Torstai 27.6.2019

Näkökulma: 94% yltää hoitajasuositukseen – Miksi Petteri Orpo vastustaa ”desimaaleja”?

Luotu: 
31.1.2019 18:35
  • Kuva: Alma Talent / Petteri Paalasmaa
    Kuva
    Miksi Petteri Orpo vastustaa sitovaa hoitajamitoitusta? Kokoomuksessa katsotaan, että jos johonkin hoitajamäärät pitäisi sitoa tiiviimmin, se on hoitoisuusluokkiin, eikä yhteen mekaaniseen lukuun.
|

Valtiovarainministeri Petteri Orpon johtama kokoomus näyttää jäävän ainoaksi puolueeksi, joka ei kannata sitovaa hoitajamitoitusta vanhustenhuoltoon. Nykyisen suosituksen kirjaaminen sitovaksi ei olisi tilastojen valossa suurikaan temppu.

Eduskunnassa Orpo totesi, ettei sitova hoitajamitoitus toisi oikeaa tulosta. Kaikissa muissa puolueissa ollaan eri mieltä.

Lue lisää:

”Ministeri Orpo, onko teidän kanta se, joka estää hallitusta?” – Kokoomuksen linja hoitajamitoituksesta kuumentaa eduskunnassa

Petteri Orpo sivaltaa sdp:tä vanhustenhoidosta: ”Tässä on nyt aika paljon käsien pesua”

”Tilanne tuntuu edelleen olevan heille [kokoomukselle] vaikea. Ilmeisesti kokoomus odottaa terveysjättien kantaa asiaan, eli mitä mieltä on lupa olla”, piruili sdp:n varapuheenjohtaja Ville Skinnari Twitterissä.

Vaatimus sitovasta hoitajamitoituksesta onkin läheinen tavoite juuri demareille. Esperi Care -kohun keskellä hoitajamitoituksen nosti ensimmäisenä tapetille sdp:n entinen peruspalveluministeri Maria Guzenina, jolla on henkilökohtaisesti kokemusta kahnaamisesta kokoomuksen kanssa hoitajamitoituksesta.

Edellisessä hallituksessa Guzenina ryhtyi ajamaan lakiin kirjausta seitsemästä hoitajasta kutakin kymmentä asiakasta kohden tai 0,7:n hoitajamitoitusta. Hallituskumppani kokoomus piti tavoitetta pöhkönä ja katsoi sen ohjaavan kotihoidosta laitoshoitoon.

Lue lisää:

Riita vanhustenhuollosta puhkesi suorassa lähetyksessä – Guzenina: Nyt kokoomus jo peruuttaa

Ex-ministeri Guzenina nosti vanhan hallitusriidan esiin – ”Olisi ihanaa sanoa, että olin vuonna 2012 väärässä, en ollut”

Tavoite 0,7:n hoitajamitoituksesta on korkea. THL:n Vanhuspalvelujen tila 2018 -tutkimuksen mukaan nykyisistä yksityisistä ja julkisista toimijoista 21 prosenttia yltää tähän.

Kaikissa puolueissa ei olekaan yhtä hanakasti otettu kantaa siihen, mikä hoitajamitoitusluvun pitäisi olla. Demokraatin haastattelussa esimerkiksi siniset ja vasemmistoliitto katsovat, että 0,7:n pitää olla tavoite, mutta sen toteuttaminen nyt kylmiltään olisi kallis ratkaisu. Torstaina tosin pääministeripuolue keskusta julisti tavoittelevansa 0,7:ää seuraavalla vaalikaudella.

Nykyinen suositus – joka ei siis ole sitova – on 0,5. Sen sementoiminen lakiin ei vaikuttaisi kummoiseltakaan tempulta, koska vain kuusi prosenttia kaikista toimijoista jää rajan alapuolelle. Näyttääkin enemmän siltä, että nykyisen suosituksen kirjaaminen lakiin takaisi, että näissäkin tehostetun palveluasumisen yksiköissä olisi hoitajia siinä missä muuallakin. 0,6:eenkin yltää 59 prosenttia yksiköistä.

Paljon on esitetty kritiikkiä niin kutsuttuja ”haamuhoitajia” kohtaan, eli että kirjoihin on pantu esimiehiä ja muita työntekijöitä, jotka eivät hoitotyöhön osallistu tai asiakkaita oikeasti edes kohtaa. Esimerkiksi kohun keskelle joutunut Esperi Care ilmoitti lauantaina, että jatkossa esimiestyö kirjataan yli puoliksi hallinnon puolelle, kun aiemmin näin ei ollut tehty.

THL on omiin kirjoihinsa tilastoinut työtunteja uudella henkilöstömitoituksen laskentakaavalla vuodesta 2017 alkaen. Kaikkien työntekijöiden kaikkia työtunteja ei enää lasketa asiakastyöksi. Käytännössä esimerkiksi fysioterapeuttien työtunneista vain puolet huomioidaan laskelmissa. Vastaavasti aiempaa useamman ammattiryhmän työpanos huomioidaan asiakastyöksi.

Silti luvut perustuvat ennen kaikkea yksiköiden itse tekemiin ilmoituksiin ja heidän luovuttamiinsa työvuorolistoihin.

///

THL:n tutkimustulokset hoitajamitoituksesta vuosilta 2014 ja 2016 osoittavat, että kehitys on viime vuosina ollut myönteistä. Alle 0,5:n jäi vuonna 2014 9 prosenttia tehostetun palveluasumisen yksiköistä. Julkisten toimijoiden parissa osuus oli peräti 12 prosenttia. Kahden vuoden jälkeen osuus oli pudonnut 7 prosenttiin ja julkisellakin puolella hoitajamitoitus jäi alle 0,5:n suosituksen enää 8 prosentissa yksiköistä.

Uuden laskentakaavan vuoksi vuoden 2018 luvut eivät ole vertailukelpoisia. THL:stä on kuitenkin todettu, ettei laskentakaava ole tuonut merkittäviä muutoksia.

///

Sitovan hoitajamitoituksen ja ennen kaikkea sen korottamisen puolesta puhuvat korostavat hoitotyön muuttuneen yhä vaativammaksi. Esimerkiksi keskustan perheohjelmaa ja sen vanhustyön kohtia laatinut, muun muassa Sotainvalidien asuntosäätiön palvelutalossa sairaanhoitajana työskennellyt Hannakaisa Heikkinen korostaa, että yhä useampi asiakas on niin sanotusti kahden autettava, eli vaatii tietyissä tilanteissa kahden hoitajan yhtäaikaista apua.

Paljon on kiinnitetty huomiota myös niin kutsuttuun palliatiiviseen hoitoon, eli parantumattomasti sairaan tukemiseen ja kokonaisvaltaiseen hoitoon.

”Tehostetun palveluasumisen ympärivuorokautiset yksiköt ovat ihmisten viimeisiä koteja. Tälläkin hetkellä jossakin joku elää viimeisiä hetkiään. Saattohoito ja palliatiivinen hoito on tärkeä osa tehostetun palveluasumisen työtä. Se on myös yksi syy, miksi mitoitusta on pakko tarkastella yli 0,5:n”, sanoo puolestaan hallituksessa vanhuspalveluistakin vastaava peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk).

///

Miksi kokoomus sitten vastustaa sitovaa hoitajamitoitusta? Orpo sanoo, ettei ”ihminen ole desimaali”. Tällä hän haluaa korostaa, että hoitajien määrä perustuisi asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin, eikä yksittäiseen lakiin kirjattuun lukuun. Orpon mukaan tällainen ei takaa laatua.

Kokoomuslaiset haluavat viitata ennemmin niin sanottuun ”hoitoisuuteen”. Potilaita ja asiakkaiden luokitellaan hoitoisuusluokkiin eri Rafaela- tai RAI- tai muulla järjestelmällä, jotka pyrkivät tuottamaan tietoa siitä, miten paljon hoitoa kukin asiakas tarvitsee. Kokoomuksessa katsotaan, että jos johonkin hoitajamäärät pitäisi sitoa tiiviimmin, se on juuri näihin hoitoisuusluokkiin, eikä yhteen mekaaniseen lukuun.

Esiin on nostettu myös pelkoa siitä, että lakiuudistus voisi siirtyä hintoihin hyvinkin nopeasti. Salamannopeasti ne siirtyisivät, jos kuntien kanssa ulkoistussopimuksen tehneet yritykset näkisivät lakiuudistuksessa paikan neuvotella voimassa olevat sopimukset uudelleen.

Kirjoittaja on Uuden Suomen toimittaja.

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Matti Kouri

Petteri lienee käynyt samaa koulua kuin Alexanderkin - ainakin mitä tulee matematiikkaan:-)

Ek-keskustelussa hän korosti 0,65 keskiarvoa, jota hän piti todisteena siitä, että emme tarvitse minkäänlaisia minimikirjauksia.

Kun tiedetään, että keskiarvo muodostuu sitä pienempien ja sitä suurempien lukujen kautta, ja kun tiedämme, että yksityisissä hoitolaitoksissa harrastetaan ns. "haamuhoitajatilastointia", niin alle 0,5 mennään monissa paikoissa, että heilahtaa.

Näitä alittajia vartenhan tätä hoitajamitoitusta juuri vaaditaan. Eihän se vaatimus haittaa sellaista toimijaa mitenkään, joka hoitaa asiansa oikein!

Mutta näille lusmuilijoille se on kauhistus - niin kuin pitääkin!

Raimo Tulkki

Petteriltä lähtee provisiot jos tulee ns. liikaa hoitajia ja vie voitot palkkojen maksuun.
Eikä pääse siten enää listoille caressa ja attendossa, nyt nämä sanelee petterille tuolle kööliin pöljälle mitä missä ja koska.

Jairi Palonen

Kokoomus on vallassa ollessaan pitänyt linjansa, ideologinsa ja kannattajansa, ahneudella ei ole mitään pohjaa, tulokset näkyvät julkinen velka, joka kattaa myös kuntien velat. Se ylitti viime vuonna noin 130 miljardin euron määrän. Velka on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2008.Kotitalouksien velat ovat noin 138 miljardia euroa.

Raju velkaantuminen ja 2007 "Kataisen vaalikiima) työsopimukset( joka ei realisoitunut talouteen) on ollut yksi syy, miksi valtionosuudet laski kunnille ja joka on hajoittanut hyvinvointivaltion

Myös "Hyväosaisten irtiotto" on lisännyt uhkaa hyvinvointivaltiolle. Hallituksilla on aina verotusoikeus tulonsiirtoihin, jolla lamaa olisi voinut vaimentaa.

Asauntovelalliset on tullut nykyajan "torppareita" vanhuksia huutokaupataan kuin karjamarkkinoilla-mitä helvettiä täällä suomessa tapahtuu

Markkinataloudella on etunsa, etenkin tehokkuuden osalta. Mutta se ei toteuta meille tärkeitä arvoja, se on johtanut tehokkuudeltaan räikeään eriarvoisuuteen, tuloerojen kasvuun, työttömyyteen, köyhyyteen ja luokkajakoon sekä vanhuksien heittellejättöön. Arvoja on puolustettava jokaisen yksilön toimesta , "mutta tärkein" myös politiikalla, Koska hyvinvointivaltio on tärkiä myös tuloksen kannalta markkinataloudelle.

Markkinatalous ja hyvinvointivaltio kyllä täydentävät toisiaan, mutta liika painopiste oikealle voi horjuttaa sitä. Mutta, voiko kysyä ? eikö kuitenkin ole niin, että markkinatalous jyrää nyt hyvinvointivaltion.

Jan-Gösta Grönholm

Tämä hoitajamäärän lukitseminen hoitaja/hoidokki on liian yksinkertaistettu tapa sillä kokonaistilanne vaihtelee eri toimipisteissä.Pitäisi ennemmin lähteä sitä montako tarvitaan päivä-,yö- ja muihin tehtäviin laitoskohtaisesti niin että laadullinen työsuoritus voidaan toteuttaa.

Jan-Gösta Grönholm

Tämä hoitajamäärän lukitseminen hoitaja/hoidokki on liian yksinkertaistettu tapa sillä kokonaistilanne vaihtelee eri toimipisteissä.Pitäisi ennemmin lähteä sitä montako tarvitaan päivä-,yö- ja muihin tehtäviin laitoskohtaisesti niin että laadullinen työsuoritus voidaan toteuttaa.

Jan-Gösta Grönholm

Tämä hoitajamäärän lukitseminen hoitaja/hoidokki on liian yksinkertaistettu tapa sillä kokonaistilanne vaihtelee eri toimipisteissä.Pitäisi ennemmin lähteä sitä montako tarvitaan päivä-,yö- ja muihin tehtäviin laitoskohtaisesti niin että laadullinen työsuoritus voidaan toteuttaa.

Jan-Gösta Grönholm

Tämä hoitajamäärän lukitseminen hoitaja/hoidokki on liian yksinkertaistettu tapa sillä kokonaistilanne vaihtelee eri toimipisteissä.Pitäisi ennemmin lähteä sitä montako tarvitaan päivä-,yö- ja muihin tehtäviin laitoskohtaisesti niin että laadullinen työsuoritus voidaan toteuttaa.

Jan-Gösta Grönholm

Tämä hoitajamäärän lukitseminen hoitaja/hoidokki on liian yksinkertaistettu tapa sillä kokonaistilanne vaihtelee eri toimipisteissä.Pitäisi ennemmin lähteä sitä montako tarvitaan päivä-,yö- ja muihin tehtäviin laitoskohtaisesti niin että laadullinen työsuoritus voidaan toteuttaa.