Maanantai 15.7.2019

VM:n raportista syttyi heti verokiista: ”Kiristykset vääjäämätön johtopäätös” – ”Herättää huolta talouskasvusta ja kuulun vahvasti huolestuneisiin”

Luotu: 
5.2.2019 08:38
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
|

Suomen seuraavan hallituksen tulisi sopeuttaa julkista taloutta 500 miljoonalla eurolla vuodessa mutta veroja korottamatta, totesi valtiovarainministeriö maanantaina. SAK:n pääekonomisti näkee veronkorotukset vaalilinjausten ”vääjäämättömänä johtopäätöksenä”, kun taas EK:ssa korotukset huolettavat.

VM:n raportissa nostetaan esiin, että uusia merkittäviä säästöjä on hankala saada nopeasti ”heikentämättä joko julkisia palveluja tai sosiaalisia tulonsiirtoja”. SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta katsoo, että on ”poliittista realismia, että suurta halua menoleikkauksiin ei ole”. Hän nostaa esiin myös keskustan viime viikonloppuna esittelemät vaalilinjaukset, joissa esiteltiin uusia panostukia leikkausten sijaan.

”Jos otetaan lähtökohdaksi, että isoihin menoleikkauksiin ei ole halua ja kestävyysvaje halutaan poistaa, niin vääjäämätön johtopäätös on, että verotusta pitäisi pikemminkin kiristää”, Kaukoranta kirjoittaa blogissaan.

”Veronkorotukset voivat herättää joissain huolta siitä, miten käy yritysten, työllisyyden ja talouskasvun. Itse kuulun vahvasti tähän huolestuneiden joukkoon. Ja niin pitäisi huolestua kaikkien keitä Suomen tulevaisuus kiinnostaa”, vastaa puolestaan EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen omassa blogissaan.

Hän katsoo, että uudet veronkorotukset vaarantaisivat investointihalukkuutta ja johtaisi siihen, että Suomi pysyy ”pääomiltaan köyhänä jatkossakin”. Samalla Pakarinen korostaa, että verolinjausten tulisi olla pitkäjänteisiä ja ennakoitavissa. Siksi veropolitiikka on Pakarisen mielestä huono suhdannepolitiikan väline.

”Koska verotus vähentää aina talouden aktiviteettia, on mahdotonta nähdä, miksi ei olisi väliä kuinka paljon veroja kerätään”, Pakarinen toteaa.

”Näen, että veronkiristyslinjan sijaan Suomen kestävyysvaje on selätettävä mahdollisimman korkealla työllisyysasteella, sote-palvelujen tuottavuuden kasvulla sekä yleisesti kurinalaisella talouspolitiikalla”, hän jatkaa.

SAK:n Kaukoranta puolestaan arvioi, että työllisyystavoitteen ei pitäisi olla itseisarvo, vaan voi johtaa jopa nurinkuriseen lopputulokseen.

”Jos työllisyyttä parannetaan veronkevennyksillä tai menolisäyksillä, niin vaikutus julkiseen talouteen voi jäädä jopa miinusmerkkiseksi. Sen takia ihmettelen halua nostaa työllisyystavoite itsenäiseksi tavoitteeksi, jos todellinen huoli on julkinen talous”, Kaukoranta toteaa.

Hän kiinnittää huomiota VM:n virkamiesraportin kohtaan, jossa todetaan, että tavoitteissa työnteon kannustavuudesta, kestävästä julkisesta taloudesta ja tulonjaon tasaisuudesta ”ei voida samanaikaisesti saavuttaa parannuksia”. Kun kestävyysvaje ja työllisyysasteen nostaminen on jo valittu, tarkoittaisi se Kaukorannan mukaan, että tavoite tulonjaon tasaisuudesta ”olisi hylättävä”.

”Tällaiseen johtopäätökseen virkamiespuheenvuorossa käytännössä päädytäänkin, vaikka häveliäästi jätetään sanomatta, että sitoutuminen sekä kestävyysvajeeseen että työllisyystavoitteeseen ohjaa hylkäämään tulonjaon tasaisuuden tavoitteiden joukosta”, Kaukoranta toteaa.

LISÄÄ AIHEESTA:

VM: Painopiste leikkauksiin – Seuraavan hallituksen sopeutettava 500 miljoonalla vuodessa

Antti Kaikkonen vastaa VM:n virkamiehille: Erityisiä leikkauslistoja ei tarvitse laatia – keskustalla on vahvempi työllisyystavoite

Jaa artikkeli:

Kommentit

Seppo-Juha Pietikäinen

Vaalien jälkeinen hallitus vuoden 2020 valtion budjettia kootessaan on velanoton kanssa "selkä seinää vasten", jos talouskasvu alkaa hiipua alle 1 %:n (vrt. Op:n ja Nordea ennusteet). Ja taantumassa on joka suunnalla edessä raskaita vaihtoehtoja.

Vuonna 2015 VM:n asiantuntijat puhuivat 6 mrd:n sopeutuksesta . Sipilän hallitus sopeutti 4 mrd:lla. Puuttuva 2 mrd on edessä.

Jos uusi hallitus lähtee kasvattamaan velanottoa , on se huono signaali lainanantajille.
Velanhoitomenot saattavat nousta lähivuosina hyvinkin 1 mrd:lla lisää korkomenojen kasvun johdosta.

Verojen korotus taas iskee korvalle työllisyyskehitystä.

Matti Mustonen

Sak:ta ei tuöllisyys kiinnosta vaan katkeamaton kassavirta oli työssä tai ei. Vm: n nykyvirkamiehet saavat kaipaamaan sailasta. Hän edes toi todellisuuden esille vaikka olikin demari. Nykyisin demarin ja kokoomusvirkamihen erottaa toisistaan vasta toisen desimaalin jälkeen.

Tarja Laakso

VM jättää myös häveliäästi kertomatta yhden suurimmista kohteista, joista pitäisi vähentää menoja - hallinnon kustannusten karsiminen eli virkamiesten määrän vähentäminen (erityisesti johtoportaan osalta olisi varmasti mahdollisuuksia kustannussäästöihin julkishallinnossa, sekä valtion että kuntien puolella). Valtionhallinnon kustannukset ovat aivan liian korkeat, samoin ylipäänsä byrokratian pyörityksen kustannukset - ja niistä karsimalla kustannukset säästyisivät sekä valtion hallinnosta että yrityksiltä ja ihan tavallisilta kansalaisiltakin (josta päättäjät eivät tunnu olevan tippaakaan kiinnostuneita).

Harri Kovala

Noin vuosi sitten, valitettavasti en muista oliko Talouselämässä vai Kauppalehdessä, oli artikkelissa pylväsdiagrammi julkisen sektorin menoista. Suurin menoerä on sosiaalimenot, kolmanneksi suurin terveydenhoito ja neljänneksi suurin opetus ja koulutus.

Niin, se toiseksi suurin? Toiseksi suurin menoerä on julkisen sektorin hallinto.

Jaakko Aalto

”Jos otetaan lähtökohdaksi, että isoihin menoleikkauksiin ei ole halua ja kestävyysvaje halutaan poistaa, niin vääjäämätön johtopäätös on, että verotusta pitäisi pikemminkin kiristää”, ... jolloin talous kääntyy laskuun ja kestävyysvajevpahenee. Kaukoranta on kyllä ammattitaitoinen ekonomisti, mutte sen lauluja laulat, kenen leipää syöt. Tällä kertaa tuossa lainatussa lauseessa avainasemassa olivat nuo jos -sanat.

Erkki Malinen

Jos julkista taloutta halutaan kohentaa kuntien määrää pitää radikaalisti vähentää, valtion virkamiesarmeijaa pienentää. Sotesta ei säästöjä synny , joten tämä on mahdoton yhtälö yksikään puolue ei näitä kykene tekemään.

Markku Koivisto

”Jos otetaan lähtökohdaksi, että isoihin menoleikkauksiin ei ole halua ja kestävyysvaje halutaan poistaa, niin vääjäämätön johtopäätös on, että verotusta pitäisi pikemminkin kiristää”
Niinpä niin. Haluja leikkauksiin, vaikka kohtuullisiinkin, olisi parasta syntyä ennenkuin tulee pakko, eikä kysellä halukkuutta. Miksi "lukita" mitään osatekijää kun kaikkien yhtäaikaisella käytöllä tuloksiin on pyrittävä.

Pasi Anttila

Toivotaan sitten myös että kansalaiset laittaa lapun luukulle ja lopetaa kuluttamasta (suuri osa kotitalouksistahan on ylkivelkaantuneita, ainoana "omaisuutenaan" arvonsa menettävä asunto).

Tää on kyllä jännä maa tää suomi. Vastaus kaikeen on leikkauslistat. Ihan kuin tää maata rakennetaan pelkästään sillä että jokainen hallitus aloittaa kautensa 5 mrd. € säästöpaketilla. Senjälkeen vaaditaan työmarkkinoille 0-sopimuksia jolloin palkkakehitys jää jälkeen (realiansiot on tuolloin yleensä miinus-merkkisiä) ja kansalaiset senkun köyhtyy. Lisäksi korotetaan asiakas ja muita maksuja.

On olemassa myös se toinen keino. Maan rakentaminen ja vaurastuttaminen. Investoinnit tulevaisuuteen.

Raimo Tulkki

Ei se mikään suuri uutinen ole että vm, tulee tuollaisia lukuja ja joku vielä sanoo ne ääneen. Siellähän on ns.töissä näitä luki häiriöisiä miehiä virassa.
Voisi olle toisin jos olisi kirjoitus- ja lukutaitoisia virkamiehiä.
Päälimmäisenä häärää kööliin pöljä kuin heinämies. Aivan uuvatti.