Keskiviikko 19.6.2019

HUS-ylilääkäri ja professori: ”Esperi Caren tapaus osoittaa, kuinka heikolle perustalle sote-uudistus on rakennettu”

Luotu: 
3.2.2019 11:18
  • Kuva: Lauri Rotko / Alma Talent arkisto
    Kuva
    Lasse Lehtonen muistuttaa, että sote-uudistus mylläisi toteutuessaan paitsi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannon ja rahoituksen, myös sote-palvelujen valvonnan.
|

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin hallintoylilääkäri, Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen sanoo, että Esperi Caren tapaus osoittaa, kuinka heikolle perustalle sote-uudistus on Suomessa rakennettu. Hän viittaa sote-uudistuksen tavoitteena olevaan 10 prosentin kululeikkaukseen. 

”Vanhusten hoivapalveluja koskevat paljastukset ovatkin monelle suomalaiselle olleet katkera herätys reaalitodellisuuteen. Jos palveluihin käytettävää rahamäärää leikataan, heikkenevät palvelut. Näin on viime vuosina jo käynyt perusterveydenhuollon ja vanhuspalvelujen osalta. Jos julkisia palveluja kilpailutetaan ja ulkoistetaan yrityksille, eivät yritykset ehdoin tahdoin tee yhteiskunnan heikompia auttavaa sosiaalipolitiikkaa tai pyri ajamaan yleistä etua. Esperi Caren tapaus osoittaa, kuinka heikolle perustalle Sipilän hallituksen sote-uudistus on rakennettu”, hän kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan.

Lehtonen nostaa esiin myös Yorkin yliopiston professorin Luigi Sicilianin Talouspolitiikan arviointineuvostolle kirjoittaman raportin, jonka mukaan julkinen ja yksityinen tuotanto on lähtökohtaisesti samalla viivalla tehokkuudessa.

”Olemassa oleva rajallinen aineisto Euroopan maista ei tue väitteitä systemaattisista eroista laadussa ja tehokkuudessa omistajuuden perusteella”, Siciliani kirjoittaa.

Saman havainnon toi viikolla julki sosiaali- ja terveysministeriön (STM) projektipäällikkö Anja Noro, joka on virkavapaalla THL:n tutkimusprofessorin tehtävistä. Noron mukaan vielä vuonna 2016 keskimääräinen henkilöstömitoitus oli yksityisellä puolella korkeampi kuin julkisella puolella. Yleisesti mitoitukset ovat nousseet, kun yksiköissä hoidetaan yhä huonokuntoisempia ihmisiä. Noro uskoo, että sekä julkisella että yksityisellä puolella painitaan saman ongelman kanssa. Lue lisää: Tutkija varoittaa tuomitsemasta yksityisiä hoivakoteja – julkisella puolella rämmitty jopa pahemmin

Lasse Lehtonen muistuttaa, että sote-uudistus mylläisi toteutuessaan paitsi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannon ja rahoituksen, myös sote-palvelujen valvonnan. 

Hallitus ehdottaa valtionhallinnon aluehallinnon eli aluehallintovirastojen lakkauttamista ja siirtämistä osaksi valtiovarainministeriön (VM) alle perustettavaa uutta Valtion lupa- ja valvontavirastoa Luovaa. Siihen yhdistettäisiin myös sosiaali- ja terveydenhuollon lupa- ja valvontavirasto Valvira. Lehtosen mukaan Suomesta tulisi näin ensimmäinen maailma maailmassa, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaa tehtäisiin rahaministeriön alaisuudessa. 

Valtion aluehallinnon lakatessa perustettavien maakuntien tulisi lisäksi kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon omavalvontaa. Omavalvonnan pohjana olisivat eri tuottajien omavalvontasuunnitelmat, joiden toteutumista maakunta seuraisi.

Lehtosen mukaan keskeistä omavalvonnassa on sellaisen organisaatiokulttuurin kehittäminen, joka rohkaisee turvallisuus- ja laatuongelmien sekä niitä korjaavien toimien esiin tuomiseen. 

”Nuo asiat tuntuvat vanhuspalvelujen tuottajien osalta kovin kaukaisille ainakin Esperi Caresta julkisuudessa olleiden tietojen osalta. Omavalvontaa tukevan organisaatiokulttuurin synnyttäminen vaatii joka tapauksessa vuosien systemaattisen työn ja tuota työtä tukevat resurssit - tarvittava organisaatiokulttuuri ei todellakaan synny vain lakeja säätämällä”, hän kommentoi.

Kuntaliiton sote-yksikön johtaja Tarja Myllärinen arvioi tällä viikolla, että jos sote-uudistus toteutuu hallituksen esittämällä tavalla, palvelutuottajien määrä lisääntyy ja resursseja valvontaan on lisättävä

”Tällä hetkellä kunnilla on velvollisuus valvoa alueellaan toimivia yksityisiä palvelun tuottajia. Valvontavastuu siirtyisi uudistuksen toteutuessa maakunnalle. Paikallistuntemuksen ohentuessa menetettäisiin jotakin ja toisaalta valvonnan keskittämisellä voitaisiin saavuttaa jotakin. Joka tapauksessa valvonta tulee uudessa mallissa vaatimaan nykyistä enemmän järjestäjän resursseja”, hän sanoi Kuntalehdelle

Lasse Lehtonen ihmettelee, että maakuntauudistuksen kannattajat ovat kutenkin katsoneet kuntien sote-resurssien keskittämisen maakuntiin parantavan sekä valvontaa että hankintaosaamista. 

”Itse olen hieman hämmästellyt puhetta hankintaosaamisen lisäämistarpeesta maakunnissa – hallituksen tavoitteenahan on siirtää sote-palveluita 1,4 miljardin euron arvosta asiakasseteleille eli kokonaan hankintalainsäädännön soveltamisalan ulkopuolelle. Valvontaa suorittaisivat silloin lähinnä hoivaa ja hoitoa tarvitsevat itse tai heidän omaisensa, jos siihen pystyvät”, hän huomauttaa.

Lehtonen uskoo tältä pohjalta, että  todennäköinen seuraus sote- ja maakuntauudistuksesta olisi hallintobyrokratian kasvu. 

”Jo pelkkä järjestäjän ja tuottajan erottaminen lisää käytännössä hallintoresurssien tarpeen käytännössä kaksinkertaiseksi nykytilanteeseen nähden. Monituottajamallissa erilaisten sopimusten valvonta vaatisi sekin merkittävän uuden resurssin. Kaikki tuo on poissa varsinaisesta palvelutuotannosta. Valvontaan pitäisi jokaiseen 18 maakuntaan silloin löytää kunnon resurssi, sillä markkinaehtoiseen sote-toimintaan liittyy aidosti riskejä, joita on vaikea hallita nykyisellä valvontamekanismilla.”

Lue lisää:

Hoitaja avautuu hoivakotien karusta arjesta TE:lle: ”Asiakkaat ovat poissa silmistä, poissa mielestä”

Yksityiset hoivapalvelut korostuvat Avin valvontatilastoissa – Nyt alkavat tarkistukset 21 kunnassa

Nyt puhuu ministeri Mattila: Pelkkä hoitajamitoitus laissa ei riitä – rangaistukset käyttöön

Tutkija Esperi Caresta: ”Tulpat korvissa on vaikea kuulla, etenkin jos puhujalle työnnetään suukapula suuhun”

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Seppo Simonen

Punavihervasemmistolla on oma lehmä ojassa jossa sosialistinen illuusio ja julkinen monopoli ei muuttua saa.
Joten oudolta tuntuu tämä Käyhkön sanomiset kun liputtaa Kokoomuksen lippua, olisko vapaavuorelaisuus iskostunut päähän.

Seppo Simonen

On se vain hullua kun nyky sotessa valvomattomat markkinavoimat jyllää niin tällä osoitetaan että muka uusi sote ja maakunta malli on kelvoton joka juuri korjaa vahvemmilla voimilla nyky soten vastuuttoman toiminnan.
Tämän pitäis iskostua jokaisen punavihervasemmistolaiseen päähähän ja olla nyt mukana rakentamassa uutta uljasta sote/maakunta mallia.
Vaalikentillä ja paneeleissa kysytään mitä performanssia te poliitikot oikein teette siellä eduskunnassa.

Pentti Piirainen

Ihmiset ovat sivuseikka kun rahanvoima hallitsee. Nyt paljastui lopullisesti minkä virheen keskusta teki valitessaan yrittäjän johtajakseen. Kansalaiset kärsivät nyt siitä kun tuijotetaan pelkästään tilastoja ja annetaan rahan puhua.

Tarja Kaltiomaa

Jos melko uutta talousalan menestystekijää naisia työllistävää hoiva-alaa katsotaan taloudellisessa mielessä uutena menestysalana, voimme leikkausten ja toimialan ihmisten moittimisen keskittyä myös alan hyviin puoliin. Toki toimialan uutuuden johdosta myös toimintojen kehittäminen vaatii edelleen huomiota. Kansainvälisessä vertailussa Suomi on onnistunut tällä taloudellisella ja humaanilla toimialalla nousemaan muiden Pohjoismaiden tavoin uskoakseni myös sijoittajia houkuttelevaksi alaksi. Suomalaisten sijoittajien kannattaa panostaa alaan, eikä sysätä sitä vain ulkomaisten sijoittajien kohteeksi. Hoiva-ala toimialana on myös yhteiskuntaa vakauttavaa ja vahvistavaa toimintaa, joten toivoisi rahoitusalan jatkavan alan rahoittamisessa. Lisää aiheesta blogikirjoituksessa "Ilmiöiden mittaamisesta" (älä anna Blogijutun nimen hämätä - kysymys on kuitenkin taloudesta ja demokratiasta): http://tarjakaltiomaa.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/268860-ilmioiden...

Vanhusten hoiva-asiaa ajankohtaisena alla:

"Asiakkaiden tarpeiden tulisi ohjata sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailuttamista" (UEF)

https://blogs.uef.fi/oikeuttakohtuudella/2019/02/01/asiakkaiden-tarpeide...

---

Tuntuisi, että vanhuksen huonosta hoidosta tai hoivasta voi tehdä asiakasmaksun oikaisuvaatimuksen ihan yksittäinenkin hoitokodin tai kotipalvelun asiakas, jos hän ei saa mielestään rahoilleen vastinetta? Onko kellään kokemuksia asiaan?

---

Jotta asiat sujuisivat paremmin tulevaisuudessa:

"Hyvinvointioikeuden instituutin lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi uudeksi asiakas-ja potilaslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi, VIITE: STM Dnro (STM074:00/2018)"

http://www.uef.fi/documents/300201/0/HVO+lausunto+HE+asiakas-+ja+potilas...

Juha Koponen

..vanhusten hoidon epäonnistuminen yksityisellä puolella on tosia asia. Kilpailutus ja yrityksien käyttö luo kuntapäättäjille mahdollisuuden saada "säästöjä" ja päästä vastuusta. Valitettavasti tosi asia on se, että vanhusten hoitoon pitää laittaa rahaa lisää, joku professori puhuu miljardista. Yksityinen ei ole valinnanvapautta vaan sala mahdollisuus säästöihin ja ja yrityksen miljoona voittoihin. Ahneella on P:mainen loppu. Nyt olisi ilmaisesti käännyttävä SDP:n kannalle ja estettäv koko valinnanvapausmahdoollisuus..kyllä Mehiläiseen pääsee omalla rahallakin ja saa heti hyvää hoitoa...

Henri Järvi

Kuin ravut kattilassa, kiehumme tässä kapitalistisessa liemessä, tajuamatta sitä, haluamatta ajatella asiaa

Pääoma hämmentää keitostaan, elämänlaatumme heikkenee, ihmisiä lentää pakkaseen, papat huumataan ja mummot sidotaan sänkyyn, lopuksi kärvistymme itsekin, elintilamme on imuroitu tyhjäksi

Jäämme tänne taistelemaan keskenämme ja mitä tekee pääoma, työntää meille ajatusta herravihasta, samalla kun se tekee kansalaisista leikkikalujaan joilla oikeus elää ihmisarvoista elämää vain jos kykenevät tuottamaan pääomalle lisäarvoa

Olemme kuin juutalaiset kiellämme todellisuuden vaikka kuulemme kaasun virtaavan putkista, juutalaiset jotka poliisi pitää uusilla Mersedes panssarivaunuillaan ojennuksessa

Sillä täytyyhän osingonsaajien etu turvata kaikissa oloissa

-vanhempi kansalaisenaolon erityisasiantuntija-

Jari Lantta

Esperi Caren tapaus osoittaa, kuinka heikolle perustalle nykyinen Sote on rakennettu.

Kunnat ulkoistavat palvelut, mutta osaaminen ja ohjaaminen puuttuu, yritykset tekevät mitä haluavat. Uudistus tarvitaan jotta tähän saahaan valvonta ja osto-osaaminen vahvemmille hartioille. Kun uudistus on viivästynyt, kunnat ovat myyneet kiinteistöjä ja tominta on siirtynyt ulkomaisomistukseen ja tässä on nykyisen toiminnan tulos.