Torstai 20.6.2019

”Sehän on käsittämätöntä” – Tieto vanhustenhoidon valvonnasta veti puoluejohtajan sanattomaksi, Saarikko puuttuisi heti

Luotu: 
5.2.2019 18:11
  • Kuva: Alma Talent arkisto
    Kuva
    ”Yksi? Sehän on käsittämätöntä!”, huudahtaa rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson (kuvassa vas.) kuullessaan Uudelta Suomelta Valviran resursseista vanhustenhuollossa. Myös ministeri Annika Saarikko olisi valmis esittämään resurssien lisäämistä.
|

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk) viestittää Uudelle Suomelle olevansa valmis esittämään vanhustenhuollon valvonnan resurssien lisäämistä.

Viikonloppuna keskustan puolueristeilyllä pääministeri Juha Sipilä (kesk) kertoi, että hallituksessa ja oppositiossa on yhteisymmärrystä rahalisäysten tekemisestä lisätalousarviossa. Lisätalousarvioilla täydennetään ja täsmennetään kuluvan vuoden budjettia.

Oppositiopuolue rkp:n puheenjohtaja, kansanedustaja Anna-Maja Henriksson vaatii, että hallitus esittää lisäresursseja vielä lisätalousarviossa ennen eduskuntavaaleja. Hän itse nosti esiin vanhustenhuollon valvonnan tilan viime viikolla eduskunnassa, kun hän tivasi Saarikolta, miksi Suomessa on osoitettu vanhusten palveluiden valvontaan noin 25 henkilöä, kun eläintenhoidon valvojia on noin 60.

Rkp:ssä ei kuitenkaan ollut tietoa Valviran valtakunnallisen vanhustenhuollon valvonnan todellisesta tilanteesta. Uusi Suomi kertoi aiemmin tiistaina, että aluehallintovirastoissa valvojia on runsaat 20 ja Valvirassa valtakunnalliseen valvontaan on osoitettu yksi henkilötyövuosi. LUE LISÄÄ: Totuus vanhustenhuollon valvonnasta selvisi: ”Minä olen ainoa, joka tekee tätä koko Suomen osalta”

”Yksi?”, Henriksson kysyy epäuskoisena.

Yksi.

”Ei.”

Kyllä.

”Sehän on käsittämätöntä!”, Henriksson hämmästelee.

”Menen melkein sanattomaksi. Yksi henkilö ei tietenkään riitä mihinkään. Valvira on tärkeä viranomainen ja tehtäväkenttä on laaja. Kuntia on yli 300 ja näitä yksiköitä, joissa vanhukset asuvat ympärivuorokautisesti on satoja tässä maassa. Sehän on itsestäänselvyys, ettei yksi henkilö riitä”, Henriksson toteaa.

Valviran yhden valvojan lisäksi vanhuspalveluita valvotaan alueellisesti valtion aluehallintovirastoissa. Manner-Suomen aveissa valvontaan osallistuu Valviran mukaan reilut 20 henkilöä, joista osa toimii myös esimiestehtävissä ja osa käsittelee myös vanhuspalveluyritysten hakemia lupia.

Henriksson vaatii vanhustenhuollon valvontaan lisää resursseja nopeasti.

”Lähden nyt ehdottomasti siitä, että hallitus tuo reippaasti lisätalousarvion, jossa on määrärahaa riittävästi niin, että valvontaan ruvetaan luottamaan”, Henriksson sanoo.

”100-prosenttinen lisäys ei riitä”, hän lisää.

Pääministeri, keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä totesi sunnuntaina keskustan puolueristeilyllä, ettei hän kannata uusien rahojen esittämistä vanhustenhuollon valvontaan ja poliisille hallituksen lisätalousarviolla. Se tarkoittaisi uusien rahojen osoittamista vielä tänä vuonna.

”Yhteisymmärrystä [opposition kanssa] on, että jos osoitetaan lisäbudjetin kautta määrärahoja, niin siihen on valmiutta”, Sipilä sanoi.

”Pitää muistaa, että tällaiset väliaikaiset ratkaisut, mikä lisäbudjetti olisi, eivät välttämättä ole toimivin ratkaisu. Vaalit ovat sen verran lähellä. Uuden hallituksen ohjelma sekä rahoituskehys aukeavat siinä yhteydessä. Se on ehkä luonnollisin paikka tehdä pysyviä resurssilisäyksiä”, hän jatkaa.

Henriksson katsoo, että lisätalousarvio olisi valvonnan nykytilan kannalta tärkeää ensiapua.

”Sitten on niin, että jos kaikki eduskuntapuolueet ottavat tämän vakavasti, niin seuraava hallitus hoitaa asian varmasti niin, että niistä määräaikaisista resursseista tulee vakituisia. Tämä on arvokysymys”, Henriksson paukauttaa.

LUE MYÖS:

Viranomaisten Esperi-paperit paljastavat: Lääkkeet sekaisin, hoitajat uhkasivat lakolla, hoivakotia johdettiin 200 km:n päästä

Super: Esperi Care ”yritti pimittää” ongelmat – Yksityisten jättien hoitajilta tulee ilmoituksia jatkuvalla syötöllä

Yksityiset hoivapalvelut korostuvat Avin valvontatilastoissa – Nyt alkavat tarkistukset 21 kunnassa

Jaa artikkeli:

Kommentit

Jari Markkanen

Jos ministeri ei oikeasti tiennyt -) Hän on tehtäväänsä sopimaton, epäpätevä typerys tai viranhaltijat hänen alaisuudessaan ovat valehtelevia hommaansa sopimattomia typeryksiä. Niin tai näin. Kukaan ei taaskaan joudu pois poliittisen syöttilään virastaan.

Seppo Simonen

Tämä vanhushoiva episodi on vertaansa vailla oleva osoitus satojapäisen kunnallisen tllaajavastuun tuomien sopimusten valvonnan puutteesta. Kunnallinen sopimusvalta on jopa kuntalaisille vaarallista ja asettaa eri kunnissa asuvat eriarvoisiin sitoomuksiin.

Hallituksella on erinomainen korjaus tähän ongelmaan ja se on uusi sote ja maakuntamalli tähän yhteiskuntaan. Valtiovarainministeriön virkamiehetkin sanovat että kaikkiaan tähän maahan on saatava täälä sote/maakunta toimintaan myös kestävyysvajeen suhteen. Nyt kunnissa sanotaan kun rahat ei riitä jumankauta, niin vahvemmat maakunta hartia toimintaan.

Mikko Toivonen

Pelkkä resurssien lisääminen ei riitä, vaan valvonta on muutettava todelliseksi eli yllätysvalvonnaksi jonka havainnot vaaditaan välittömästi kovilla sanktioilla korjaamaan.
Ennakkoilmoitetut tarkastukset on sama kuin tarkastuksia ja valvontaa ei tehtäisi. Samoin yleinen pitkä kehotuskirjeenvaihto.

Arvo Tammela

Henriksson oli 2011 - 2015 oikeusministeri. Eikö hän silloinkaan tiennyt ettei Valvirassa valtakunnalliseen valvontaan ollut kuin yksi henkilö. Tuskin valvonnan resursseja vuoden 2015 jälkeen on vähennetty. Nyt Henriksson on kovasti huolissaan valvonnan tilasta ja vaatii lisäresursseja heti.
Siitä Henriksson ei tietenkään ole huolissaan, että Krisiinankaupunki oli ulkoistanut vanhusten hoivapalveluja Esperi Carelle. Miten siellä kaupunki oli valvonnan hoitanut vai eikö lainkaan.
Kristiinankaupunki on RKP:n hallitsema ja on tietysti luonnollista. että Henriksson vaikenee ja vierittää syyn Valviran olemattoman valvonna niskoille. Näin toimii neljä vuotta lähes äänettömänä oikeusministerinä toiminut Henriksson.

Arvo Tammela

Käyhkö ja Koivisto, kyllä te nyt kehutte kilvan entistä oikeusministeriä. Onneksi oikeusministeri ei ollut " kepulainen" eikä myöskään vastuuministeri. Voi sitä syytösten vyöryä mikä teiltä ja aateveljiltänne ja -sisariltanne olisi tullut, jos he olisivat olleet "kepuleita".
Ettekö ole sattuneet kuulemaan, miten Henrikssonista nyt oppositiossa ollessaan on tullut jokaisen hallinnonalan asiantuntija. Kyllä hän sitä oli varmasti oikeusministerinä ollessaankin, mutta tyytyi olemaan hiljaa.

Arvo Tammela
Vastaus kommenttiin #22

Käyhkö, tulihan se sinulta, Keskusta. Etkö muuta keksinyt. Et edes Henrikssonista. Olisiko jo korkea aika palata tähän päivään. Siitä käyköön esimerkiksi opposition järjestämä välikysymysnäytelmä. Ketkä siinä toimivat syyttäjinä ja ketkä olivat syyllisiä? Voisin arvata mitä vastaat, mutta jään odottamaan kommenttiasi ja vastaan sitten, oliko arvaukseni oikea.

Arto Lähteelä

Iäkkäiden hoitoon kuntiin tarvitaan 500 miljoonaa lisää rahaa hoitajien palkkaamiseen..
Valvonnan rahat ovat pois vanhusten hoidosta.
Sopimuksia ei pidä tehdä terveysyritysten kanssa.
Tämä kuppaaminen verorahoilla on lopetettava.
Kilpailutusta ei tarvita, kun kunnat hoitavat.

Pentti Westerholm

Miten se nyt menikään.Anna-Maja Henrikson oli oikeusministerin kun uusi vanhustenhoitolaki valmisteltiin.Laki astui voimaan 1.1.2015.Jäikö häneltä jotain huomaamatta kun nyt ollaan tässä tilanteessa.Omia mokia vierittää istuvan hallituksen syyksi.

Matti Muukkonen

Yksityisten sosiaalipalvelujen valvonta on toteutettu läheisyysperiaatteen mukaisesti: ensisijaisena vastuullisena kunnan sosiaalihuoltolain 6 §:n tarkoittama lautakunta tai sen määräämä viranhaltija. Toissijaisesti aluehallintovirasto ja kolmantena Valvira. Kunnissa se ongelma tässä on. Tuskin ihan hirveästi perusturvalautakunnat kiertää tai keskustelee näistä. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110922#L1P3

Tarya Korhonen

Käsittämättömintä tässä kaikessa on, että jokainen luulee ja vain luulee toisen suorittavan valvonnan. Me siis maksamme turhaa palkkaa näin monelle tekijälle, joista vain yksi hoitaa tehtävää? Eiköhän tässä ole enemmänkin kyse siitä miten turhia nämä valvontapisteet ovat, näyttää siltä kuin olisivat vain suojatyöpaikkoja eliitille.

Katsokaa sivu 24 alla olevassa:

https://www.avi.fi/documents/10191/8064383/Julkaisu-33+Omavalvonta+ymp%C...

"24. Suunnitelmaan on kirjattu, miten palvelua koskevat muistutukset, kantelu- ja muut valvontapäätökset käsitellään."

- -"Tässä selvityksessä tarkasteltiin Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vuosina 2016 ja 2017 toteutettuun valvontakampanjaan osallistuneiden vanhustenhuollon ympärivuorokautisten toimintayksiköiden (21 kpl) omavalvontasuunnitelmien sisältöjä." - -

Tulos on, että 90 % omavalvontasunnitelmista ei ole tässä selvityksessä sisältänyt näitä ohjeita! Tämä oli tilanne kaksi - kolme vuotta sitten, mikä mahtaa olla tilanne nyt?...

Ilkka Manner

Kuten näköjään aina, media yltyy yhdestä aiheesta kerallaan. Syykin on selvä näin lehdet tienaavat rahaa -kaikki lehdet.
Kyllä tässä taas kauhistellaan ja vaaditaan sitä sun tätä, ministerin eroa ja yksityisen hoidon lopettamista, hoitajamitoituksen nostoa jne. analysoimatta ensin tilannetta mistä tämä johtuu ja vasta sitten päätellä mitä oikeasti pitäisi tehdä.
Perusasiat ovat kuitenkin nykyään nämä:
1. Kunta vastaa hoidon järjestämisestä
2. Kunta päättää tehdäänkö itse vai alihankintaanko palvelu jostakin (pieni paikallinen, iso kansainvälinen, jokin järjestö)
3. Kunta järjestää tarvittavan kilpailutuksen minkä yhteydessä kunta päättää halutun hoitajamitoituksen!
4. Kunta valitsee toimijan
5. Kunta vastaa valvonnasta

Mikä on tässä hallituksen vika? Tietenkin se, että vieläkään ei olla saatu uudistettua tätä niin, että mahdolliset alihankinnat kilpailutetaan ja valvotaan paremmilla resursseilla. Unohtaa ei myöskään sovi julkisen sektorien yksiköiden valvontaa, eivät nekään ”synnittömiä” ole.

Pöydällä oleva SOTE-uudistus kaikkine puutteineen ratkaisee perustavanlaatuisen kysymyksen osaamisesta ja resursseista. Resurssit paranevat ilman, että tarvitaan lisää henkilökuntaa, koska kun tekee useampia kilpailutuksia niin sekä osaaminen, että tehokkuus kasvavat.
Hallituksen vika on ollut se, että uudistukseen tarvittavat lakiehdotukset olivat huonosti valmisteltuja, mikä on hidastanut uudistuksen etenemistä.
Voidaan tietysti edelleen vatuloida uudistuksen yksityiskohtia kuten esimerkiksi montako maakuntaa tulee, kuinka käytännössä järjestetään valinnanvapaus, jne, mutta järjestelmän käynnistämisen yhteydessä ja ensikokemusten jälkeen näitä on helpompi säätää havaitun tarpeen mukaan.

Nykyisessä järjestelmässä käytännössä sallitaan paikallinen monopoli, missä asiakas on kunnan armoilla. Kuntapäättäjät yrittävät kilpailutuksilla ym. keinoilla säästää kuntalaisten rahoja. Hoitajamitoituksen 0,7 määritteleminen lakiin ei sinänsä paljoa paranna tilannetta. Nykyäänkin kuntapäättäjä voi sellaisen vaatia, mutta ei ole halunnut koska se nostaa kustannuksia.
Lakiin kirjattuna hoitajamitoitus siis tarkoittaa kuntien menojen nousua vastaavasti. Hyvä niin, jos sillä tilanne paranisi mitä hieman epäilen. Nykyäänkin useimmissa tapauksissa sopimuksissa on hoitajamitoitus yli lain suosituksen 0,5. Tämä ei kuitenkaan takaa mitään, ellei sopimusta myös noudateta. Sopimuksen tekijä eli kunta on tietysti ensisijainen valvoja eikä valvonta näytä toimivan kovinkaan hyvin.

Nykysysteemissä toimimatonta hoitoa ei asiakas myöskään pääse karkuun esimerkiksi vaihtamalla parempaan hoitopaikkaan. Kunta pakottaa kunnan valitsemiin laitoksiin. Valinnanvapaus tuo tähänkin markkinaehtoisen mekanismin, mikä toisaalta mahdollistaa asiakkaalle vaihtoehdon mutta myös toisaalta kirittää palvelulaitoksia pitämään kiinni asiakkaista parantamalla palvelua.

Laadun parantaminen vaatimalla lisää resursseja Valviralle on näyttävä populistinen (vaali)keino. Kyllä valvonnan pitää olla lähempänä toimijoita, mutta ei kuitenkaan saman kylän ”kavereilla”.

Tiedoksi kaikille:

Kun me maksamme asiakasmaksun omasta tai lähiomaisen hoitotyöstä, niin me olemme samalla palvelun kuluttajia ja meitä koskee kuluttajansuojalaki.

Jos sote-viranomaiset eivät valvo, niin kokeilkaa kuluttaja-asiamiestä. Hänelle voi tehdä myös ilmoituksen hinta-laatusuhteeltaan huonosta tai kalliista hoidosta sähköisesti (ja anonyymistikin):

https://www.kkv.fi/Tietoa-KKVsta/asiointi/

PS. myös asiakasmaksussa/hoitolaskussa tulee olla oikaisuvaatimusohjeet oikaisuvaatimuksen tekemiseksi