Lauantai 20.7.2019

”Lakiin kirjattu hoitajamitoitus on poliittinen silmänkääntötemppu, jolla itse ongelmaan ei haluta puuttua”

Luotu: 
2.2.2019 11:53
  • Kuva: Outi Järvinen / Alma Talent arkisto
    Kuva
    Tällä hetkellä hoitajamitoitus 0,5 on sosiaali- ja terveysministeriön suositus.
|

Puolustusministeri Jussi Niinistön (sin) erityisavustaja Petteri Leino (sin) pitää lakiin kirjattua hoitajamitoitusta pelkkänä ”poliittisena silmänkääntötemppuna”. Sen sijaan hän esittää konkreettisia käytännön toimia, joilla tilannetta esimerkiksi vanhuspalveluissa voitaisiin parantaa.

”Lakiin kirjattu hoitajamitoitus on poliittinen silmänkääntötemppu, jolla itse ongelmaan ei haluta puuttua. Desimaaleilla kikkailevat eivät edes hallitse prosenttilaskua. Jos 0,5 muutetaan 0,7:ksi, niin se tarkoittaa käytännössä 40 prosentin kasvua. Se tarkoittaa entistä suuremman julkisen rahan pumppaamista Esperi Careen, Attendoon ja Mehiläiseen. Ne eivät lisää henkilökuntaa, ellei tilaaja maksa enemmän”, Leino kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan.

”Hoitajamitoituksen desimaalit eivät paranna vanhusten, sairaiden ja vammaisten hoitoa. Sen tekevät hoitajat. Minulle riittäisi 0,2 hoitajaa hoivattavaa kohti, jos näiden hoitajien koko työaika käytettäisiin hoitotyöhön. Lakiin kirjattu hoitajamitoitus ei tuo yhtään parempaa hoitoa. Tarvitaan asennemuutos palvelun ostamiseen ja valvontaan sekä riittävän kovat vastatoimet ahneille yhtiöille”, hän jatkaa.

Leino ehdottaa hoitajamitoituksiin puuttumisen sijaan, että palveluiden tilaajan pitää neuvotella parempia sopimuksia, joissa tuottaja vastaa huonosta hoidosta ja tuottajalla on vahingonkorvausvastuu. 

”Valitettavasti kunnat ovat tehneet hävyttömän huonoja sopimuksia tuottajien kanssa”, hän kommentoi

Kilpailutetun palvelusopimuksen hyväksymisen tärkein kriteeri pitää Leinon mukaan lisäksi olla laatu, ei hinta. 

Lisäksi hoitoyksiköiden johtamisessa on Leinon mukaan paljon kehitettävää. Hän sanoo, että nyt tuottavuutta haetaan henkilöstömäärää karsimalla, ei työtä tehostamalla.

”Hoitohenkilökunnan aika menee tällä hetkellä monilta osin kaikkeen muuhun kuin hoidettavien hoitamiseen. Sen verran olen näissä laitoksissa viime aikoina vieraillut, että toimistoissa päät kolisee, mutta hoitohuoneissa onkin hiljaisempaa. Vika ei ole henkilökunnan, vaan järjestelmän”, hän sanoo.

Leino huomauttaa myös, että tietojen tallentaminen eri tietojärjestelmiin vie leijonan osan hoitajien työajasta ”ihan vain sen takia, että joku saa nollatutkimukselle dataa”.

”Hoitajamitoituksen sijaan eduskunta voisi säätää sellaiset lait, että hoiva-alalla toimivalle yhtiölle tulee oikea vahingonkorvausvastuu hoidon laiminlyönneistä ja niistä sakkojen sijaan määrätään vahingonkorvausta sekä tarvittaessa liiketoimintakielto”, hän summaa.

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin) kertoi torstaina tukevansa sitovan hoitajamitoituksen kirjaamista lakiin, mutta muistutti samalla, että se yksinään ei riitä korjaamaan vanhustenhoivan ongelmia.

Mattilan mukaan huomio on kiinnitettävä vuorossa tosiasiallisesti olevien hoitajien määrään. Ongelmat eivät ratkea, ellei työvuorossa ole tarpeeksi hoitajia, ministeri totesi.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kansanedustajat Anneli Kiljunen (sd), Kristiina Salonen (sd), Arja Juvonen (ps), Outi Alanko-Kahiluoto (vihr), Aino-Kaisa Pekonen (vas) ja Veronica Rehn-Kivi (r) sanoivat yhteisessä tiedotteessaan lauantaina,  että hoitajamitoituksen kirjaaminen lakiin vielä tällä vaalikaudella on hallituksesta kiinni.

”Mikäli ministeri Saarikko antaa eduskunnalle esityksen hoitajamitoituksesta, sosiaali- ja terveysvaliokunta sen kyllä ennättää käsitellä, sillä yhteinen näkemys asiasta on suurelta osin jo olemassa, yhtä puoluetta lukuun ottamatta”, Anneli Kiljunen sanoo.

Arja Juvosen mukaan kyseessä on tahdon asia hallituksen puolelta.

”Tällä hallituskaudella on venytty lakien antamisessa välillä sellaisiin suorituksiin, ettei näin tärkeässä asiassa ole syytä jäädä seisomaan tumput suorina”, hän kommentoi.

Hoitajamitoituksen kirjaaminen lakiin on jo saanut laajaa kannatusta yli oppositio-hallitusrajojen. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru(sd) totesi perjantaina, että muutos vaatisi todennäköisesti virkkeen lisäystä vanhuspalvelulakiin. Lisäksi esimerkiksi valiokunnan keskustalainen varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen on todennut tukevansa mitoituksen kirjaamista lakiin.

”Nyt on siis vain saatava ministeriltä sellainen esitys, jonka käsittely ei vaadi valiokunnassa kuin nuijan kopautuksen. Yhteinen tahtotila näyttää asiassa olevan jo lähes kaikilla puolueilla. Ei kai muu hallitus nyt voi suostua kokoomuksen panttivangiksi”, Outi Alanko-Kahiluoto kommentoi.

Keskusta tuli torstaina näkyvästi esiin vaatimuksella sitovan hoitajamitoituksen käyttöönotosta. Sitovaa mitoitusta vaatii myös sdp. Lue lisää: Vanhuspalvelut: Nyt tuli keskustalta linjaus hoitajamitoituksesta – Sdp lyö heti painetta kokoomukselle

Myös ministeri Mattila ja siniset ovat valmiita nostamaan mitoituksen 0,7:ään nykyisestä 0,5:stä ”kun hoitoisuus sitä vaatii”. Tällä hetkellä hoitajamitoitus 0,5 on sosiaali- ja terveysministeriön suositus.

Lue myös:

Sdp pelaa nyt kovilla: ”Yksi lause riittää – hoitajamitoitus lakiin muutamassa tunnissa”

Vessapaperirullan vaihto 15 €: ”Nyt pyöritellään silmiä – suurin syy on hankintalaki ja sen tulkinta”

Nyt puhuu ministeri Mattila: Pelkkä hoitajamitoitus laissa ei riitä – rangaistukset käyttöön

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Jarkko Mynttinen

Hoitajamitoituksessa on kyse resurssien varaamisesta. Sehän ei kerro tai takaa vielä yhtään mitään työn tuloksista, vaikka se todennäköisesti toisikin niitä kaivattuja käsipareja lisää. Asiakkaana käsitän kunnan palvelun tilaajana ja vanhuksen loppukäyttäjänä.

Asiakas määrittelee vaatimukset, jotka palveluntuottajan tulee sopimuksen/sitoumuksen mukaan täyttää. Sitten mitataan kuinka palveluntuottaja on täyttänyt vaatimukset, ja maksetaan palveluntuottajalle ansionsa mukaan kuinka on suoriutunut tehtävistään. Toteutumatta jääneistä palveluista ei makseta mitään ja tai sanktioidaan ne ja huonosti toteutuneista sovitulla kaavalla vähemmän ja/tai sanktioidaan nekin ja jos oikein huonosti menee, niin sopimus irtisanotaan. Näin se kutakuinkin yrityselämässä toimii.

Prosesseissa mitataan yleensä kolmea eri tekijää eli laatua, resursien käyttöä (rahaa) ja aikaa.
Korkeaan laatuun päästään yleensä, jos on käytettävissä loputtomasti rahaa ja aikaa. Formuloissakin lyhyempi kierrosaika saavutettaneen sitä todennäköisimmin mitä enemmän on käytettävissä rahaa ja aikaa. On siis varottava mittaamasta vain yhtä tekijää, esimerkiksi rahaa kuten nyt siellä tilaaja-/kuntapuolella nyt ilmeisesti tapahtuu? On mitattava kaikkia kolmea tekijää ja minimoinnin tai maksimoinnin sijaan optimoitava.

Tarvitaan ”vain” ne mittarit joiden toteutumista mitataan. Esimerkiksi maksaja/tilaaja olisi varmaankin hyvä määrittelemään taloudelliset eli rahassa suoraan mitattavat mittarit ja seuraamaan niiden toteutumista ja loppuasiakas (vanhus) määrittelee ja seuraa oman hoitonsa laatumittarit ja niiden totutumista. Tämän toteuttamiseksi tarvittaisiin enää vaan enää ne käytännön osaajat.

Martti Pitkanen

Pääomasijoittajat tuovat pelkästään ongelmia alalle jolla pääomia ei tarvita.
Hankituissa yrityksissä on maksettu vain niiden ns. goodwill-arvosta, ei tuotanovälineistä, ja nyt tälle sidotulle pääomalle pitää saada riittävä tuotto.
Hoivayritysten ainoa tuote on ammattitaitoinen ja ennen kaikkea sitoutunut henkilöstö. Toimintaa ei pystytä tehostamaan ratkaisevasti teknisillä ratkaisuilla, jotka vaatisivat investointeja, eikä merkittävää mittakaavaetua ole. Sijaistamisen voi hoitaa esim. henkilövuokrausyritysten kautta.
Suomessa on yli sata vuotta sovellettu menestyksellä osuuskuntamuotoista yhtiömallia. Julkisten palvelujen osto pitäisi sallia vain sellaisille yrityksille joiden omistajia ovat työntekijät.
Patrneriomistuksella toimivatki muutkin asiantuntijayritykset kuten lakitoimistot ja mainostoimistot. On aivan eri asia että yritystä johtavat ne jotka näkevät asiakkaat eli maksajat joka päivä kuin että johto on pääomasijoittajan agentin käsissä.

Timo Virtanen

Itse asiat näyttävät unohtuvan. Toiset uskovat, että lakiin kirjattu määrä korvaa laadun. Vähitellen asiakysymykset ehkä nousevst pinnalle. Tähän saakka näyttää poliittisia päättäjiä kunnissa elähdyttäneen Kalle Anttilan mainoslause: Sieltä ostetaan, mistä halvimmalla saadaan ! Ja halvimmat hinnat usein tarkoittavat heikompaa laatua, jota sitäkin on valvottu sattumanvaraisesti. kuntien oma palvelutuotantokaan ei välttämättä täytä hyvän hoidon kriteereitä. Nyt avi näyttää heränneen ja lisää kunnallisten laitosten valvontaa. Mutta edelleenkin näyttäisi olevan niin, että valvonnasta ilmoitetaan hyvissä ajoin, jolloin tietenkin on aikaa "peitellä" ja kaunistella asioita sopivasti. Toivottavasti hoitoon saadaan lisää taloudellista panostusta ja nimenomaan laatuun. Sitä ei kyllä hoitajien määrä takaa - joskin se mahdollistaa osaltaan myös paremman hoidon. Kunnalliset päättäjät eivät voi vastuusta vetäytyä. Minun huomiotani on kiinnittänyt se tosiasia, että nyt kovas melua asiasta pitävät kansanedustajat ovat yleensä omissa kunnissaan myös päättäjinä (siis näitten palveluiden ostajina//tuottaiina) - mikseivät ole siellä asiaan kiinnittäneet huomiota ? Asiaa ei ole syytä haudata, siis yrittää jollakin deimaalilla ratkaista, kuten Orpo sanoo sattuvasti. Ruotsi ja Tanska panostavat huomattavasti enemmän vanhusten hoivaan. Siihen suuntaan on pyrittävä, vaikka pienet kunnat kaatuisivat väestörakenteensa johdosta.

Esko Nurminen

”Hoitajamitoituksen sijaan eduskunta voisi säätää sellaiset lait, että hoiva-alalla toimivalle yhtiölle tulee oikea vahingonkorvausvastuu hoidon laiminlyönneistä ja niistä sakkojen sijaan määrätään vahingonkorvausta sekä tarvittaessa liiketoimintakielto”, hän summaa.
-Tähän ei tarvita lakimuutosta, vaan kunta voi tehdä sellaisen sopimuksen, jossa on kiinteä sopimussakko erilaista laiminlyönneistä tai hoitajien alimitoituksesta. Olennaista on kyetä määrittelemään kriteerit riittävän tarkkaan, jotta sopimussakko varmuudella laukeaa ilman tulkinnanvaraisuutta.