi sanoo.

Hävittäjähankinta leimahti uuteen keskusteluun hiljattain, kun myöskään suurin oppositiopuolue sdp ei ollut valmis sitoutumaan vastaavaan hävittäjämäärään kuin Horneteja nykyisin on. Sdp:n ohella tätä mieltä olivat myös vasemmistoliitto, vihreät ja perussuomalaiset.

Sdp:n kanta on, että määrästä tulisi päättää vasta sitten, kun tarjouspyynnöt on katsottu läpi.

Juttuun täydennetty 1.2. tietoa Ruotsin puolustusvoimien joukkojen läsnäolosta Afganistanissa.

LUE LISÄÄ:

Sdp:n Kari: HX-hankinnassa lukkiuduttiin lukumäärään – vaatii lisää kertausharjoituksia

”Minua kammoksuttaa, ei päätöksenteko voi tällaista olla” – Kokoomuksesta jämäkkä viesti hävittäjähankinnoista Ylellä

Kokoomuslainen hämmästyi: ”Onko tämän takana demarien haaveilema sdp:n, vasemmistoliiton ja vihreiden hallitus?”

Faktakulma

Suomi on korvaamassa uusilla monitoimihävittäjillä vuosina 1995–2000 käyttöön otetut Hornetit, joiden 30 vuoden elinkaari on täyttymässä vuoteen 2030 mennessä. Hävittäjähanke kulkee nimellä HX, missä ensimmäinen kirjain tulee korvattavasta koneesta (Hornet) ja kirjain X toimii seuraajaehdokkaan tunnuksena.

Hävittäjähankinnan kustannusarvio on 7–10 miljardia euroa. Luvussa ei ole mukana ylläpito- ja kehityskustannuksia tulevan 30 vuoden aikana. Hankintapäätös tehdään 2020-luvun alussa. 

Kilpailussa mukana olevat hävittäjät:

Boeing F/A-18 Super Hornet (Yhdysvallat)

Dassault Rafale (Ranska)

Eurofighter Typhoon (Iso-Britannia, yhteiseurooppalainen)

Lockheed Martin F-35 (Yhdysvallat)

Saab Gripen (Ruotsi)

Uuden Suomen jutut HX-hankkeesta: https://www.uusisuomi.fi/aiheet/hx-hanke

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Janne Pohjala

Ylipäätään on järjetöntä että meillä on viime kesänä allekirjoitettu PRY eli pysyvä rakenteellinen (puolustus) yhteistyösopimus Euroopan maiden kesken.

Siihen kuuluu erityisesti se että hankinnat tehdään Eurooppalaisilta valmistajilta, joka tulee Euroopan oman teollisuuden kehittymistä.

Näin ollen jos Saksa ja etenkin Ranska vetäisivät joukkonsa pois Syyriasta Trumpistanin joukkojen kanssa, voidaan kilpailuttaa Eurofighter, Rafael ja Ruotsin vaihtoehto.

Vastakauppojen epäonnistuminen edellisen hankinnan yhteydessä tukee myös Eurooppalaista valintaa.

Lisäksi tulisi todella vakavasti pohtia Suomen puolustamista eli hävittäjien sijaan ostaa ilmatilan sulkeva liikkuva maasta ilmaan ilmatorjuntajärjestelmä.

Ohjuksia tulee ostaa vähintään 1400 ja 200 liikkuvaa laukaisualustaa. Kun nämä piileskelevät Suomen metsissä ampuen kymmenen kertaa hävittäjää nopeampia ohjuksia jopa 400 km päähän, niin yksikään valtio ei ole halukas uhraamaan 1000 lentokonetta voidakseen käyttää Suomen ilmatilaa.

Säästyneellä rahalla voidaan ostaa maavoimille olalta laukaistavaa ilmatorjuntaa joka on paikalla silloin kun ne muutamat hävittäjät ovat ties missä.

2030 luvulla ihmisen ohjaamat hävittäjät ovat museokamaa. Kun ohjaaja poistetaan koneesta se kevenee, pienenee ja ennen kaikkea pystyy lentämään sellaisilla G -voinilla joihin ihminen ei kykene ja näin pudottamaan ihmisen ohjaamat koneet.

Suomen ei nyt kannata laittaa miljardeja kiinni hävittäjiin jotka eivät kykene sulkemaan ilmatilaa kuten ohjukset ja muuttuvat vielä nopeasti vanhentuneeksi teknologiaksi.

Edgar Proveis
Vastaus kommenttiin #6

No oli keltaisen median tapaan vedetty vähän mutkia suoriksi ja jätetty mainitsematta realiteetit ja käyttötarkoitus. Järjestelmän suunniteltu kantama on noin maili (1,6km), pilvet, hiekkamyrskyt yms on ongelma. Tuuli nyt luonnollisesti ei.

Lyhyen kantaman suojaksi laivalle toki mainio korvike olemassa oleville konetykeille juurikin logistiikan kannalta.
Saahan sitä skaalattua isommaksi, mutta sitten ongelmaksi tulee juurikin pilvet ja sähkö. Että en mä nyt oikein näe tämän pointtia tässä keskustelussa.

Jouni Suninen

Tein diplomityöni aikoinaan mm. vuoden 1973 Lähi-idän sodasta. Osoittautui että ohjukset ovat kohdetorjuntaan hyviä, mutta eivät voi yksin estää vastustajan hävittäjäpommittajien toimintaa.

Egyptillä oli massiivinen ilmatorjunta Suezin kanavalla ja paljon israelilaisia koneita ammuttiin alas. Mutta sen jälkeen kun yhdestä kohtaa saatiin ohjuspuolustukseen aukko, pääsivät Israelin koneet lentämään melko vapaasti Egyptin ilmatilassa.

Ohjuksilla ei ollut mahdollista tukkia aukkoa, koska lavetit siirtyvät maata pitkin eli hitaasti. Olisi tarvittu ilmavoimaa liikkuvaan ilmapuolustukseen, mutta Egyptin ilma-ase oli israelilaisiin nähden liian alivoimainen.

Edgar Proveis

Vähän hupaisaa puhua säästöistä ja IT-ohjuksista vs. hävittäjät samassa lauseessa. Suosittelen vilkaisemaan keskimatkan ja pitkän matkan IT-ohjusten hintoja. Tajusin, että nuo kirjoittamasi lukemat ovat puhdas vitsi ja heitto, mutta jo realistinen, eli pienehkö määrä maksaa useamman miljardin.

Patriot- ohjukset tyypistä riippuen maksavat 3-5 miljoonaa per pelkkä ohjus. Sun järjestelmän hinnaksi tulisi sellaset 20 miljardia hankinnaltaan nopeasti heitettynä.
Ai niin ja 200 laukaisimesta koostuvat järjestelmä vaatisi 5000 miestä unohtaen logistiikan ja huollon.
Toinen vaihtoehto on ranskalais-italialaiset Aster- ohjukset. Ranskalle itselleen maksoi lähes 10v sitten 4,1mrd euroa 10 laukaisinta ja 575 ohjusta.

Muutoinkin oli nyt aika vitsikäs kirjoitus. Ihmistä ei voida poistaa sieltä ennalta-arvaamattomien tilanteiden, elektronisen häirinnän ja eettisten kysymysten takia - teknisesti se on ollut mahdollista 50- luvulta ja sitä on toteutettukin, mutta silti on haluttu ukko kyytiin. Nimenomaan kyytiin.

Paavo Muhonen

Tätä olen odottanut. Nyt Vasemmistoliitto avasi pelin. Ehdottomasti paras vaihtoehto olisi ruotsalainen hävttäjä. Lisäksi aloitetaan välittömästi Ruotsin kanssa puolustusyhteistyösopimus ja heitetään kaikki muut ajatukset muista (esim. Nato) romukoppaan. Integroidaan Ruotsin kanssa yhteinen puolustus yhdeksi kokonaisuudeksi. Yhdessä Ruotsin kanssa olisimme riittävän vahvoja... Tämä oli niin hyvä uutinen, että saatan äänestää hyvinkin Vasemmistoliittoa vaaleissa...

Valtteri Aaltonen

"Sdp:n kanta on, että määrästä tulisi päättää vasta sitten, kun tarjouspyynnöt on katsottu läpi."

Tarkennettakoon, että tämä on myös mm. puolustusvoimien kanta sekä se, mistä eduskuntapuolueiden välillä on asiasta turvallisuuspoliittisessa selonteossa sovittu.

Timo Virtanen

Sinällään hyvä kommentti. Toinen vaihtoehto on, että Sdp ilmoittaa, että puuttuvat hävittäjät korvataan ostamalla ohjuksia samalla rahalla...tuskin demarikaan enää uskoo, että uskottava puolustuskyky turvataan kiväårillä ja kokardilla. Kuten tuo puolue vielä uskoi ennen talvisotaa. kun Natoonkaan ei saa liittyä.

Edgar Proveis
Vastaus kommenttiin #26

Ainoat tuon kantaman IT-ohjukset ovat venäläisiä ja sekin kantama on aivan äärimmilleen venytetty kun ohjus ei joudu poikkeamaan optimaaliselta lentoradalta milliäkään, sääolosuhteet on hyvät, kohde ei väistä jne.

Ylipäätään ilmoitetut maksimikantomatkat valmistajasta riippumatta voi heittää romukoppaan kun puhutaan käytännöstä ja jakaa ne moninkertaisesti.

Mikko Toivonen

No kaiketi se on kaikille selvää, että Li Anderssonin todellinen ohjaaja on Henriksson.
Siitä huolimatta ei pitäisi mennä ennakkoon sitomaan itseään yhteen toimittajaan. Sehän on ostotoiminnallisesti ja kaupallisesti aivan idioottimaista vaikka kukaan ei JAS Gripenin toimintakykyä epäilisikään
Varmaa tietenkin on, että tarvitsemme normaalitilaa ja ensi käden puolustautumista vastaan kovat ilmaherruuskaluston. Sitä ei edes täysin voida ohjustorjunnallakaan hoitaa sillä ne korkealle lentävät ja osuvat ohjukset ovat lähes lentokoneen hintaisia.
Ohjustorjunta eri muodoissaan sopii taas muunlaista, kuin ilmaherruus tai pommittajakalustoa torjumaan. Esimerkiksi ainoalla mahdollisella tänne hyökkääjällä on poikkeuksellisen suuret hyökkäyshelikopterivoimat joita se varmuudella yrittäisi käyttää. Niitä voi torjua manpad ja muilla matalan korkeuden ohjuksilla. Nyt meidän "korkeatoiminta" ohjuksemmekaan eivät yletä korkealla lentäviin hävittäjiin tai pommittajiin. Tarvitsemme siis myös ainakin 15 km korkeuteneen nousevaa ilmatorjuntaohjuskalustoa-

Paras tapa on edelleenkin käyttää kauppaa ja diplomatiaa sodan estäjänä ensisijaisesti, mutta sen tueksi olla varautunut sodan hyökkääjälle massiivisen kalliiksi tekevillä puolustusvoimilla. Siksi tarvitaan myös kalustoa millä voidaan nostaa ilmaan ja laukaista ilmasta maahan pitkän kantaman tehokkaita risteilyohjuksia kuten JASSM tai sen tyyliset "tarpeellisilla" taistelukärjillä

Jouni Suninen

"Paras tapa on edelleenkin käyttää kauppaa ja diplomatiaa sodan estäjänä ensisijaisesti, mutta sen tueksi olla varautunut sodan hyökkääjälle massiivisen kalliiksi tekevillä puolustusvoimilla."

Niinpä. Vuosina 1939-41 Neuvostoliitto tuki Saksaa diplomatialla ja kävi massiivista kauppaa sen kanssa. Ei auttanut mitään. Kun Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon alkoi 22.6.1941, tuli rajalla vastaan junia jotka toivat sodankäynnille tarpeellista tavaraa Saksaan.

Juhani Vinberg

vasemmistoliitolle tiedoksi, neuvostoliittioa ei enää ole, joten neuvostoliiton edún ajaminen ei ole tarpeen venäjä on neuvostoliiton perillinen ja on sotaa käyvä valtio, mutta venäjän hävittäjät eivät ole varteenotettavia vehkeitä suomen hävittäjä-minitoimikonehankinnassa.lentokaluston toiminta kokonaisvaltaisenaasejärjestelmän onnnykyaikaa, eikä gripen ole niin hyvä,jotta se pärjäisi tässä hankinnassa. torjuntaohjuksia toki tarvitsemme, niin maasta maahan kuin maasta ilmaan ja laivasta merelle, olkapääohjuksien lähi-o'ilmar´torjuntaa lukuun ottamatta ovat asejärjestel miä, joihin lentoseen tiedustelukykyä tarvitaankorkeatorjuntaa varten tarvitsemme ohjuksia iskandereita vastaan

Jaakko Aalto

Vasemmistoliitto ei ymmärrä mihin tarkoitukseen hävittäjiä hankitaan eikä ilmeisesti siitä myöskään piittaa. Siksi se tyrkyttäytyy asioista päättämään ja tyrkyttää hankinnan tarkoituksen kannalta toisarvoisia kriteerejä valinnan perustaksi, jos ne nyt ovat edes toisarvoisiakaan. Kerrataan siis muutamia tärkeimpiä kriteerejä. Ensimmäinen ja ehdottomasti tärkein on suorituskyky. Toinen on toimittajan kyky huolehtia konekannan täydennyksistä kriisitilanteessa. Kolmas on koneen odotettavbissa oleva elinkaari joka liittyy läheisesti sekä toimittajan resursseihin kehittää konetta, että peruskonstruktion ikään ja päivitettävyyteen. Saab ei taida olla mitenkään vahvoilla millään näistä osa-alueista.

Timo Kaurala

"Erityisesti vaaliohjelman kohdan viimeinen lause kuitenkin herättää nyt paljon kysymyksiä: Mitä tarkoitetaan sotaa käyvillä mailla? Jos lausetta tulkitaan laajasti, Suomen hävittäjäehdokkaista kävisi vasemmistoliitolle ainoastaan ruotsalainen Saab Gripen E/F."

Ei käy Ruotsikaan. Vassarit ovat pihalla tässäkin asiassa.
Ruotsikin on sotaa käyvä / käynyt maa samalla tavalla kuin esim. Englanti tai Ranska:

Ruotsin valtiopäivät päätti perjantaina 1. huhtikuuta 2011 suostua Naton pyyntöön ja lähetti kahdeksan Saab JAS 39 Gripen -hävittäjää valvomaan YK:n päätöksellä perustettua lentokieltoaluetta Libyan yllä.

Tuomas Sikander

Kannattaa muistaa että lehmäpoika kulkee näissä asioissa aina lahjontapää edellä.
Lusikaanot pitää näitä meidän kenuja jonkinlaisina kirkonmiehinä mutta se on mielestäni aika naivistinen tapa tarkastella tappamisen ammattilaisia.
Rajatilaminisreriä se tietysti vaan enemmän kiihottaa jos sen isäntä kesken suihinoton aktin paljastuukin Euroopalle vihamieliseksi äärioikeistolaiseksi fasistiksi.
._.

Hannu Mononen

Onpa typerä ja tunneperäinen peruste asekaupalle, että pitäisi boikotoida sotaa käyneitä maita – niillä jos kenellä on kokemuksia siitä, millä ominaisuuksilla on merkitystä asejärjestelmän käyttöarvolle. Toisekseen, kyllä Gripeninkin silloisella versiolla käytiin tiedustelulentoja tekemässä Libyan sisällissodassa.

Vasemmistoliitolla on asiassa omat tavoitteensa – meidän suomalaisten kannattaa heidän sijastaan kuunnella maamme parhaita ilmasodan asiantuntijoita, jotka aikanaan tulevat ehdottamaan maamme puolustukselle parasta vaihtoehtoa.

Timo Virtanen

No ei nyt kannata ennen tarjousten saamista ja niitten tarkastelua lyödä lukkoon mitään kantoja. Jos vasemlistoliitto olisi jotenkin tärkeä puolue Suomessa, voisi Saab korottaa jo nyt hintatarjoustaan. Se vasemmistoliiton kyvystä ymmärtää talouden pelisääntöjä. Vai onko tarkoitus lahjoittaa rahaa ruotsalaisille ?

Timo-Pekka Mustakallio

Samaan aikaan toisaalla... Saksa sanoi juuri "Nein Danke" Jenkkilän ihme F-35:lle.

https://www.handelsblatt.com/politik/deutschland/aus-fuer-lockheed-marti...

Näinköhän Euroopassa ollaan USA/EU-kärhämien ja sotaliitto-NATO:n tuuliajolle joutumisen takia tilanteessa, että muutkin toistaiseksi F-35:een sitoutuneet maat joutuvat pohtimaan sitoumuksensa uudelleen... ja vaihtamaan valintansa?

F-35 on joka tapauksessa aivan liian kallis Suomelle. Kone on myös yhä aivan raakile, puhumattakaan sen ongelmallisesta peruskonseptista: usean asehaaran osittain täysin ristiriitaisten vaatimusten yhdistäminen yhteen konetyyppiin ei ole sotilasilmailun historiassa ennenkään tuottanut hyviä, vaan päinvastoin surkeasti epäonnistuneita lentolaitteita, vaikka moni on yrittänyt. "Can`t be done", ei vaan onnistu.

Entäpä kauhistuttava ajatus, kaiken F-35:n hypetyksen taustalla, että kone todella ON epäonnistunut? Esimerkiksi Israel, jolla on näitä jo käytössä, lentää Syyrian hyökkäykset edelleen vanhemmalla, koetellulla kalustolla kuten F-16:lla, eikä suinkaan ihmekone F-35:llä. Eikö se uskalla (tai saa) kokeilla ihmekonetta tositoimissa... vai onko se kenties muutamista "party trick"-tempuistaan huolimatta... sotilaskoneena yksinkertaisesti vaan kehno ja toimimaton... niin, ja aivan liian kallis jopa Israelille?

Kannatan yhä vain länsinaapurimme poliittisesti hyvin siedettyä Gripeniä. Saab on myös ollut tiiviisti mukana eurooppalaisissa UCAV-projekteissa (miehittämätön sotakone), eli Gripen toimisi sellaisten johtokoneena. Periaatteessa tämä valinta kattaa siis jo seuraavan luontevan askeleen sotilasilmailussa, kallisarvoisen ihmis-pilootin korvaamisen, kunhan UCAV:ien eettisistä ongelmista (tappokone vailla omatuntoa) päästään selvyyteen.

Martti Kauppala

Monitoimihävittäjät hankitaan puolustamaan Suomea. Hankintojen eräs tavoite on nostaa Suomen sotilaallinen puolustuskyky mahdollisimman korkeaksi. Tämä tarkoittaa että mahdollinen vihollinen joutuu sitomaan hyökkäykseen paljon kalustoa ja erilaisia resursseja. Sotilaallisen ilmaylivoiman, ilmaherruuden, saamiseksi on hyökkääjällä oltava vähintään kolminkertainen kalustollinen ja tekninen sekä laadullinen ylivoima. Jos ilmaherruutta ei ole, heikentyy vihollisen muu sotilaallinen toiminta oleellisesti. Samalla kasvaa merkittävästi riski koko mahdollisen hyökkäyksen epäonnistumisesta. https://www.defmin.fi/puolustushallinto/strategiset_suorituskykyhankkeet...

Venäjän ilmavoimista on 3/5 osaa keskitetty läntiseen sotilaspiiriin jonka luoteisrajalla sijaitsee Suomi. Jostain syystä on Venäjällä pelkästään Suomen lähialueelle sijoitettuna ja aktiivikäytössä noin 200 taistelukonetta? Näihin kuuluu hävittäjät, hävittäjäpommittajat, pommikoneet, tiedostelukoneet sekä taistelu-ja kuljetushelikopterit. Kuolan niemimaan ja Leningradin alueen välillä sijaitsevat seuraavat tukikohdat ja lentokentät. Severomorsk-3, Monchegorsk, Olenogosrk, Alakurtin tukikohta on noin 60 km Suomen rajasta, Karjalassa Äänisen länsipuolella on Petrozavodsk’in (Petroskoi) ja Besovets’in tukikohdat. Leningradin lähistöllä on Pribylovo ja Pushkin’in tukikohdat. Ohjustukikohtia joissa on S-300 ja S-400 ohjuksia löytyy Muurmanskin Olenja Guba, Karjalankannaksella Vaskealan aluella ja Zelenogorskissa sekä Reshetnikovossa. Iskander-ohjustukikohta on Laukaassa (Luga). Venäläistä geopolitiikkaa jota ei edes yritetä salata? http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251205-myos-venajan-strategi...

Pitämällä käytössä tällä hetkellä olevat noin 50 Hornet-18 A/F konetta 2030-luvun puoliväliin asti, ehditään saada 100 kpl Jas Gripen 39 E/F käyttöön, niin tilanne muuttuu. Suomi tarvitsee puolustukseen kolme toimivaa lennostoa, nykyisten kahden Karjan lennoston ja Lapin lennoston tilalle. Lennostoissa tulisi olla 30 konetta käyttövalmiina. Kriisitilanteen uhatessa lennostot voitaisiin joko lentueina tai laivueittain hajauttaa ympäri Suomea. Jas Gripen 39 E/F toimii varmasti väliaikaisilta kentiltä käsin. Nousuun ja laskuun riittää 800 metriä tienpätkää. Päämekaanikko ja neljä mekaanikkoa tarkastavat, tankkaavat ja aseistavat koneen noin 15 minuutissa. Meteor-ohjus, ilmasta-ilmaan on tehokas. Jassm-risteilyohjus, ilmasta maahan täytyy tosin saada ”Jassikoiden” mukaan. Hinnaltaan ja käyttökustannuksiltaan Jas Gripen 39 E/F on erittäin kilpailukykykyinen. Lentäjien on saatava lentokokemusta ja harjoittelua vähintäänkin 180 lentotuntia vuodessa. Suomi ei tarvitse ”ilmaherruushävittäjiä” vaan torjuntahävittäjiä. Hävittäjiä ei hankita halleissa seisomaan joten käyttötunnin hinta on eräs merkittävä seikka muiden ominaisuuksien mukana. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005973206.html
Suomen ilmatorjunnalla on käytössä ilmatorjuntakanuunat, 23ItK61, 23ItK61, 35ItK88 ja kymmenkunta itpsv-90 panssarivaunua joiden torjuntakyky yltää 4 km. Olalta laukaistavat Stinger-ohjukset, joita on nelisensataa, pystyvät myös 4 km torjuntakorkeuteen. Crotale-ohjukset yltävät 6 km ja ASRAD-R ohjukset 8 km torjuntakorkeuteen. Kaikki nämä ovat lyhyenkantaman kalustoa. Hyviä ja tehokkaita välineitä taistelu-ja kuljetushelikoptereita sekä matalalla lentäviä rynnäkkökoneita vastaan. Käytössä on myös keskimatkan, torjuntakorkeus noin 8-12 km Nasams-ohjuksia. Yli 10 km torjuntakorkeuteen yltävät suuren peittoalueen ilmatorjuntaohjukset puuttuvat.
Ohjukset apuun. Tällainen järjestelmä olisi Natojoukkojen käyttämä MIM-104 Patriot-ohjus. Siihen että Patriot-ohjuksilla pystytään suojaamaan 30 sotilaallisesti kriittisintä kohdetta, tarvitaan vähintään 30 ohjuspatteria, joissa jokaisessa on 4 ohjusta ja varalla toiset neljä. Yhden patterin torjuntasektori on 360 astetta. Peittoalueen pinta-ala olisi noin 11300 neliökilometriä, maasto-olosuhteet rajoitteena. Ohjuksen korkeatorjuntakyky yltää lähes 24 km. Ilmatorjuntakyvyn lisäksi Patriot-ohjuksella on myös rajallinen kyky torjua ballistisia ohjuksia. Tällaisella ilmatorjunnalla, nykyisen lähi-ja keskimatkan torjuntakyvyn kanssa saataisiin hyvä ilmasuoja lähes koko maahan. Edellyttää että vähintään joka toinen ohjus osuu ja myös tuhoaa kohteen. Kun ohjus kerran on laukaistu, se on mennyt. Ja uusia tarvitaan heti lisää. Patriot-ohjusjärjestelmän toimitusaika ja käyttöönotto kestäisivät 7-10 vuotta. Ohjusten varastointiaika on 15 vuotta. Sitten pitää ostaa uusia. Ylläesitetyn ohjuspatteriston järjestelmän hinta olisi noin 10-15 miljardia euroa. Yksi ohjus maksaa noin 3 miljoonaa euroa (kts. linkki alla). Tosin tämäkään järjestelmä ei olisi aukoton, kaikkea muuta. Ilmatorjunnalla hoidetaan ilmatorjunta. Torjuntahävittäjillä tehtävät ja toimenkuvat ovat monipuolisempia. Puuttuva reilusti yli 10 km korkeuteen yltävä ilmatorjuntakyky on tällä hetkellä vain Hornet-18F/A hävittäjillä. Suomi tarvitsee torjuntahävittäjiä ei ”ilmaherruushävittäjiä”.
Olisiko Suomen vihdoinkin aika liittyä Natoon, varmuuden vuoksi? Natoon liittymisessä on myös omat riskinsä. Jokaisella Natoon kuuluvalla maalla on veto-oikeus ja jäsenyyden ehtona on yksimielisyys.
Mielenkiintoinen juttu patriot-ohjuksesta? https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/201703152200086107

Martti Kauppala

”Ja von Döbeln ratsasti joukkojaan tarkastaen, ol aukkoja ohjus-puolustukses.” Edellä esittämässäni ohjuspuolustuksessa on hävittäjien, saatika ohjuksien vaatimia aukkoja vaikka kuinka paljon. Ajatelkaa kolmea nurin käännettyä kahvikuppia joista muodostatte kolmion pöydälle, sen sotilaallisesti tärkeän kohteen ympärille. Jokaisen kahvikupin pohja on noin 24 km korkeudessa (torjuntakorkeus) ja kupin suuaukon halkaisija on 120 km. Tällöin yhden kupin peittoala on noin 11300 neliökilometriä. Kolmen patterin ympärille muodostuu kehä, jonka halkaisija on noin 400 km. Kun torjuntahävittäjiä ei ole, vihollinen hyökkää kahdella koneella 8 -12 km korkeudelta, 1300 km tunnissa. Kumpikin kone valitsee oman linjan kahvikuppien eri saumaan. Jassm-ohjuksen kantama on 370 km. Noin sata kilometriä ennen kupin keskellä olevaa patteria kumpikin kone ampuu omaan kuppiinsa ohjukset 2 kpl ja perään kaksi liitopommia. Ympäri äkkiä ja karkuun. Sankarilliset ohjuspatterit tekevät ihmeen! Kaikki neljä jassm-ohjusta ja neljä liitopommia torjutaan. Tulee toinen hävittäjäpari ja toistaa tempun. Hyvästi sankarilliset ohjuspatterit. Tyhjästä on paha nyhjästä, koska kaikki ohjukset meni jo. Ovi itse kohteeseen on auki, seuraaville perässä tuleville parville. Avatun oven leveys on noin 240 km.
Ei se tämän vaikeampaa ole, parvitaktiikka hävittäjille? Kuis kävi ”von Döbelnin” ?
Suomi tarvitsee riittävästi torjuntahävittäjiä, ei ”ilmaherruushävittäjiä”.

Edgar Proveis

Nyt on pakko tarttua tuohon torjuntahävittäjä vs. ilmaherruushävittäjä- pointtiin.

Olen täysin päinvastaista mieltä. Ensinnäkin puhdas torjuntahävittäjä (interceptor) on kylmän sodan jäänne ja ainoa käytössä oleva puhdas sellainen on MiG-31.
Tuollaisia tarvitaan valtaville etäisyyksille, Siperiaan, ei Suomeen.
Vähänkin lähempää kone on kohtalaisen kömpelö ja siitä puuttuu ihan suunnitellusti monia elsovälineitä, kuten tutkavaroitinta ja häirintälaitteita, koska niitä ei tuohon tarvita. Lisäkseen koneen ylläpito on järjettömän kallista.

Suomen pinta-ala on kohtalaisen pieni ja etäisyyttä rajalle ei ole, ts. täällä tarvitaan nimenomaan lyhyelle ja keskimatkalle toimivia lähialueelle suunniteltuja hävittäjiä - ilmaherruushävittäjiä, jotka kykenevät toimimaan lyhyiltä, huonoilta kiitoradoilta, omaavat nopean kääntöajan, kantavat runsaasti lähi- ja keskimatkan aseistusta ja omaavat erinomaisen elsosuojan.

En tiedä tarkoitatko torjuntahävittäjällä nyt sitä mitä sotilastekniikkaan perehtymättömät sillä tarkoittavat ja/tai mitä sillä ennen tarkoitettiin, koska poliittinen korrektius. Mutta teknisesti torjuntahävittäjä on täysin väärä vaihtoehto käytännössä kaikille muille kuin P-Amerikan puolustukseen, Siperian puolustukseen ja Kiinalle.

Gripen on monistakin syistä ihan pätevä vaihtoehto, mutta sen kauempana torjuntahävittäjästä on enää maataistelukoneet. Se ei todellakaan ole sitä vaan edullinen monitoimihävittäjä.

Myöskään puhtaita ilmaherruushävittäjiä ei enää ole vaan käytännössä tutkat ja tietokoneet mahdollistavat myös ilmasta-maahan aseistuksen, ts. myös ne entisajan ilmaherruushävittäjät ovat monitoimikoneita mitä nyt ne vanhimmat F-15 ja Su-27 versiot, jotka olivat puhtaasti ilmataisteluun. Näiden päivitetyt versiot kykenevät siihen, samoin kuin tänne paremmin soveltuvat vaihtoehdot eli Typhoon/Rafale.

Eli olisko siellä nyt termit sekaisin?

Martti Kauppala

Kuljen ajatuksissani Moskovassa. On kevät, toukokuun puoliväli. Pysähdyn Punaiselle torille ja katson karttaa. Kaukaa kaakosta alkaen on Kazakstan, valtava maa ja alue. Etelässä Kaukasuksella ovat pienet maat Azerbaidžan ja Georgia (Gruusia). Lännessä on Ukraina, Valko-Venäjä, Puola, Venäjän Kaliningrad, sekä pienet maat Liettua, Latvia ja Viro. Loikkaan Suomenlahden yli. Luoteessa Suomi, jolla on yhteistä maarajaa Venäjän kanssa yli 1300 km. Katso karttaliite linkin jutusta.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005986953.html

Hyvin on Venäjä geopoliittiset korttinsa jakanut. Puskurivyöhykkeitä riittää. Vain Latvian ja Viron kohdalla Natolla on suora rajayhteys Venäjään. Jos sotilaallinen kriisi kärjistyy äärimmilleen Naton ja Venäjän välillä, läntisen sotilaspiirin rajanaapurit ovat ensimmäiset häviäjät, Ukraina, Valko-Venäjä ja Suomi. Kremlissä on historia ja varsinkin sotilashistoria tarkkaan tutkittu. Kriisi pyritään ja ratkaistaan, Äiti Venäjän rajojen ulkopuolella. Tämä sotilasdoktriini löytyy varmasti Moskovasta. Geopolitiikkaansa Venäjä ei yritäkään salata. Tosiasiat on tunnustettava. Kilpavarustelukierrettä ei pidä aloittaa ainakaan Suomen toimesta. Se hävitään ja samalla häviää Suomi.

Meillä on oma armeija. Suomen Puolustusvoimat, joka jakautuu kolmeen puolustushaaraan, maavoimiin, merivoimiin ja ilmavoimiin. Ilmavoimamme tarvitsee riittävästi, mielummin sata monitoimihävittäjää joilla puolustetaan maata ja torjutaan mahdollista vihollista, yhteistyössä maa-ja merivoimien kanssa.
https://www.defmin.fi/puolustushallinto/strategiset_suorituskykyhankkeet...

Tähän tehtävään sekä Suomen haastaviin ja vaativiin olosuhteisiin sopii hyvin Jas-Gripen 39 E/F . Äärimmilleen viety sotilaallinen ”hifistely” ja yltiöoptimistinen luottamus kaikkein hienoimpaan sotilasteknologiaan voi kostautua. Pahimmassa tapauksessa kalustosta kriisitilanteessa on poissa käytöstä puolet. Tulee suru puseroon jos huolto on Atlantin toisella puolella tai Italiassa, silloin kun ”hifistely-sotilasteknologia” sanoo toimintasopimuksen irti. Kriisin keskellä jollain korpikentällä tai sillä 800 metrin tienpätkällä joka toimittaa kiitoradanvirkaa. Njet-hjyva. Ei auta edes ”Nato-Optio”.
Mielenkiintoinen juttu ”hifistelystä” sotilasilmailussa. https://yle.fi/uutiset/3-10452736
Uutisia Valko-Venäjältä, Minskistä https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005991023.html