Keskiviikko 19.6.2019

Juhana Vartiainen tyrmää lakiin kirjatun hoitajamitoituksen: ”Tuo mieleen sen, miten Neuvostoliitossa mitattiin tuotannon onnistumista”

Luotu: 
3.2.2019 12:03
  • Kuva: Jenni Gästgivar
    Kuva
    Juhana Vartiainen sanoo, että tuottavuuden ja tehokkuuden tavoittelun näkökulmasta tuotantopanosten paaluttaminen on huono lähtökohta.
|

Kansanedustaja, ekonomisti Juhana Vartiaisen (kok) mukaan sille, että lakiin ei ole kirjattu sitovia hoitajamitoituksia, on hyviä perusteluja.

”Tuottavuuden ja tehokkuuden tavoittelun näkökulmasta tuotantopanosten paaluttaminen on huono lähtökohta. Se tuo mieleen sen, miten Neuvostoliiton alkuvaiheissa mitattiin tuotannon onnistumista käytetyn raaka-aineen määrällä. Kun onnistumisen mittari oli käytetty rauta tonneissa, rautasängyistä tuli painavia, kuten voi arvata”, Vartiainen kirjoittaa blogissaan.

Keskusta tuli torstaina näkyvästi esiin vaatimuksella sitovan hoitajamitoituksen käyttöönotosta. Koko nykyinen oppositio sekä kaksi hallituspuoluetta kannattavat nyt hoitajamitoituksen laittamista lakiin. Vain hallituspuolue kokoomus vastustaa. Lue lisää: Vanhuspalvelut: Nyt tuli keskustalta linjaus hoitajamitoituksesta – Sdp lyö heti painetta kokoomukselle

”Kun julkiset resurssit niukkenevat huoltosuhteen muutoksen myötä, on entistä tarkemmin mietittävä, miten saamme voimavaroista enemmän hyötyä. Sitä voidaan miettiä komiteatyössä ja eduskunnan valiokunnissa. Moraalinen poseeraaminen vanhusten oikeuksista ei johda pitkälle.  Olen ylpeä kokoomuksesta, kun se ei lähde tällaiseen huuhaapolitiikkaan mukaan”, Vartiainen kommentoi.

Vanhustenhoidon hoitajamitoituksesta on tällä hetkellä kirjattu lakiin vain suositus. Edellisessä hallituksessa vuonna 2012 sdp ajoi lakiin sitovaa henkilömitoitusta, mutta hallituskumppani kokoomus esti pyrkimykset. 

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin) kertoi torstaina tukevansa sitovan hoitajamitoituksen kirjaamista lakiin, mutta muistutti samalla, että se yksinään ei riitä korjaamaan vanhustenhoivan ongelmia. Mattilan mukaan huomio on kiinnitettävä vuorossa tosiasiallisesti olevien hoitajien määrään. Ongelmat eivät ratkea, ellei työvuorossa ole tarpeeksi hoitajia, ministeri totesi. Lue tarkemmin:Nyt puhuu ministeri Mattila: Pelkkä hoitajamitoitus laissa ei riitä – rangaistukset käyttöön

Vuosina 2000-2002 peruspalveluministerinä toiminut Osmo Soininvaara (vihr) kertoi torstaina, ettei ministerinä ollessaan halunnut kirjata henkilöstömitoitusta asetukseen, koska se olisi kiinnittänyt palveluntuotannon tavan. 

”Olisimme määränneet palvelut tuotettavaksi 2000-luvun alun tavoilla hamaan iäisyyteen”, hän perusteli blogissaan.

”Edelleen tuo mittari on huono sikälikin, että sitä voi manipuloida. Henkilökuntaa on kyllä tarpeeksi, mutta heidät pannaan tekemään muuta työtä. Ruoka esimerkiksi voidaan tehdä paikan päällä tai tilata muualta. Jos molemmissa tapauksissa henkilökuntaa on yhtä paljon, hoitoon käytetty aika ei ole sama. Jos taas vaaditaan, että ruuan laittoon käytetään aivan eri henkilöitä, eivätkä nämä saa osallistua vanhusten hoitoon millään muulla tavalla tai jos osallistuvat, sitä ei oteta huomioon, on tehty typerä päätös. Kokkaamisen ohella kyse voi olla siivouksesta, pyykkihuollosta, kiinteistön hoidosta ja vaikka mistä”, hän jatkaa.

Soininvaaran mukaan hoidon laadulle pitäisi siis keksiä mittareita, jotka kertovat siitä, mitä on tehty sen sijaan että kertoisivat, mitä on panostettu. Juhana Vartiainen sanoo olevansa samaa mieltä.

”Lakia parempi paikka normittaa henkilöstömitoitusta on kunnan tekemä sopimus, koska silloin voidaan ottaa huomioon kulloisetkin erityistekijät ja potilaiden vaihteleva hoitotarve. Hoidon laadulle pitäisi keksiä mittareita, jotka kertovat siitä, mitä on tehty, sen sijaan että kerrotaan, mitä on panostettu. Lisäksi hoivatarpeet vaihtelevat rajusti yksilöiden ja sen vuoksi myös hoitoyksiköiden välillä”, Vartiainen kommentoi.

Hän pitää ”erityisen kummallisena”, jos nyt havaittuja ongelmia pidetään perusteluina sote-uudistusta vastaan. 

”Minusta ne kertovat sote-uudistuksen tarpeesta. Ensinnäkin, kuntia suuremmat maakunnat kykenevät varmasti tähänastista paremmin hankkimaan ja kilpailuttamaan palveluja. Ja toiseksi, valinnanvapaus nimenomaan mahdollistaa sen, että asiakkaat äänestävät valinnoillaan ja parhaat hoitokäytännöt voivat valikoitua esiin.”

Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo on samoilla linjoilla Vartiaisen kanssa. Hän luonnehti aikaisemmin tällä viikolla mielipidekirjoituksessaan Etelä-Suomen Sanomissa, että Esperi Caren ongelmat johtuvat nykymallista.

”Monet ovat kuvanneet tapausta viimeiseksi naulaksi sote-uudistuksen arkkuun ja väittäneet, että uudistus pahentaisi ongelmia. Todenmukaisempaa on, että Esperi Caren ongelmat ovat seurausta nykyisestä sote-mallista, jossa kunnat kilpailuttavat palveluntuottajia asiakkaiden puolesta”, Hiilamo kommentoi.

Hiilamon mukaan julkisessa monopolituotannossa palvelun käyttäjällä ei ole mahdollisuutta lopettaa palvelun käyttö. Kunnan palvelutaloon sijoitettu ei voi muuta kuin valittaa epäkohdista. Sama pätee kunnan kilpailuttamalla ulkoistamaan palveluun.

”Hallituksen valinnanvapausmallin asiakassetelin ideana on antaa valinnan mahdollisuus myös julkisten palveluiden käyttäjille. Kyse on markkinaohjatusta valinnanvapaudesta: maakunnan asukas saa valita palvelun sieltä, mistä haluaa”, Hiilamo toteaa.

Lue myös: 

HUS-ylilääkäri ja professori: ”Esperi Caren tapaus osoittaa, kuinka heikolle perustalle sote-uudistus on rakennettu”

Hoitaja avautuu hoivakotien karusta arjesta TE:lle: ”Asiakkaat ovat poissa silmistä, poissa mielestä”

Jaa artikkeli:

Kommentit

Jaakko Aalto

Eikä syyttä. Kun yritetään ajaa Neuvostoliitosta tuttuja menettlyjä, on luonnollista ottaa se vertauskohdaksi. Yksittäisen panosmittarin sementointi lakiin, hoidon tarpeesta riippumatta, erilaisista työjärjestlyistä riippumatta, itse hoidon tasoa huomioimatta on juuri sitä Neuvostoliitosta tuttua menettelyä. Normi asetettu, laki kirjoitettu, asia hoidettu. Paperin todellisuus on järjestyksessä, todellisuuden todellisuudesta ei ole erityisemmin väliä.

Alpo Koskiniva

Kun lakisääteisesti määrätään minipalvelutaso tarjottavalle hoidolle, niin se tarkoittaa ettei hoitopalveluiden järjestäminen ole enää pelkästään sopimusoikeudellinen asia.

Mikäli laissa määritellyt standardit alitetaan esimerkiksi järjestämällä vähemmän hoitajia kuin on määritelty, niin silloin se merkitsee että palveluntarjoaja on rikkonut lakia. Olipa kyseessä julkinen tai yksityinen toimija.

Nykyisessä mallissa kunnallisilla tuottajilla on virkavastuu, mutta yksityisellä puolella virkavastuuta ei ole.

Minäkin vastustaisin Sote-palveluiden kokoomuslaisena edunvalvojana koska muuten hyväkatteinen hoivabisnes voisi muuttua lainrikkomiseksi.

Oletteko ihan varmoja, että Kokoomus ja Juhana Vartiainen on teidän puolellanne vastustaessaan hoitajamitoituksen kirjaamista lakiin?

Jorma Nordlin

Minimiresurssit on helppoa laskea, jos se onnistuu ohjelmistoalalla, niin miksi se ei onnistuisi vanhusten huollossa.

Sitten voidaan säätää laissa alaraja kiinni ja asettaa alarajat erilaisille tunnistetuille tilanteille.

Poliitikot tekevät näistä tahallaan erilaisilla selittelyillä monimutkaisia juttuja, jolloin on vaikeaa kehitellä yhtään mitään paremmaksi.

Sitten vielä Vartiaisen kirjoituksen uskottavuus kruunataan heiluttelemalla kirjoituksessa Neuvostoliitto- ja sosialismikorttia.

Jukka Mattsson

Minä tyrmäisin Vartiaisen palkanmaksun. Se tuo mieleen sen, miten Neuvostoliitossa mitattiin tuotannon onnistumista.

On tämä Suomi varsinaisten populistipoliitikkojen paratiisi, tai sitten meillä on joku NL salaseura nostamassa näitä pölvästejä roville.

Pasi Karlsson

Tulee sellainen kuva, että Juhana on totaalinen idiootti, vai haluaako vain tekeytyä sellaiseksi?

Juhana voisi kertoa, miten hän omissa yrityksissään määrittää minimi vaatimukset tai laadun, vai onko vaan ollut muiden taskuilla?

Timo Nyman

Nyt ei käytetä panosmittaria eikä tulosmittaria. Minkään ei siis pitäisi ahdistaa tai luoda viitteitä Neuvostoliittoon. Rahaa palaa kaikilla mittareilla mitattuna ihan helvetisti ja yritykset vetävät valtavat voitot vaikka lainaavat vielä toisiltaan rahaa ja maksavat veroa minimaalisesti. Kaikki vapaudet ovat olleet mutta ne on nyt ahneuden takia "ryssitty". Mitä vielä valittaa kun nyt on käynyt niin että jäi nalkkiin housut kintuissa kun ei ole ollut aikaa eikä mielenkiintoa pitää edes vanhuksia housut kintussa. Olen vaan odottanut kuinka kauan tämä ihmisten häpäiseminen kuppaamalla vanhuspalvelun rahaa ilman vastinetta?

Erkki Malinen

Nero tämä Vartiainen, täälä Jyväskylässä oli aikanaan sellanen romunkerääjä Paska Lahtiseks sanottiin, hän vei kuorma-autonsa katsastukseen kun katsastusmies kysy, miksi tuo pyörä kahdella pultilla kiini, siihen Lahtinen tokas kun ei yhdellä pysyny. Onko se niin pirun vaikeaa hyväksyä ettei sitä hyvää hoitoa pysty ilman riittävää hoitajien määrää tehdä.

Jaakko Ruuska

Jos hoitajien minimimitoitus on neuvostoliittolaista, niin kokoomuksen politiikka edustaa sitten Jeltsinin kauden korruptoituneisuutta - eikä olekaan yllättävää että juuri kokoomuslaisia löytyy attendon, esperin ja mehiläisen johdosta. Mutta kyllä Kokoomus osaa myös neuvostoliittolaisen politiikankin. Ajaessaan mm.löperöä kaivoslakia se sai aikaiseksi Talvivaaran kaltaisia ympäristökatastrofin joissa kansalaisten yli käveltiin kuin Neuvostoliitossa. Tiedustelulaeissa kokoomuksen linja muistuttaa suorastaan itä- saksaa. Aktiivimalli taas muistuttaa Neuvostoliiton pakkotyö kaarteja.

Marjatta Vehkaoja

Tässä asiassa komppaan Vartiaista. Jos kantaa mitään huolta vanhushuollon kokonaisuudesta, ei ole mitään järkeä fiksata vain hoivakotien hoitajamitoitusta. Se voi tarkoittaa, että kotihoidon ongelmat samaan aikaan lisääntyvät. Toinen syy vastustaa kategorista hoitajamitoitusta on, että lisäraha valuisi sitten niiden parjattujen kansainvälisten firmojen taskuun. Hoivaa pilkottaisiin entistä enemmän erikseen rahastettavaksi. Tämän kehityksen mukana ollaan hukkaamassa vanhushuollon holistinen työote, jossa hoiva perustuu ammattilaisten havainnointiin ja kykyyn ryhtyä sen edellyttämiin, asiakkaan hyvinvointia edistäviin toimiin.

Mika Korhonen

Julkiset resurssit eivät vähene huoltosuhteen myötä vaan lisääntyneen veronkierron myötä, jota kaikki suurimmat teryveysalan yritykset harrastavat. Tämän lisäksi pätkätyöt ja vanhojen työntekijöiden vaikeus päästä enää työmarkkinoille vähentävät julkisia resursseja verotulojen vähentyessä samassa suhteessa.

Pekka Paukku

Minimihoitajamitoituksen fiksaaminen on asiaa, eikä mitenkään sulje muita hyvän vanhustenhoidon parametreja pois. Kutsuttakoon niitä vaikka, kuten ennen oli trendikästä sanoa, reunaehdoiksi. Ei luulisi asiantuntijavoimin olevan vaikeata määritellä. Muuten homma jatkuu samanlaisena: rahastetaan, tingitään, valehdellaan aina kun voidaan ja kaikki tämä vanhusten kustannuksella. Ei näin selvässä asiassa pitäisi vatuloida ja odotella seuraavalle vaalikaudelle, jos tahtoa ja ymmärrystä on.

Erkki Malinen

Kuka uskoo että kansainväliset sijoittajat tinkii omista saatavistaan hoitoalalla. Hoitoalaa pyöritetään niukoilla rahoilla nyt ja tulevaisuudessa jos näistä niukoista rahoista pitää vähintään 5% tuotto saada, se on pakko ottaa hoidon laadusta. Sen takia tälle alalle ei pisnes maaliman lainalaisuudet käy, toivottavasti järki tulee paatuneemmankin kokoomuslaisen kaaliin.

Jorma Lilja

Eihän siihen mitään numeraaleja tarvitse käyttää jos lakiin kirjataan että hoidon on oltava riittävää, eikä työtä saa teettää niin että työntekijät joutuvat kohtuuttomuuksiin, ei palkkauksen eikä työolojen osalta. Ja kaikkiin epäkohtiin on tartuttava heti ja tehtävä tarvittavat korjaukset.

Aino Närkki

Kirjoituksia lukiessa tuntuu, että mitoitusta lakiin ajavat ajattelevat hiukan mutkat oikoen ilmaistuna, että mitoitus olisi keino saada yksityiset "suuyritykset" kuriin ja sen jälkeen vanhustenhuolto olisi kunnossa.
Lukujen valossa tilanne on tämä:
Vanhusten tehostetusta asumispalvelusta kunnat tuottavat päillä mitattuna noin 52 % ja euroilla mitattuna noin 58 % sekä kotihoidosta yli 80 %. Tuosta yksityisten vajaasta puolikkaasta tuottavat järjestöt ehkä 1/3 ja yritykset loput. Yrityksille jäävästä palasesta tuottavat pk-sektorin pienet toimijat luokkaa 60 %. Suurille yhteensä jäävästä palasesta tuottavat nämä kolme nyt tikun nokassa olevaa yritystä yhteensä ehkä puolet eli ei kauhean montaa prosenttia jää per yksittäinen yhtiö, jonka taustalla on osin kv omistusta. Kaikki yhtiöt ovat Suomeen rekisteröityjä ja maksavat verot Suomeen.
THL:n tilastojen mukaan mitoitusryhmässä 0,50 - 0,59 eli tehostetun palveluasumisen ryhmässä on yksityisellä parempi mitoitus kuin kunnilla. Eli jos lakiin jostakin syystä tultaisiiin kirjaamaan 0,7 olisi kunnilla edessään iso ja kallis urakka nostaa toimintansa mitoitusta nykyisestään tilanteessa jossa kunnilla on suurempia rekrytointiongelmia kuin yksityisellä. Mitoitusryhmässä 0,60 - 0,69 on jonkun verran enemmän julkisia kuin yksityisiä. Tässäkin ryhmässä julkisella olisi edessään suurempi urakka kuin yksityisellä, koska tässä kategoriassa on laitosmainen vanhushoito, jota yksityinen tekee vähemmän. Korkeimmassa luokassa 0,70 + on tällä hetkellä himpun verran enemmän julkisia kuin yksityisiä ja tämä luokka on verrattavissa tk vuodeosaston tapaiseen toimintaan THL:n tämän hetken luokittelussa.
THL on selvittänyt myös johtamista, hoidon ja hoivan käytäntöjä sekä hoidon laatua ja saatavuutta. Tiedot löytyvät vanhustenhuollon tila sivustolta. Näiden osalta yksityinen on selkeästi laadukkaampi kuin julkinen. No aina voi väittää, etteivät THL:n tutkijat mitään osaa selvittää tai tiedä, mutta ei asia taida niin olla?
Tämä siis palvelutaloista ja ympärivuorokautisesta palveluasumisesta. Näitäkin huomattavasti surullisempi tarina todellisuudessa on kuntiemme kotihoidon tila. Tämä korkeilla laineilla leijuva keskustelu on jättänyt sen varjoonsa.
Henkilöstö on yksi ja keskeisin osa hoivaa. Sen lisäksi meidän tulee ottaa käyttöön kaikki rakentamisosaaminen ja teknologia, millä helpotamme ihmistyötä koska tekijöitä ei yksinkertaisesti tule olemaan tarpeeksi. Jäykän henkilöstömitoituksen kautta oltaisiin esimerkiksi tilanteessa, että aina vaadittaisiin sama määrä porukkaa vaikka toinen talo olisi vanhanaikainen ja toinen olisi ergonominen sekä asiakkaille että henkilöstölle. Ja lopuksi: yksityistä sitovat henkilöstömäärä on jo kirjattu lakiakin kovempaan paperiin. Se on yksikkökohtaisessa toimiluvassa, joka voidaan peruuttaa. Avit määräävät mitoituksen yksikön asiakaskunnan toimintakyvyn perusteella niin pitkälle kun se vain mahdollista. Kunnilta ei vaadita lupia. Olemme varmaan kaikki yksimielisiä siitä, että kuntien ja yksityisten asiakkaiden tulee saada palvelunsa saman lainsäädännön puitteissa. Kunnat on siis saatettava yksityisten lupajärjestelmää vastaavan järjestelmän ja valvonnan piiriin. Valvontatilastot osoittavat, että siellä puolella on työsarkaa vähintäin yhtä paljon kuin yksityisellä puolella. Mielestäni näillä luvuilla ei ole puoluekantaa.

Marjatta Vehkaoja

Kiitos asiantuntevasta puheenvuorosta. Siinä tämä vaalienalun huutokauppa eduskunnassa just ontuu, että samaan aikaan kun lakiin vaaditaan velvoittavaa normia hoivakotien hoitajamitoituksesta, vaaditaan myös olosuhteitten edellyttämää joustoa. Haloo! Haluaisinpa nähdä millaisen muodon tuollaiset pykälät saavat ja kuka niitä osaa tulkita. --- Kuten Närkki toteaa, tämä olisi vanhusten kotihoidon tappio.

Vanhusten hoiva-asiaa ajankohtaisena alla:

"Asiakkaiden tarpeiden tulisi ohjata sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailuttamista" (UEF)

https://blogs.uef.fi/oikeuttakohtuudella/2019/02/01/asiakkaiden-tarpeide...

---

Tuntuisi, että vanhuksen huonosta hoidosta tai hoivasta voi tehdä asiakasmaksun oikaisuvaatimuksen ihan yksittäinenkin hoitokodin tai kotipalvelun asiakas, jos hän ei saa mielestään rahoilleen vastinetta? Onko kellään kokemuksia asiaan?

---

Jotta asiat sujuisivat paremmin tulevaisuudessa:

"Hyvinvointioikeuden instituutin lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi uudeksi asiakas-ja potilaslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi, VIITE: STM Dnro (STM074:00/2018)"

http://www.uef.fi/documents/300201/0/HVO+lausunto+HE+asiakas-+ja+potilas...

Kari Laakkonen

Ei, Vartiainen ole tyhmä vaan Kako. Kun yleisesti puhutaan "persuista" tarkoitetaan perus-suomalaisia. Miksei sitten Kansallisen Kokoomuksen jäseniä voitaisi kutsua "Kakoiksi". Tämän enempää en tästä asiasta taida ymmärtää. Nyky hallituksen muodostavat. siis Kepulit, Loikkari Persut ja Kakot.

Marina Äimä

Hyvä, että tuo mitoitusasia nyt joudutaan vaalien jälkeen pohtimaan kunnolla, kannatan esim yksityiskohtaista ohjeistoa, jonka voi liittää kunnan ja hoivakodin väliseen sopimukseen ja jo kilpailutusehtoihin. Nykyinen 0,5 suositus on ollut kovin epäselvä ilman sovellutusohjeita, kaikenlaiset tulkinnat ovat saaneet rehottaa, kun esim sairauspoissaolot ja loma-ajat eivät ole edellyttäneet aina korvaavaa henkilöä. Varahenkilöstön määrä ja tosiasiallinen käyttö tulee myös ottaa huomioon.
Sairaaloissakin vajausta joudutaan täyttämään lähes päivittäin, niistä ohjausmalleista voisi saada apua suunnitteluun. Kaavamainen prosenttiluku tms suure ei johda kunnon tulokseen.

Tommi Messi

Kyllä on ja minusta niitä jotka avustavat hoivatyössä ei voi todellakaan laskea siihen hoitajamitoitukseen. Lakiin pitää siihenkin saada selvä kirjaus, jotta sen kautta ei voida "tulkita" että ravitsemustyöntekijä osallistuu hoivatyöhön, kun valmistaa ruokaa keittiössä. Samalta tuntuu kun varhaiskasvatuksessa lasketaan kaikkien yksiköiden hoitajat yhteen ja sanotaan teillä on riittävästi hoitajia. Mietin kovasti että Kokomuslaisten pitäisi tutustua haastavasti käyttäytyvien osastoihin, jotta todella näkee mitä se työ on ja EI voi laskea mitoitusta ja täällä Yksi Lähihoitaja kieltäytyy olla joustava! lisää hoitajia työhön ja se puuttuva palkan osa takasin kunta-alan työntekijöille. Kohtuuttomia vaatimuksia esitetään. Hyvä muistaa luku 250 000 hoitajaa voi tehdä ihmeitä kun emme teekään enää töitämme.

Tommi Messi

Vartiaisen näkemys on kummallinen, jos määritellään lakiin raja jota ei vou alittaa eikö sillä mitoituksen nostolla ole mahdollisuus nostaa tuottavuutta ja tehokkuutta ja tuoda valtiolta suoraan viesti teette arvokasta työtä. Hoitotyötä avustavat eivät minusta vou kuulua hoivatyön mitoitukseen ja nyt mediassa esillä olleet tapaukset kertovat syyn. Työntekijöitä pelotellaan ja ryhdytään vastatoimiin jos työntekijä toimii lain mukaan ilmoittaessaan epäkohdista. Missä on moraali?