Keskiviikko 19.6.2019

Sdp pelaa nyt kovilla: ”Yksi lause riittää – hoitajamitoitus lakiin muutamassa tunnissa”

Luotu: 
1.2.2019 14:26
Päivitetty: 
1.2.2019 14:40
  • Kuva: Kimmo Haapala / Alma Talent
    Kuva
    ”Sote-uudistus on tainnut jo 400 tunnin verran venyttää ylimääräistä. Tässä on kyse muutaman tunnin työstä”, sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd) sanoo.
|

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja, pääoppositiopuolue sdp:n kansanedustaja Krista Kiuru sanoo, että paljon puhuttu hoitajamitoitus voitaisiin saada lakiin vielä tällä vaalikaudella ja jopa yhdellä lisälauseella vanhuspalvelulakiin.

Kiuru sanoi medialle eduskunnassa, ettei asia jää sosiaali- ja terveysvaliokunnasta kiinni, jos hallitus päättää lakiesityksen tehdä.

”Vanhustenhuollon kuntoon laittaminen on niin iso asia, että en jaksa uskoa, että valiokunnassa olisi sellaista tahtotilaa muodostumassa, että näitä ongelmia ei korjattaisi, joten oletan, että valiokunnassa löytyisi hyvinkin sellainen tahtotila, että nämä asiat laitettaisiin kuntoon. Olen tutustunut aiheeseen – vanhuspalvelulain 20 pykälän ensimmäisen momentin loppuun sopisi yksittäinen virke, jossa tämä jopa yksittäisellä lauseella saattaisi saada tämän vähimmäismitoituksen kuntoon. Joten siltä osin kaikki mahdollisuudet on valiokunnalla toimia heti kun hallitus esityksensä antaa, eli siltä osin aikataulut eivät ole minusta tässä nyt niitä isoja ongelmia. Kysymys on siitä, onko tahtotilaa”, Kiuru sanoo.

Kiuru torjuu ajatuksen, että valiokunta joutuisi jättämään jotain muita asioita tekemättä, jos vanhuspalvelulain muutosesitys tulisi. Sen sijaan hän sanoo, että valiokunta voisi tehdä ylimääräistä työtä.

”Sote-uudistus on tainnut jo 400 tunnin verran venyttää ylimääräistä. Tässä on kyse muutaman tunnin työstä”, Kiuru sanoo.

Kiuru ei halua odottaa seuraavaa vaalikautta uudistusta varten, vaikka siihen ei ole aikaa kuin muutama kuukausi. Koko nykyinen oppositio sekä kaksi hallituspuoluetta kannattavat hoitajamitoituksen laittamista lakiin. Vain hallituspuolue kokoomus vastustaa.

Kokoomus sattuukin olemaan sdp:n päävastustaja kevään eduskuntavaaleissa. Sdp ja kokoomus kisaavat kiivaasti suurimman eli pääministeripuolueen paikasta. Myös tulevan hallituksen kokoonpanoon voi suurimman puolueen väri vaikuttaa. Sdp hiillostaa hoitajamitoitusasialla nyt erityisesti juuri kokoomusta.

LUE MYÖS: 

Näkökulma: 94% yltää hoitajasuositukseen – Miksi Petteri Orpo vastustaa ”desimaaleja”?

Petteri Orpo sivaltaa sdp:tä vanhustenhoidosta: ”Tässä on nyt aika paljon käsien pesua”

”Ministeri Orpo, onko teidän kanta se, joka estää hallitusta?” – Kokoomuksen linja hoitajamitoituksesta kuumentaa eduskunnassa

Kiuru myöntää, että lakiuudistus vaatii myös valmistelutyötä ennen valiokuntavaihetta. Hän kuitenkin tuo esiin sen, että hoitajamitoitusta on yritetty sdp:ssä saada lakiin jo vuodesta 2011. Tämän on myös tuolloinen peruspalveluministeri Maria Guzenina (sd) tuonut esiin.

LUE LISÄÄ:

Riita vanhustenhuollosta puhkesi suorassa lähetyksessä – Guzenina: Nyt kokoomus jo peruuttaa

Näkökulma: Eduskunnan pöytäkirja käräyttää Maria Guzeninan valikoivasta muistista

Kiuru antaa ymmärtää, että pohjatyötä on tehty jo niin paljon, ettei valmistelu enää vaatisi kovin paljoa paukkuja.

Kiuru kannattaa henkilökohtaisesti 0,7:n hoitajamitoitusta. Vastaavaa tasoa sdp on aiemminkin ajanut.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk) sanoi torstaina kyselytunnilla, ettei hallitus enää ehdi tehdä hoitajamitoituksen lakimuutosta, koska uusien esitysten takaraja oli 5. joulukuuta. Kiuru kuitenkin huomauttaa, että senkin jälkeen on vielä tullut sosiaali- ja terveysvaliokuntaan myöhässä olleita esityksiä, muun muassa asiakasmaksulain muutos.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Seppo-Juha Pietikäinen

Tuo alkaa olla ala-arvoista opportunistista politiikkaa. Tarvitaan lain huolellinen valmistelu kuulemisineen ja lausuntoineen.

Ei lakia voi täydentää yhdellä lauseella ja lain momentilla. Käsittääkseni tarvitaan myös seuraamukset lakiin lain rikkomisesta ja sen hallinnollinen kuvaus sopimusmenettelystä.

Merja Latvala

Osmo Soininvaaran perusteluissa on kohta: "Olisimme määränneet palvelut tuotettavaksi 2000-luvun alun tavoilla hamaan iäisyyteen."

Hama iäisyys lienee todellisuudessa kunnes olosuhteet muuta vaativat (tai kunnes lainsäätäjät muuta päättävät). Tällä hetkellä esim. hoivarobotit, joihin Soininvaara viittaa eivät ole laajasti käytössä ja mikäli näitä jossain hoitoyksikössä tulevaisuudessa käytetään tehtäneen ensin tarkkaan arvioitu pilottihanke, jonka myötä voidaan lisäasetuksella säätää montako ihmiskäsiparia hoivarobotti korvaa. Esim. Nostamiseen, potilaan (asukkaan) kääntämiseen ja elintoimintojen tarkkailuun on jo olemassa apuvälineitä, jotka helpottavat hoitotoimia ja vähentävät ihmistyövoiman tarvetta, mutta niistä huolimatta ihmisiä edelleen tarvitaan ihmisten hoidossa ja huolenpidossa.

Sanoisin, että tarvitaan vähintäänkin 7 hoitajaa kymmentä asukasta kohden. Näistä hoitajista kulloinkin on työvuorossa hoitoa antamassa karkeasti laskettuna 2-3 hoitajaa, kymmentä asukasta kohden. 3-5 asukasta/hoitaja 8 tunnin työpäivän aikana tarkoittaa, että asukas saa hoivaa noin 1h36min - 2h40min yhden vuoron aikana. Sisältää pesut, wc-käynnit, pukeutumiset, ruokailut, lääkkeiden jakamisen, liikkumisessa ja siirtymisissä avustamisen, ulkoilut ja virikkeet. Ajasta vähennetään vielä hoitajan käyttämä aika kirjaamisiin ym. tehtäviin. Olisiko tuo käytettävissä oleva aika jonkun mielestä turhan paljon?

Jaakko Aalto

Demareiden taktiikka siis on: Nimi äkkiä paperiin. Elä kysyle, onko siitä vanhuksille mitään hyötyä eläkä varsinkaan, mitä maksaa. Tämä muuten on se kaikista vanhin ja kaikista varmin vedätyksen tunnusmerkki.

Irja Hirsivaara

Naivia kuvitella, että vanhusten hoito paranisi, jos lakiin merkittäisiin hoitajamitoitus.
ja suorastaan törkeää on Kiurun lausunto, että lakiin ehditään lisätä yksi lause, kun on koko ajan, kun on ollut valiokunnan puheenjohtaja hidastellut sotea milloin milläkin tekosyyllä.
Eikös kunnollinen lain valmistelu ole nyt ollenkaan demareille tärkeää?

Mikko Toivonen

Se hoitajamitoitus on Karjalaisen siteeraaminen rikkaruohojen kitkemisineen täydellistä valcopesua. Ne eivät ole ongelman ytimet vaan ytimet ovat noiden pörssiyhtiöiden rakenteellinenj voiton maksimointi ihmisen turvasta ja perustapeesta sekä viranomaisen oikean valvonnan totaalinen puute.

Pörssiyhtiöt itse asiassa pitäisi pilkkoa takaisin yksityisille ammatinharjoittajille ja vanhainkotien ylläpitäjille eli palat tilanteeseen ennen Esperin tuloa riistohäiriön huippuisaalistajaksi.

Valvontaa taas olisi sekä lisättävä ja siirryttävä kirjeenvaihto ja ennakkoilmoitusvalvonnasta yllätysvalvontaan ja välittömiin seuraamuksiin laiminlyöntejä havaittaessa.

Silloin automaattisesti alkavat korjaantua nämä oireet eli liian pieni henkilökunta ja muut pikkunihilismin yritykset. Voitte kysyä Valviralta mikä estää sitä toteuttamasta oikeaa valvontaa ja kunnon sanktiotoimenpiteitä?

Jairi Palonen

Markkinaehtoiset palvelut edellyttävät huomattavaa sääntelyä ja valvontaa, ja näin vain lisäävät byrokratiaa koko terveydenhuollossa, mikä jää huomioimatta kun palvelujen hintaa tuotetaan ja verrataan.

Julkinen terveydenhoitoketju, jossa on myös ennalta ehkäisevää terveydenhoitoa, on ollut hyvinvointi yhteiskunnan peruspilareita, kun palvelut rahoitetaan yhteisesti ja tarpeiden mukaan, tästä on kaikki hyötyneet, ja tämä on tuonut kokonaispääomaan kustannus säästöä, joka ei vältämättä näy tilastoissa.Nyt yksityistämisen kautta raha ja voitot pakenee kunnilta pois, ja se ei hyödytä omaa talousaluetta.

Markkinataloudella on etunsa, etenkin tehokkuuden osalta. Mutta se ei toteuta meille tärkeitä arvoja, se on johtanut tehokkuudeltaan räikeään eriarvoisuuteen, tuloerojen kasvuun, työttömyyteen, köyhyyteen sekä luokkajakoon sekä nyt esillä oleviin vanhusten hoitolaitoksien laiminlyönteihin. Arvoja on puolustettava jokaisen yksilön toimesta , "mutta tärkein" myös politiikalla, Koska hyvinvointivaltio on tärkiä myös tuloksen kannalta markkinataloudelle.
Markkinatalous ja hyvinvointivaltio kyllä täydentävät toisiaan. Mutta, voiko kysyä ? eikö kuitenkin nykyisellä politiikalla markkinatalous jyrää nyt hyvinvointivaltion.

Kaarlo Erjala

Hoitajia 5, 6, tai 7 kymmentä hoidettavaa kohden ei ratkaise hoidon laatua. Loistohoitoa saa Suomessa useimmissa hoitopaikoissa, vaikka joissakin yksiköissä on suuria ongelmia. Uskooko joku tosissaan, että lakimääräinen hoitomitoitus poistaa vanhusten laitoshoidon puutteet ?