Keskiviikko 20.2.2019

”42%, maailman korkeimpia veroasteita jo nyt” – VM:n uusi verolinja säikäytti työnantajat

Jaa artikkeli:
Luotu: 
4.2.2019 13:12
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    Valtiovarainministeriön virkamiehet julkaisivat maanantaina virkamiespuheenvuoron, jonka mukaan talouden sopeuttamista tulee jatkaa ensi vaalikaudella.
|

Valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoro on herättänyt keskustelun veronkiristyksen tarpeesta. VM:n virkamiehet toteavat, että taloutta tulisi sopeuttaa siten, että painopiste on leikkauksissa. Toisaalta VM toteaa myös, että veroja on mahdollista rajallisesti kiristää – mutta niitä ei ole mahdollista keventää.

Tämä on saanut Elinkeinoelämän keskusliiton ja Keskuskauppakamarin ekonomistit huolestumaan. Työmarkkinakeskusjärjestö SAK:n ekonomisti Ilkka Kaukoranta pitää VM:n virkamiesten muuttunutta linjausta merkittävänä. Hän huomauttaa SAK:n blogissa, että valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuorossa linjattiin neljä vuotta sitten, että kokonaisverotusta ei voi kiristää.

”Eli siinä missä neljä vuotta sitten nykyinen verotaso oli maksimi, on nykytaso nyt muuttunut minimiksi. Toki tässä välissä on veroastekin alentunut, mutta silti kyseessä on merkittävä linjanmuutos”, Kaukoranta kirjoittaa.

”Mielestäni on poliittista realismia, että suurta halua menoleikkauksin ei ole. Jos otetaan lähtökohdaksi, että isoihin menoleikkauksiin ei ole halua ja kestävyysvaje halutaan poistaa, niin vääjäämätön johtopäätös on, että verotusta pitäisi pikemminkin kiristää”, Kaukoranta jatkaa päättelyään.

LUE LISÄÄ: VM: Painopiste leikkauksiin – Seuraavan hallituksen sopeutettava 500 miljoonalla vuodessa

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen käyttääkin koko EK:n blogin tekstinsä veronkorotuksista varoittamiseen.

”Suomen verotus on jo nyt kireää, mutta valitettavasti välillä nähdään edelleen tilaa sille, että julkista taloutta tasapainotettaisiin merkittävillä veronkorotuksilla”, Pakarinen kirjoittaa viitaten SAK:n hiljattain julkaisemaan vero-ohjelmaan.

”Veronkorotukset voivat herättää joissain huolta siitä, miten käy yritysten, työllisyyden ja talouskasvun. Itse kuulun vahvasti tähän huolestuneiden joukkoon. Ja niin pitäisi huolestua kaikkien keitä Suomen tulevaisuus kiinnostaa. Suomi tarvitsee investointeja jatkossakin, jolloin pääomiin kohdistuvan verotuksen ei pidä kiristyä. Veronkorotusten tielle lähdettäessä on helppo nähdä Suomen pysyvän pääomiltaan köyhänä jatkossakin. Tähän ei tietenkään ole varaa”, Pakarinen kirjoittaa.

Myös Keskuskauppakamarin johtava ekonomisti Mauri Kotamäki nostaa verotuslinjan esille Keskuskauppakamarin tiedotteessa.

”Kokonaisveroaste Suomessa on yli 42 prosenttia, mikä on yksi maailman korkeimmista luvuista. Julkinen velka on 60 prosentin tuntumassa, mikä tarkoittaa liian vähäistä finanssipoliittista liikkumatilaa”, Kotamäki sanoo.

Hän jatkaa, että Keskuskauppakamarissa suhtaudutaan varauksella veronkiristysiin nykytilanteessa ja nähdään, että pysyville veronkiristyksille ei ole tilaa.

”Pikemminkin tulisi pohtia keinoja jo ennestään korkean veroasteen kestäväksi alentamiseksi.”

LUE MYÖS: Synkkä 10 kohdan lista julki: Suomen virkamiesjohto patistaa poliitikkoja ”vaikeisiin päätöksiin”

Valtiovarainministeri, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo torjuu sekä veronkiristykset että lisäleikkaukset ja painottaa työllisyyttä.

”Lisäleikkauksia vai veronkiristyksiä? Kokoomus sanoo: ei kumpaakaan, jos saamme suomalaisille enemmän työtä. Verotuksen on oltava sellaista, että työnteko kannattaa aina. Tärkeintä on havaita, että jakovaraa ei nyt ole yhtään”, Orpo kirjoittaa Twitterissä.

 

Jaa artikkeli:

Kommentit

Yli puolet kaikista maailman pakolaisista on lapsia.

- - "Yli puolet maailman pakolaisista on lapsia. Turvapaikanhakijoiden joukossa on myös yksin, ilman huoltajaa liikkuvia lapsia. Suomeen heitä on 2010-luvulla saapunut vuosittain 150–3 000." - -

https://www.pakolaisneuvonta.fi/asiantuntijajarjesto/tietoa-pakolais-ja-...

"Oleskelu­lupa perhe­siteen perusteella"

https://www.pakolaisneuvonta.fi/asiantuntijajarjesto/tietoa-pakolais-ja-...

----

Siis yksi pakolaislapsi voi "synnyttää" hetkessä koko pakolaisperheen Suomeen. Meilläkö on jatkossakin heti "jakovaraa" koko perheelle?

Kyllä tätäkin asiakokonaisuutta tulee tarkastella objektiivisesti, kun mietitään, mihin Suomella on varaa.

Juhani Iivari

Jotenkin tuntuu oudolta, että valtion korkeat virkamiehet aktivoituvat taas juuri eduskuntavaalien kynnyksellä. Ilmeinen tavoite on vaikuttaa eduskuntavaalikeskustelun agendaan ja sitä kautta vaalitulokseen.

Leikkauksista sen verran, että jopa elinkeinoelämän mukaan yritystukia voidaan leikata. Tehottomia yritystukia maksetaan kenties miljardi vuodessa. Niiden leikkausten ei tarvitse tapahtua kertaheitolla, jos kohteeksi joutuvat alat tarvitsevat sopeutumisaikaa. Tärkeintä on päästä liikkeelle tässäkin asiassa.

Timo Virtanen

Eiköhän ne virkamiehet tiedä valtiontalouden tilan parhaiten. Ei kovin ihmeellistä, että lyövät tosiasiat pöytään ennen vaaleja. Kukaan ei voi sitten vaalien jälkeen valitella tietämättömyyttään kun tulee vaalilupausten lunastamisem aika.

Mika Korhonen

Mitä jos valtionhallinnossa rupeaisitte aidosti puuttumaan suurten yritysten veronkiertoon? Miljardi toisensa perään katoaa veroparatiiseihin ja toiminta vain muuttuu entistä villimmäksi kokoajan. Tämä laskeva verotulo on sitten kerättävä suurempana vähäosaisilta ja pienyrittäjiltä joilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia veronkiertoon. Lisäksi valtavien rahasummien vastikkeeton jakaminen elintasopakolaisille täytyisi loppua.

Pasi Käyhkö

Yritystuista voi leikata helposti n. 400milj.€. Maataloudesta valtiontukien leikkaus voisi olla n. 800milj.€.
Lisäksi tuulivoiman tuet n. 300milj.€ ja turpeen käytön tuet jäihin.
Paljon löytyy vielä lisääkin katsottavaa.

Seppo Simonen
Vastaus kommenttiin #13

Teippaa Käyhkö autosi takalasiin slogan "vihaan maanviljelijää tuota tuella eläjää" sitten vain reilusti pysäköit autosi ostareiden parkkihalleihin.
viljelijöiden keski-ikä on yli 50 vuotta ja tilamäärä vähenee noin 1000 joka vuosi joten revi tästä lisää.

Pasi Käyhkö
Vastaus kommenttiin #18

Jos maatilojen määrä vähenee 1000 yksikköä vuodessa niin sehän veisi n. 40 vuotta ennenkuin sopiva tilamäärä saavutettaisiin.

Nythän Sipiläkin on kannustanut ihmisiä uudelleenkouluttautumaan. Meillä on pula ammattitaitoisesta tuottavasta työvoimasta.

Pasi Anttila
Vastaus kommenttiin #24

Juu ja 300 000 työtöntä koulutettavana. Rakenteellinen työttömyys hipoo jo 7% työvoimasta. Mielestäni tuo 1000 lopettavaa maatilaa on aika soviva tahti.
Samalla kun muistaa että julkisella puolella on valtava määrä "ylimääräistä" byrokraatteja niin kyllä tässä uudelleenkoulutettavaa pisaa ihan varmasti tuleville vuosille.

Pasi Käyhkö
Vastaus kommenttiin #27

Yksikään hallitus ei ole vielä puuttunut julkisen sektorin rakenteisiin. Olet oikeassa, että siellä niitä kynänpyörittäjiä on kylliksi. Keskusta yrittää nytkin saada vielä yhden väliportaan himmelin lisää.

Raimo Laine

Jospa nostettaisiin veroprosentti noin sataan prosenttiin ja sitten jaettaisiin rahat kaikenlaisina tukina niitä tarvitseville. Tällainen myös työllistäisi hyvin tuen jakelijoita ja kasvattaisi mukavasti bruttokansantuotetta.

Markku Koivisto

Joka osoittaa, että melkein mikään ei "pärjää" ilman tukea eli on melkein kuoliaaksi verotettua. Samaa osoittavat verohelpotukset. Ne ovat osoitus, että verotus on kohtuutonta eikä vahinkoa tuottamatta veroa voida kaikilta periä.

Harri Kovala

Suomessa on maailman korkeimpia veroasteita, taidamme olla siinä palkintopallilla. Kuitenkin Suomessa käytetään sosiaaliturvaan, terveydenhoitoon tai koulutukseen vähemmän rahaa kuin läntisen Euroopan maissa. Jopa terveydenhoidon omavastuu on meillä EU:n korkeimpia.

Veroina kertätyt rahat siis vain häviävät jonnekin. Voisivatko nämä korkeat virkamiehet selvittää minne rahamme katoavat, eivätkö vain ihmetellä.

Harri Kovala

Markkinatalouden mukaan paras tapa tukea yrittäjyyttä on maksavien asiakkaiden ostovoiman nosto. Tukiastalouden päätepiste on jo saavutettu, koska yritystukien määrä on suurempi kuin yritysten maksama verokertymä. (Tosin maksavat asiakkaat maksavat myös yritysten verot).

Seppo Simonen

Tuossa valtiovarainministeriön virkamiesjohto sanoo että uusi sote ja maakuntamalli on välttämätön kestävyysvajeen korjaamiseksi.
Tämän pitää olla jo faktaa ja tunnustaa tosiasiat. Säästöä tulee pitemmällä aikavälillä kolme miljardia joten tästä on hyvä aloittaa.
Eikös meidän julkiset menot ole EU vertailussa korkeimmaal tasolla asukasmäärään nähden joten sillä riittää perkaamista.

Erkki Malinen

Heti puhutaan yritysten katoamisesta kun veroista puhutaan. Hyvinhän nuo firmat tuntuu kaupaksi menevän, hoitoalakin on kohta ulkolaisten omistuksessa, sähköverkosta puhumattakaan. Minusta olis hyvä kun ne ei niin hyvin kaupaksi menisikään, verot on helppo kiertää. Jos joku miljonääri joutuu vähän enempi maksamaan se on vain hyvä. Kukaan ei olis valmis veroja maksamaan, samalla suulla ollaan vaatimassa kymmeniä miljardeja sota romppeisiin, hulluja nämä Suomalaiset.

Lauri Kiiski

Eräs maailman korkeimmista verotuksista ja osin maksulliset julkiset palvelut. Joka kolmas palkkaeuro maksetaan julkisella sektorilla, joko on EU: n oloissa ehdoton huippulukema - eli julkisella sektorilla on liikaa ja liian hyväpalkkaisia työntekijöitä.

Sauli Aittola

Kikyä suunniteltaessa tämä oli jo mielessä. Kommentoin silloin että kaikilta julkisen puolen yli 2500 € /kk ansaitsevilta leikattaisiin 10 % palkoista. Vaikkapa progressiota käyttäen yläpäästä enemmän ja alapäästä vähemmän, keskiarvon asettuessa 10 prosentin seutuville. Tämä olisi suoraan korjannut julkisen puolen vajetta.
Mutta ne kätilöt muuttivat keskustelun suunnan.

Anssi Laakso

Lisää työntekijöitä tarvitaan poliisiin, lastensuojeluun, rajatarkastuksiin, vanhusten hoitoon ja hoidon valvontaan, sairaaloihin, turvapaikan hakemusten käsittelyyn, käräjäoikeuksiin juttujen käsittelyn nopeuttamiseksi jne.

Seppo Puurunen

Voitaisiinko kaikki omaisuus vaan kerralla siirtää yhteiseksi omaisuudeksi. Tää ainainen hivutus on jotenki masentavaa ja uuvuttavaa.
Joku kaunis aamu tulisi vain uudet johtajat toimistolle ja ilmoittaisi, että nyt vaihtui omistus. Terve tuloa valtion huomaan.
Parempi kertarutina, kuin ainainen kitinä.

Matti Hytölä

Ei taida 42% riittää Suomen kokonaisveroasteeksi. Mennään jo 50 oaremmalla puolella. Joku tuossa ihmetteli että minne ne veroeurot oikein häviää vaikka palvelut tuotetaan tehokkaasti? Vastaus liittynee siihen että meillä on hallintoa 20 miljoonan hallintoalamaisen tarpeisiin. Ja ainakin muutama vuosi sitten HUSissa oli enemmän johtajia kuin lääkäreitä. Virkamieskuntamme on myls kovin innokasta matkailemasn verovaroilla, etäpalaverointi ei heille käy.

Kaarlo Erjala

On hyvä, että valtion virkamiehet palauttavat nykyiset ja tulevat kansanedustajat maan pinnalle. Harkitsemattomana pidän käymistä huonosti kannattavan maatalouden kimppuun. Suosikaamme kotimaista ruokaa, jota meillä on pääasiallisesti syöty vuosisatojen ajan.

Jone Virtanen

Näitä rakenteita tulee ehdottomasti korjata ja kovalla kädellä. Epäilen vain onnistutaanko siinä. Huvittavaanan se on että meillä on yksi maailman korkeimmista verotuksista ja silti osin maksulliset julkiset palvelut. Lisäksi kaikkia viranomaismaksuja on jo korotettu. Ja poliisikin on talkoissa mukana,kunhan sakkkojärjestelmää saadaan rukattua. Viis siitä, että osa rikoksista jää tutkimatta. Kunhan autoilija maksaa virheistään. Ja koska niin monet ovat julkisella sektorilla töissä, tuskin mitään tapahtuu.
OLen harvnaisen samaa mieltä yritystuista; valtaosa niistä on turhia ja niitä pyörittävät täysin osaamattomat virkamiehet (joilla harvoin on mitään hands on -kokemusta yrittämisestä. Hyvä säästökohde. Ja en kyllä näe mitään syytä rakentaa maakuntamallia. Ihan siitäkin syystä, että niitä on tuossa mallissa aivan liikaa ja osa niistä ei tule selviämään tehtävistään. Kepu ajaa tuossa vain ja ainoastaan omaa etuaan, ei kansakunnan etua. Aivan samoin kuin kokkarit ajavat sotea, jossa ainoa voittava taho on huonosti valvottu yksityinen sektori. Demarit persut vihreät jne. tuntuvat aivan yhtä kauheilta valtaapitäviltä....

Risto Salonen

Kelan tilasto: Tämän hallituksen aikana yleinen asumistuki on kasvanut 918 miljoonasta (2015) 1 489 miljoonaan (2018). Tai koko asumistuki 1.5 mrd (2015) vs 2.1 mrd (2018). Mikä meni pieleen?
Koko 500 miljoonan leikkaustarve tulee kuitatuksi palauttamalla ko asumistuki vuoden 2015 tasolle. Voisiko esim vuokranantajien verotusta muuttaa siten, että tuo kasvu pysähtyisi.