Perjantai 24.5.2019

Selitys eduskunnan yllätyskäänteelle: Tiedustelulaeista oli nousemassa myrsky – ”Tilanne haluttiin rauhoittaa”

Luotu: 
13.2.2019 13:21
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    ”En täsmälleen tiedä, mitkä ovat seuraavat askelmerkit, ne selviävät tämän päivän aikana. Yksi vaihtoehto on kysyä perustuslakivaliokunnalta, olemmeko ottaneet huomioon teidän esiin nostamanne seikat – pyytää sieltä vielä lausunto”, Juho Eerola sanoo.
|

Tiedustelulait vedettiin eduskunnan päivän istunnosta pois, koska paketin ympärille oli kehkeytymässä kovaa arvostelua ja haitallista julkista keskustelua, kertoo eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja Juho Eerola (ps).

”Tässä on kyse valiokunnan omasta toiveesta, vähän rauhoitetaan tilanne. Huomasimme, että asian ympärille oli kehkeytymässä pienoinen, jos ei nyt myrsky, niin ainakin väliaikainen trombi”, Eerola kertoo Uudelle Suomelle.

Eerolan mukaan muun muassa ”muutamat arvostettuina pidetyt” perustuslakiasiantuntijat olivat ottaneet julkisesti kantaa, että hallintovaliokunnan mietintö siviilitiedustelua koskevasta laista ei ottanut riittävällä tasolla huomioon perustuslakivaliokunnan esittämiä korjausvaatimuksia. Aiemmin on kerrottu, että lakipaketin poisveto liittyy juuri perustuslaillisiin huoliin.

LUE LISÄÄ: Yllätysratkaisu eduskunnassa: Tiedustelulait vedettiin pois päivän listalta – ”Onneksi on perustuslaki”

”Meillä itsellämme [valiokunnalla] ei ole mitään epäselvyyttä, etteikö [korjauksia] oltaisi otettu huomioon. Omat valiokuntaneuvoksemme ja virkamiehemme ovat katsoneet mietinnön ja todenneet, että ne asiat on huomioitu, mitä perustuslakivaliokunta pyysi huomioimaan. Ne ovat mietinnössämme”, Eerola sanoo.

Hänen mukaansa vaikuttaa kuitenkin siltä, että toisissa valiokunnissa istuville kansanedustajille tilanne on ollut epäselvempi.

”He ovat olleet pikkaisen sen varassa, mitä muutamat asiantuntijat Twitterissä tai blogissa kirjoittavat. Sen takia haluttiin tehdä tämä sillä tavalla selväksi, että myös muut edustajat ovat asiasta varmoja eikä tule turhaan salissa riitelyä.”

Eerola katsoo, ettei tiedustelulakiasiassa ole edetty liiallisella kiireellä verrattuna muuhun valiokuntatyöhön.

”Ei valiokunnassa sen enempää oikealta kuin vasemmaltakaan puolelta pöytää kukaan nostanut esille, että olisi menty liian kiireellä tai jätetty huomiotta mitään.”

Eerola toivoo, että mietinnön käsittely hidasteesta huolimatta etenee ripeästi. Hänen mukaansa asia on paljolti kiinni eduskunnan työtä ohjaavan puhemiesneuvoston päätöksestä.

”En täsmälleen tiedä, mitkä ovat seuraavat askelmerkit, ne selviävät tämän päivän aikana. Yksi vaihtoehto on kysyä perustuslakivaliokunnalta, olemmeko ottaneet huomioon teidän esiin nostamanne seikat – pyytää sieltä vielä lausunto.”

Professoreiden Juha Lavapuro ja Martin Scheinin Perustuslakiblogissa on äskettäin pohdittu hallintovaliokunnan mietintöä. He päätyivät tarkastelussaan siihen tulokseen, että hallintovaliokunta ei suorittanut hyväksyttävästi perustuslakivaliokunnan antamaa tehtävää korjata siviilitiedustelua koskeva lakiehdotus muun muassa kohdentamattoman tietoliikenteen seurannan eli massavalvonnan kiellon suhteen.

”HaV:n siviilitiedustelulakiehdotus on perustuslain vastainen”, asiantuntijat totesivat.

LUE MYÖS: Suomi saamassa ”merkittävän” tiedustelulain – Sdp:ltä heti kritiikkiä: ”Tähän jää aukko”

Eerola sanoo, että poisvetoon vaikuttaneita merkkejä myrskystä on ollut eri puolilla lehdistöä ja sosiaalista mediaa. Hän myöntää, että yksi ratkaisuun vaikuttanut tekijä oli oikeuskansleri Tuomas Pöystin keskiviikkoaamun kommentti Helsingin Sanomissa.

Pöysti tuo HS:n haastattelussa esiin, että suojelupoliisille on syntymässä poikkeuksellinen kaksoisrooli poliisina ja tiedustelupalveluna. Lehden mukaan puhtaat siviilitiedustelupalvelut joutuvat yleensä luopumaan poliisin valtaoikeuksista, mutta Suomessa lakipaketin myötä syntyvä tiedustelupalvelu Supo säilyttää osin asemansa poliisina. Supolle jää salaisia tiedonhankintaoikeuksia rikosten ennaltaehkäisemiseen ja paljastamiseen.

”Näitä alkoi tulla parin päivän sisään aika paljon ja eri puolilta. Sen takia ajateltiin rauhoittaa tilanne”, Eerola sanoo.

Miksi näin tehdään vain julkisen keskustelun ja reaktion varalta, jos valiokunta katsoo asiat ottaneensa huomioon?

”Ajateltiin tällainen pienimmän riesan tie. Kun asiat usein ovat sitä, miltä ne näyttävät, riippumatta siitä mitä ne todellisuudessa ovat, niin nyt jos näyttäisi, että tässä ei kaikki olekaan selvää, ja useat edustajat olisivat näitä asioita nostaneet esiin, niin se olisi antanut kansalaisille huonon kuvan lainsäädäntötyöstä, mitä tässä talossa tehdään”, Eerola perustelee.

Eerola kertoo pohtineensa, miltä tiedustelulain mahdollistamien muutosten osuminen omalle kohdalle tuntuisi.

”Totesin, että jos suojelupoliisi jossain tilanteessa kuuntelisi minun puheluani tai seuraa sähköpostiani – jos vaikka jonkun terroristin kanssa jossain kohtaa olisin keskustellut – niin jos minun käymässäni keskustelussa ei olisi mitään epäselvää, niin en koe, että siinä olisi mitään väärää, jos minulle ei ilmoitettaisi, että minua on kuunneltu”, Eerola pohtii.

”Minä en ole perustuslakiasiantuntija, se myönnetään, mutta en koe, että tästä olisi mitään haittaa itselleni – päinvastoin tiedustelulaki on tehty suomalaisten hyväksi.”

LUE MYÖS: Tiedustelulait: Suojelupoliisi sysättiin nyt eduskunnan ulkopuolelle – Näin 13 kansanedustajan taustat tarkistetaan

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Viljo Asikainen

Näyttää siltä että Suomessa on nyt tasavallan oikeuskansleri eikä pelkkä tsaarinaikainen prokuraattori kuten monet häntä edeltäneet ovat olleet. Tämä on tärkeää nyt kun punaniskaiset miehet valtionhallinnossa ja autoritaarisuusmielisissä poliittisissa piireissä ovat vaivihkaa sieppaamassa suurempaa valtaa ja muovaamassa suojelupoliisista tsaarinaikaista ohranaa.