Lauantai 20.7.2019

Nyt alkaa yli 50 000 palkansaajaa koskeva kiky-vääntö – Ay-liitto varautuu jo täystörmäykseen

Luotu: 
14.2.2019 14:03
  • Kuva: Jenni Tamminen / Uusi Suomi
    Kuva
    ”Rakennehan menee niin, että keskusjärjestöjen välisellä kilpailukykysopimuksella sovittiin, että työehtosopimuksilla pidennetään työaikaa. Näin tehtiin. Mutta silloin kun työehtosopimus on auki, niin silloin siinä on kaikki asiat auki”, YTN:n neuvottelupäällikkö Petteri Oksa sanoo.
|

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) aiemmin tällä viikolla antama kommentti niin sanotuista kiky-tunneista eli työajan pidennyksestä paljasti, että työmarkkinakentällä vastapuolet ovat hyvinkin erimielisiä kikyn jatkosta.

Iso vääntö kiky-tunneista on jo käsillä, sillä tämän kevään aikana Ylemmät toimihenkilöt YTN neuvottelee teknologiateollisuuden alalla sopimuksensa kolmannesta optiovuodesta. Neuvottelut koskevat vuoden 2020 palkkaratkaisua ja niissä otetaan huomioon myös työajan pidennys, kertoo YTN:n neuvottelupäällikkö Petteri Oksa Uudelle Suomelle.

Ensimmäiset tunnustelut alkavat jo maaliskuun alussa, Oksa kertoo. Kiivaimmat neuvottelut käytäneen huhtikuun lopulla ja toukokuun alussa. Valmista pitäisi tulla toukokuun loppuun mennessä.

Jos palkkaratkaisua ei synny, sopimukset ovat irtisanottavissa ja syksyllä käydään normaali neuvottelukierros.

YTN:n teknologiateollisuuden sopimus koskee vajaata 60 000 ylempää toimihenkilöä teollisuudessa ja se on Suomen toiseksi suurin teollisuuden alan työehtosopimus, Oksa sanoo.

Sipilän kanta on, että kilpailukykysopimuksessa neuvoteltu 24 tunnin työajan pidennys on pysyvä ratkaisu. Palkansaajaosapuolten näkemys kuitenkin on, ettei näin ole. LUE LISÄÄ: Juha Sipilän kiky-lausunto hämmästyttää: ”Tulee iso myrsky”

”Pääministeri Sipilä on jatkuvan oppimisen tarpeessa. Työmarkkinoista kannattaisi pitää näpit irti”, Oksa lohkaisee.

YTN:n kanta on, että työmarkkinajärjestöjen kiky-sopimus raukeaa, kun uudet työehtosopimukset neuvotellaan.

”Rakennehan menee niin, että keskusjärjestöjen välisellä kilpailukykysopimuksella sovittiin, että työehtosopimuksilla pidennetään työaikaa. Näin tehtiin. Mutta silloin kun työehtosopimus on auki, niin silloin siinä on kaikki asiat auki”, Oksa sanoo.

”En näe, että siellä voisi mitään asiaa olla, joka on ajasta ikuisuuteen lukittu”, hän huomauttaa.

”Olemme valmistautuneet ihan täysin siihen, että syksyllä alkaa kierros.”

Esimerkiksi Kuntatyönantajat on asettunut Sipilän kannalle kiky-tuntien tulkinnassa. Oksa toteaa, että kyse on neuvotteluratkaisusta. Tilanne on sama myös teknologiateollisuuden alalla.

”Olemme sitä mieltä, että työajan pidennys kustannuksia lisäämättä oli poikkeuksellisten aikojen poikkeuksellinen ratkaisu, ja kun ne ajat ovat ohi, niin poikkeuksellisten ratkaisujenkin pitäisi olla ohi”, Oksa sanoo.

”Kaksi autoa ajaa lujaa toisiaan päin – kumpi väistää?”

YTN:n luottamusmiesten viesti on, että kiky-tunnit joutavat mennä.

”Kyllä se on. Yritykset ovat toki kovin erilaisia, ja ne [kiky-tunnit] on toteutettu eri tavalla, mutta kyllä se rakenteena ja asiana ärsyttää niitäkin, jotka eivät tosiasiallisesti niitä tunteja niin tarkkaan tee. Ja onhan se hankala rakenne, että on työaika, ja sitten on ilmaista työaikaa siihen plus jotain tuntia”, Oksa sanoo.

Työnantajan näkemys on kuitenkin päinvastainen.

”Tällä hetkellä tämä on vähän niin kuin kaksi autoa, jotka ajavat lujaa toisiaan päin, ja katsotaan, kumpi väistää. Aika kovaa vääntöä. Ollaan presiis päinvastaista mieltä. Me olemme sitä mieltä, että se työajan pidennys poistuu aiheuttamatta esimerkiksi alempia palkankorotuksia tai muuta, ja työnantaja on sitä mieltä, että jos poistetaan, se tarkoittaa pienempiä korotuksia tai muuta. Tässä ollaan aika sellaisissa periaatteellisissa kysymyksissä ottaen huomioon koko kilpailukykysopimuksen ainutlaatuisuuden”, Oksa sanoo.

Hänen mukaansa neuvotteluissa onkin kyse siitä, löytyykö luottamusta ja luovuutta uusille ratkaisuille.

”Jos eväät ovat pelkästään nämä, niin sitten tässä kyllä on äkkiä semmoinen hyvinkin vaikea ongelma edessä.”

Oksan mukaan YTN varautuu jo siihen, että palkoista ja kiky-tunneista ei synny ratkaisua nyt keväällä.

”Otamme tietysti optioneuvottelun vakavasti ja ollaan valmiita sitä käymään, mutta ollaan koko ajan varauduttu siihen, että näin ei välttämättä käy. Eli ollaan valmistauduttu siihen ja lähdetty vuoteen ikään kuin olisi normaali neuvotteluvuosi”, Oksa sanoo.

”Olemme valmistautuneet ihan täysin siihen, että syksyllä alkaa kierros”, Oksa sanoo.

LUE MYÖS: 

”Mitä???” – Työnantajan kiky-liikuntakielto hämmästyttää

Kova väite ay-leiristä: ”Sipilä ja Orpo lupasivat – Löimme kättä päälle”

Jaa artikkeli:

Kommentit

Jari Eeva

Kyllä pääministeri hallitsee. Palkattomia työpäiviä lisää tasapuolisesti, ehdottomasti. Tulevaisuudesta ei muutoin selvitä. Tulevaisuudesta, jonka yhdessä olemme suunnitelleet kansamme kukoistukseksi.

Ensio Jauhiainen

Turvapaikanhakijoille ja pakolaisille yli 3500 euroa enemmän etuja
kuukaudessa, kuin kantasuomalaisille köyhille.
Turvapaikanhakijat, pakolaiset saivat keskimäärin yli 3500 euroa enemmän
sosiaalietuuksia kuukaudessa, kuin kantaväestön köyhät vuonna 2017. OECD
paljasti jo vuonna 2013, että Suomessa ulkomaalaiset saavat 4,4 keskimäärin
suurempia sosiaalietuuksia, kuin kantaväestön köyhät. 2,4 kertaa
keskimäärin suurempia asumistukia, kuin kantaväestön köyhät. Rahattoman ja
varattoman turvapaikanhakija tai pakolaisperheen aloituspaukku on ollut
6000-10 000 euroa aloituskuukautena. Näin kunniakansalaisia palvellaan ja
annetaan täysin ilmainen elämä veronmaksajien rahoilla. Kelasta
vahvistetaan, että ulkomaalaiset ovat aina saaneet moninkertaisesti enemmän
tukia, kuin kantasuomalaiset. Kyseessä on kuitenkin aina ollut poliittinen
valinta ja ohjaus. Ulkomaalaisille on aina haluttu antaa moninkertaisesti
enemmän sosiaalietuuksia ja tullaan aina antamaan. Ulkomaalaiset ovat
kunniakansalaisia, kun kantaväestö on roskaväkeä ja kohtelu on sen mukaista.
Kelan tutkimusosaston julkaisemasta työpaperista ilmenee, että eroa
selittää etenkin turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten heikko
työllisyysasema. Noin 95% on työttömänä ja yli 90% pysyy työttömänä koko
elämänsä ja elää koko elämänsä sosiaalietuuksilla.
Yli 3500 euron suuruinen ero rakentuukin selvästi sosiaalietuuksien
käytölle.
Tutkimuksessa on tarkasteltu pääasiassa koko yhteiskunnan maksamia kaikkia
sosiaalietuuksia, joita Kela, kunnat ja valtio maksavat
turvapaikanhakijoille ja pakolaisille. Turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten
aina saamat ilmainen ruoka, vaatteet, kodinkoneet, kodinelektroniikka,
asunto, sähkö, vesi, yksityinen terveydenhuolto, rokotukset, lääkkeet,
siivous, ajokortti, autokoulu, auto, autonkulut, vakuutukset ja monet muut.
Näitä eivät kukaan kantasuomalainen koskaan saa. Kyseessä on kuitenkin
tuhansien eurojen arvoiset edut ilmaiseksi kuukaudessa, jotka yhteiskunta
maksaa veronmaksajien rahoista.
Ruotsissa kerrottiin rehellisesti kansalle, että veroja joudutaan nostamaan
valtion ja kuntien sekä kantaväestön sosiaalietuuksia leikkaamaan, jotta
jatkuvasti lisääntyvä pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden määrä pystytään
elättämään. Meillähän näin tehdään (mm. lapsilisäleikkaukset), mutta syyt
verhotaan ?rakenteellisiin uudistuksiin? ym. epämääräiseen. Joku on
arvioinut, että turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten kustannukset Suomessa
olisivat yli 8 miljardia vuodessa. Tarkkoja lukuja on tällä hetkellä vaikea
saada. Lisäksi kehitysapu miljardin, ulkomaalaisten verorahoilla
kouluttaminen ym.
Ensisijaisesti on pidettävä huolta omista kansalaisista, muuten kenelläkään
ei ole kohta elämisen mahdollisuuksia. Ei ole mitään järkeä rahdata
toiselta puolen maailmaa tänne ihmisiä sen sijaan on tuettava suomalaisia
lapsiperheitä, jotta syntyvyys nousee. Luku- ja kirjoitustaidottomien
ihmisten rahtaaminen Suomeen ei paranna taloustilannetta ? päinvastoin.
Yhden turvapaikanhakijan tai pakolaisen hinnalla Suomessa autetaan heidän
kotimaassaan 135 ihmistä.