Keskiviikko 22.5.2019

Asiantuntijan huomio hoivakotimaksuista: ”Työeläkkeensaajalla ei ole mahdollisuutta samaan kikkailuun - käteen jää vain 100–200 euroa”

Luotu: 
10.2.2019 11:41
  • Kuva: Outi Järvinen / Alma Talent arkisto
    Kuva
    Sdp:n eduskuntaryhmän veroasiantuntija Lauri Finér linjaa, että kaikki tulot tulisi ottaa maksua määrättäessä huomioon yhdenvertaisesti. Nyt asiakasmaksut lisäävät hänen mukaansa eriarvoistumista, kun osa varakkaista maksaa suhteellisesti vähemmän hoivastaan.
|

Sdp:n eduskuntaryhmän veroasiantuntija Lauri Finér ihmettelee hoivakotimaksujen määräytymistä Suomesta. Hänen mukaansa maksut syrjivät työeläkkeensaajia.

”Eläkkeestä jää käteen asiakasmaksun, huoneen vuokran, ateriakulujen ja verojen jälkeen tyypillisesti 100–200 euroa kuukaudessa, josta maksetaan vielä mahdollisia lääkekuluja. Tähän verrattuna suurituloisimmilla enimmillään noin 55 prosenttiin nouseva progressiivinen tuloverotus ei tunnu miltään”, hän kommentoi blogissaan.

Asiakasmaksujen osuus palveluasumisen rahoituksesta on Finérin mukaan tällä hetkellä keskimäärin 10–20 prosentin luokkaa. Niiden määräytymisessä on hänen mukaansa kuitenkin vakava epäkohta, koska varallisuutta ei huomioida maksun suuruudessa lainkaan ja varallisuudesta kertyvät tulotkin vain osittain.

”Pääomatuloista juoksevasti kertyvät osinko, vuokra- ja korkotulot nostavat asiakasmaksua. Sen sijaan arvopapereiden myyntivoittoja tai esimerkiksi säästöhenkivakuutuksiin ja kapitalisaatiosopimuksiin eli vakuutuskuoriin kertyneitä tuloja ei oteta lukuun asiakasmaksussa ollenkaan.  Sijoittamalla varallisuutta vakuutuskuoreen voi siis paitsi välttää niihin kertyvistä tuloista maksettavat verot myös varmistaa, etteivät edellä edes mainitut osingot ja muut juoksevat tulot nosta hoivamaksua. Tilanne on epäreilu heille, joiden tulot koostuvat vain työeläkkeistä. Työeläkkeensaajalla ei ole mahdollisuutta samaan kikkailuun, jolloin verot ja asiakasmaksut syövät lähes kaikki tulot ja käteen jää vain 100–200 euroa kuussa”, Finér kirjoittaa.

Hän muistuttaa, että myös metsäomaisuutta kohdellaan muusta varallisuudesta poikkeavalla tavalla hoivakotimaksua määrättäessä. 

”Jos omistaa metsää, määrätään maksu yleensä sen pinta-alaan perustuvan kaavan perusteella, vaikkei metsästä kertyisi lainkaan tuloja. Kertyvät oikeat puunmyyntitulot eivät sen sijaan vaikuta maksuun. Tämä kannustaa hoivakotiasukkeja puukaupoille, vaikka moni haluaisi säästää metsät puineen ja hiilivarastoineen jälkipolville.”

Hoivakotimaksujen määräytyminen on Finérin mukaan tarpeettoman monimutkaista, kun erilaisia tuloja kohdellaan eri tavoin. Hän mainitsee esimerkkinä  Siun Soten ohjeen.  

”Palveluasumisessa maksuperuste ei ole tarkkaan määritetty laissa, jolloin eri kunnissa maksujen suuruus vaihtelee suuresti. Ihmisten kohtelua voidaan pitää epäyhdenvertaisena ja yksittäistapauksissa on määrätty jopa tulot ylittäviä maksuja, vaikka lain mukaan maksun pitäisi perustua tuloina mitattavaan maksukykyyn.”

Finér linjaa, että kaikki tulot tulisi ottaa maksua määrättäessä huomioon yhdenvertaisesti. Nyt asiakasmaksut lisäävät hänen mukaansa eriarvoistumista, kun osa varakkaista maksaa suhteellisesti vähemmän hoivastaan. 

Maksujen määräytymisen tulisi Finérin mukaan olla myös yksinkertaisempaa ja läpinäkyvämpää. 

”Nyt vanhuksilla ja heidän omaisillaan on suuri työ pitää puolensa maksujen oikeellisuuden varmistamisessa, eikä kaikilla riitä siihen voimia. Palveluasumisen tulisi olla tasa-arvoinen vaihtoehto kaikille. Maksujen määräytymisen ohella tulee siksi arvioida nykyjärjestelmän laajempia seurauksia. Palveluasumisen maksut ja niiden vaikutukset heijastuvat vähintään satoihin tuhansiin suomalaisiin. Vaihtoehto hoivakodille on usein omaisen kotona tarjoama hoiva, joka voi tulla hoivakotiin verrattuna perheelle jopa tuhansia euroja kuukaudessa halvemmaksi”, hän sanoo.

Lue myös: 

Kansanedustaja vaatii KRP:tä puuttumaan hoivajättien toimintaan: ”Ovatko Attendo, Esperi ja Mehiläinen saaneet oikeudettomasti voittoa?”

Mikael Jungner lataa suorat sanat: ”Vanhusten hoidon ongelma on pääomasijoittajissa - maanpäällinen helvetti on taputeltu”

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Pekka Määttä

Tämähän on ollut pitkään Suomessa käytäntönä, että kunnan hoteisiin joutuessaan viranomaiset pumppaavat rahat pois. On hyvä, että on edes joku tapa suojautua varkailta. Tilanne on kohtuuton silloin kun pariskunnan suurieläkkeisempi joutuu hoitokotiin ja pienieläkkeinen ei pysty asumaan tulojen romahdettua yhteisessä kodissa. Vasemmistolaista varkautta.

Erkki Johansson

Eikös tämä ole aivan luonnollista? Tässä on kysymys vanhasta kunnon luokkayhteiskunnasta: paremmat ihmiset ja B-luokan kansalaiset. Meillä on takanamme vuosisata tasa-arvoistavaa politiikkaa, joka päättyi siihen että vasemmistopoliitikot hyväksyttiin (ehkä pitkin hampain) ylempään luokkaan.

Kuka nyt pitää tavallisen ihmisen puolta?

Seppo Simonen

Mikä se on sitten se työeläkkeen määrä kun joudut hoivakotiin. Sosialidemokraatti pääministeri Paavo Lipponen säädätti taitetunideksi lain jolla vanhuustyöelke pienee suhteessa lähtötasoon vaikka näin ei saisi olla eläkkeen pitäisi olla 60 % työalansa palkasta tästä kiittäminen SDP-etä.

Asko Hiltunen

Hoivakotimaksujen mielivaltainen määräytyminen on ryöstö. Asun kunnassa, jossa maksuna peritään 80 % kaikista tuloista. Jos olet elänyt kansaneläkkeen varassa ja saanut kaikki mahdolliset sosiaalituet, jää sinulle silti kuukausittain 100 - 200 euroa hoitomaksun jälkeen. Hoitomaksusi on siis muutamia satasia kuukaudessa. Veroja olet maksanut vähän, jos ollenkaan. Jos, sen sijaan, olet ollut hyvä veronmaksaja, ehkä työllistänyt ihmisiä ja siinä samalla maksanut itsellesi kunnon eläkkeen, jolla olet tullut toimeen. Jos olet verojen jälkeen onnistunut säästämään, saat ehkä osinkoja, joista maksat veron. Kun joudut hoitokotiin, otetaan sinulta samainen 80 % tuloistasi, jolloin hoitomaksusi on moninkertainen, ehkä tuhansia euroja, verrokkihenkilöön nähden. Reilua, vai mitä??

Mitä tulee eläkkeisiin, ovat monet maksaneet eläkemaksuja enemmän kuin koskaan tulevat saamaan eläkettä. Eli, siis rahoittaneet jonkun toisen/joidenkin toisten eläkkeitä. Olisiko tässä vielä kadehtimisen aihetta?

Eläkevaje ei ole massiivinen, koska sitä ei edes ole. Eläkerahastot kasvavat joka vuosi. Eläkeyhtiöiden on lain perusteella sijoitettava eläkemaksut turvaavalla tavalla tuloa tuottavasti. Näin ei aina näytä käyvän. Eläkeyhtiöt ja niiden pomot ovat etuoikeutettujen hyvinvoiva luokka, ilman vastuuta tekemisistään. Olisiko tässä tutkinnan paikka?

Kaarlo Kunnari

Toke Lahti, etkö tiedä että ikäluokkani oli ollut töissä jo 4 vuotta, kun eläkelaki tuli voimaan vuonna 1962. Silloin lähti iso määrä eläkkeelle, joka ei ollut maksanut kuin kansaneläkemaksun. Meidän ikäluokka ja seuraavat ikäluokat maksoivat oman eläkemaksunsa kustannusten lisäksi näiden vanhempien ikäluokkien eläkkeet ja kartutimme eläkevarannon siihen mitä se nyt on, vaikka Esko Ahon hallitus sitäkin rokotti markan arvon säilyttämishommissa 1990 luvulla. Mitäs sanot, jos saisit aloittaa noiden varantojen keräämisen nollasta, kuten me saimme.

Kaarlo Erjala

Vaimoni käyttöön jää hoivakotimaksujen jälkeen omaan käyttöön 50 euroa/kk. Olen tähän ihan tyytyväinen, sillä v. 2018 kampaaja-, jalkahoito ym. omat menot olivat vain 390 euroa/vuosi. Lääkekulut eivät sisälly omaan käyttöön jäävään rahaan.