Tiistai 25.6.2019

Sosiologi Ylellä: Suomi on vapaamatkustajien yhteiskunta – ”Sosialistinen ajattelutapa on reflekseissä”

Luotu: 
6.2.2019 12:38
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Jari Ehrnrooth kritisoi Suomen tulonsiirtoja. Hän on sitä mieltä, että Suomen järjestelmä passivoi ihmisiä.
|

Sosiologit Jari Ehrnrooth ja Anna Kontula ovat täysin erimielisiä siitä, onko sosiaaliturva nykyisin vastikkeellista Suomessa vai ei. Kirjailijanakin tunnettu kulttuurihistorian ja sosiologian dosentti Ehrnrooth ja vasemmistoliiton kansanedustaja Kontula keskustelivat asiasta keskiviikkona Ylellä Sari Valton radio-ohjelmassa.

Ehrnrooth kritisoi Suomen tulonsiirtoja. Hän on sitä mieltä, että Suomen järjestelmä passivoi ihmisiä.

”Hyvä yhteiskunta pitää huolta, etteivät ihmiset putoa köyhyysrajan alapuolelle. Mutta kun meillä on universaali sosiaaliturva, jossa kaikki vähän saa tulonsiirtoja. Se johtaa siihen, että keskiluokassa on myös paljon ihmisiä, jotka kokee saavansa etua ja sen takia he kannattavat tätä järjestelmää”, hän sanoi.

Kontulan mielestä nykyinen sosiaaliturva on päinvastoin erittäin vastikkeellista.

”Passivoiva vaikutus ei synny siitä, että jaetaan rahaa, vaan siitä, että ihmisiä kontrolloidaan niin tiukasti, että jos poikkeat siltä uralta, sinun käy todennäköisesti hyvin huonosti”, Kontula sanoi.

LUE MYÖS: Aktiivimalli vai perustulo? – Keskustalaisuuden ytimestä löytyy dilemma

Kaksikko otti voimakkaasti yhteen tuloeroista.

”Jos katsotaan suomalaisten asenteita, niin Taloustutkimus julkaisi tutkimuksen, että 84 prosenttia suomalaisista on huolestuneempia tuloerojen kasvusta kuin siitä, että bruttokansantuote ei kasva. Tämä kuvastaa parhaimmalla mahdollisella tavalla sitä vääristynyttä suomalaista talousajattelua. Että ollaan kiinnostuneempia siitä, että se vähäinen kakku, jota on, jaetaan mahdollisimman tasan kuin että sitä kakkua kasvatettaisi. Tässä mielessä Suomessa tämä Neuvostoliiton aika on luonut tällaisen sosialistisen ajattelutavan, se on ihan reflekseissä. Kun kuuntelen Anna sinun puhettasi, niin ymmärrän, miksi puhut noin, mutta sinulla on hirveän vahva, jopa tunteenomainen tapa sitoutua siihen, että ajattelet, että maailmassa on olemassa paljon sorrettuja ja riistettyjä ihmisiä ja ajat niiden asiaa ja näet minut sellaisena, joka yrittää huonontaa näiden ihmisten asemaa. Ajattelen asian toiselta kantilta. On kaksi epäoikeudenmukaisuuden lähdettä. On riisto, jossa ajatellaan, että ihmisillä teetetään työtä ja maksetaan siitä sopimattoman pientä palkkaa. Ja sitten on vapaamatkustus, jossa ihmiset elää toisten kustannuksella. Mielestäni elämme yhteiskunnassa Suomessa, jossa vapaamatkustus on suurempi epäoikeudenmukaisuuden lähde kuin riisto. Riistoa esiintyy hyvin vähän. --- Vapaamatkustuksessa tapahtuu jatkuvaa vuotoa, ihmiset käyttävät näitä porsaanreikiä hyväkseen”, Ehrnrooth sanoi.

Kontula puuttui Ehrnroothin viittaukseen siitä, että Kontula suhtautuu asiaan tunteella.

”Mielestäni elämme yhteiskunnassa Suomessa, jossa vapaamatkustus on suurempi epäoikeudenmukaisuuden lähde kuin riisto. Riistoa esiintyy hyvin vähän. --- Vapaamatkustuksessa tapahtuu jatkuvaa vuotoa, ihmiset käyttävät näitä porsaanreikiä hyväkseen.”

”Keskustelukumppanin syyttäminen tunteellisuudesta on aina argumentaatiovirhe sellaisessa yhteiskunnassa jossa korostetaan rationaalisuutta, erityisesti kun rationaaliseksi mielletty miesoletettu kohdistaa sen epärationaaliseksi ja tunteelliseksi miellettyyn naisoletettuun, niin silloin se on aika vanha argumentaatiovirhe. On totta, että otan nämä asiat paitsi järjellä myös tunteella sen takia, että tunnen paljon ihmisiä, joita toistamasi argumentit – jotka ovat varsin tavallisia, joita kuulen töissä useasti – ne vahingoittavat monia ihmisiä. Ja koen ne myös ylimielisiksi ja ihmisiä vähätteleviksi”, Kontula sanoi.

”Suomalaiset ovat erittäin sivistyneitä ja ymmärtävät sen, että tuloeroilla ja bkt:lla on suhde. Ja tästä on muun muassa OECD huomauttanut Suomea, että 90-luvulla kun meillä tuloerot repesivät rajusti, siis ihan maailmanennätystahtia, niin me menetimme bkt:ssä monta prosenttia sen takia. Koska pienillä tuloeroilla me pystymme rekrytoimaan siitä lahjakkuusreservistä ne kaikkein parhaat sinne kaikkein parhaille paikoille ja tämä on se syy, minkä takia maailmanlaajuisesti pienten tuloerojen maissa yleensä ne ovat myös hyvin vauraita maita. No minkä takia tuloerot ovat vielä arvokkaampia kuin se bkt? Sen takia, että ne ei ainoastaan kasvata bkt:tä, vaan pienet tuloerot myös lisäävät ihmisten onnellisuutta. Senpä takia pienten tuloerojen maat pärjäävät hyvin myös onnellisuusmittauksissa noin kansainvälisesti vertaillen”, Kontula vastasi Ehrnroothin tuloerokommentteihin.

LUE MYÖS:

A-studiossa leimahti Ben Zyskowiczin ja Ville Niinistön välillä: ”Se maksaa miljar..” – ”Minä kerron sen!”

Professorin synkkä yksinpuhelu: Keskiluokka kurjistuu Suomessakin – ja voi jäädä kokonaan historiaan

Kontula myös kritisoi Yleä.

”Koen loukkaavaksi sen, että Yle antaa niin huonosti nämä asiat ja niiden takana olevat faktat tuntevalle ihmiselle näin paljon ohjelma-aikaa esittää tätä mössöä, jota tietty oikeistolainen segmentti on meidän yhteiskunnassa tuottanut niin kauan, kuin tämä moderni yhteiskunta on [ollut] olemassa. Mielestäni se on journalistisesti ala-arvoista”, hän sanoi.

Sari Valto vastasi tähän, että hänen mielestään myös toisinajattelijoiden ajatuksia on kuultava.

Ehrnrooth on jo pitkään kritisoinut suomalaista sosiaaliturvaa. Hän on muun muassa kutsunut Suomea ”vasemmistolaiseksi tulontasausparatiisiksi”.

LUE MYÖS:

Suomalaistutkimus: Sama koulutus – rikkaiden lapsilla isommat tulot aikuisena

Vasemmiston perustulossa on 3500 €/kk -raja – rankaisee enemmän tienaavia

Kansanedustaja varoittaa työelämän muutoksesta AL:ssä: ”Taantuu pikkuhiljaa takaisin 1900-luvun alun luokkayhteiskunnaksi”

Jaa artikkeli:

Kommentit

Mika Korhonen

Jännä ettei Ehrnrooth näe ongelmia työelämässä ja sen rakenteissa. Valtaosa ihmisistä haluaisi tehdä töitä, mutta ei pääse töihin koska nykyisin ei enää kelpaa keskinkertainen ahkera puurtaja vaan täytyy olla parhaimmistoa, jolla on kattava työhistoria. Työnantajat eivät nykyisin enää halua kouluttaa töihin vaan he etsivät vain täysin valmiita tekijöitä. Tällä keskinkertaiseen ryhmään kuuluvalla väestöllä ei ole muuta turvaa kuin tarttua sosiaalisiin oljenkorsiin. Ehrnrooth haluaisi ilmeisesti rankaista tätä ryhmää lisää vaikka se ei ole itse syyllinen varsinaisiin ongelmiinsa. Sosiaalituella ei kukaan halua elää, sillä se on vain kituuttamista. Se ei ole kannustin olla töistä poissa.

Tiedoksi kaikille:

Kun me maksamme asiakasmaksun omasta tai lähiomaisen hoitotyöstä, niin me olemme samalla palvelun kuluttajia ja meitä koskee kuluttajansuojalaki.

Jos sote-viranomaiset eivät valvo, niin kokeilkaa kuluttaja-asiamiestä. Hänelle voi tehdä myös ilmoituksen hinta-laatusuhteeltaan huonosta tai kalliista hoidosta sähköisesti (ja anonyymistikin):

https://www.kkv.fi/Tietoa-KKVsta/asiointi/

PS. myös asiakasmaksussa/hoitolaskussa tulee olla oikaisuvaatimusohjeet oikaisuvaatimuksen tekemiseksi

Juha-pekka Naukkarinen

Pienet tuloerot tarkoittavat kateuteen perustuvaa yhteiskuntaa,jonka vasemistopolitiikka on luonut 1960 luvulta lähtien,työntekijöidenkin keskuudessa pitäisi olla kilpailua,kun yritystenkin kesken sitä on,jos joku saa aikaan enemmän,kuin joku toinen samasta työstä,niin käteen jäävä palkkakin pitää olla parempi,näin oikeustajuni sanoo!

Jarkko Mynttinen

Ei nuo mitään tutkimuksia ole, korkeintaan mielipiteisiin perustuvia "pöytälaatikkotutkimuksia". Laista löytynee sosiaaliturvan käyttötarkoitus eri tilanteisiin? Sitten pitäisi määritellä esimerkiksi "sosiaaliturvan väärinkäytön" käsite ja verrata onko sitä sosiaaliturvaa saatu/myönnetty lain tarkoittamaan tarkoitukseen kussakin tilanteessa erikseen. Ei taida sellaista tutkimusta olla olemassakaan? Ehrnroothin kanta tuntuu perustuvan hänen omaan henkilökohtaiseen ennakkoasenteeseen/mielipiteeseen, että sosiaaliturvan käyttö on aina lähtökohtaisesti väärinkäyttöä.

Seppo Makkonen

Mikähän mahtaisi olla meidän kaikkien bruttopalkka jos tulot tasattaisiin täydellisesti? Koko maan palkkasumma + pääomatulot, jaettuna palkaasaajien määrällä. Siitä vasemmisto tietysti verottaisi kaikkia, mutta paljonko Anna Kontula olisi valmis verottamaan?

Rosa Warski

Hyvä Kontula!

Ehrnroothilta tutkinnot ja työtehtävät pois. Tämä äärioikeistolainen öyhöttäjä on häpeäksi yliopistoille ja koulutukselle, eikä hänen 1800-lukulaisia asenteitaan tarvitse esitellä yhtään enempää.

Juha Lapveteläinen

Sosiaaliturvamalli kuuluu pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan, joka ilmeisesti myös Suomi euroopan unionin jäsenvaltiona on? Kysymys on enemmän siitä, miten ja kuinka suomalaista sosiaaliturvamallia käytetään kansalaisten keskuudessa. Suomessa ns.perusosuus sosiaaliturvamallista tulee valtion alaisuuteen kuuluvasta Kelasta. Kyseinen viranomaislaitos jakaa sosiaaliturvamallin kautta suurin piirtein tasapuolisesti oikeudenmukaista sosiaalietuutta sitä tarvitseville kansalaisille. Toisin asiat ovat eri kaupunkien sosiaaliluukkujen, eli sosiaalitoimistojen edessä. Siellä sosiaalinen oikeudenmukaisuus tarkoittaa "harkinnanvaraista" sosiaaliturvaa kansalaiselle, lisäksi nämä rahat tulevat kunnassa asuvilta työtä tekeviltä kansalaisilta toisin kuin valtion Kelan-rahoitus tulee. Tämä harkinnanvarainen sosiaaliturvan jakaminen tulisi lopettaa välittömästi. Tarvitsemme Suomeen tasavaltalaisesti ajattelevan maakunnallisen yhteiskuntajärjestelmän, missä sosiaalietuuksia ei jatkossa käytetä hyväksi kenenkään yksittäisen kansalaisen "harkinnanvaraisella" pärstäkertoimella, tai keskustalaisella sukulaisuussuhteella pikkukaupungeissa, vaan jokainen sosiaaliturvaa tarvitseva Suomen kansalainen on perustuslaillisesti tasa-arvoinen toisiin kansalaisiin nähden saaden tismalleen saman määrän sosiaalietuutta, kuin jokainen sitä tarvitseva Suomen kansalainen saa. Perustuslaillisen oikeusvaltion nimessä pitäisin enemmän keskustelua demokratian merkityksestä yksilönvastuun osalta tärkeänä, sillä tällä mallilla tullaan lisäämään myös tulevaisuuden yritystoimintaa isänmaassa. Asioissa tulisi edetä seuraavasti; "Älä mieti, mitä isänmaa voi tehdä puolestasi. Mieti, mitä sinä voit tehdä itsehallinnollisen ja isänmaallisen maakuntaratkaisun puolesta". Itsehallinnolliset tulevaisuuden maakunnat ovat pieniä perustuslaillisia kuntakokonaisuuksia, jotka käyttävät perustuslaillista itsemääräämisoikeutta maakuntansa puolesta, jolla on oma itsehallinnollisen alueen maakuntalippu. Lipussa tulee käyttää kahta maakunnan väriä, ja yhtä isänmaan väriä. Tulevaisuuden itsehallinnolliset maakunnat isänmaassa tukevat ideoita, kekseliäisyyttä, taidetta, luovuutta, energiaratkaisuja ja pienyrityssuunnittelua valmiisiin yritysratkaisuihin Suomen Tasavallassa, joiden tarkoitus menestymisen kautta on vahva työllisyysaste isänmaassa.

Jaakko Karki

Sosiologi Jari Ehrnrooth puhuu tärkeätä asiaa "Mielestäni elämme yhteiskunnassa Suomessa, jossa vapaamatkustus on suurempi epäoikeudenmukaisuuden lähde kuin riisto."
Olen samaa mieltä, vapaamatkustus on suuri ja passivoipa ongelma, liian monet haluavat olla saamamiehenä tai -naisena, niitä maksajiakin tarvitaan. Ongelman tekee vielä vaikeammaksi se että muista maista on tullut ja on tulossa suuri määrä näitä vapaamatkustajia, kuten eräästä Afrikan maasta jo 1990 luvun alkupuolelta lukien ja monesta muusta maasta 2015 lukien.

Jari Siili

Köyhyys on monimuotoista.
Se ei ole vain kerjäämistä kadun kulmassa.

Köyhyyden määritteleminen on hankalaa.
Mutta varmaa on ettei "musta tuntuu mittari" anna oikeaa tulosta
köyhyyden määrästä, laadusta tai monimuotoisuudesta.

Henkisesti köyhää on väittää ettei köyhyyttä Suomessa ole,
kun sitä ei nää Suomessa matkaillessaan.

Loukkaavaa on leimata köyhät siippareiksi,
ja suitsia köyhyydestä puhuminen vasemmiston
paskapuheeksi.

Oikeasti köyhä ei ole edes kiinnostunut politiikasta.