Lauantai 23.3.2019

”500 € lisää / ahvenanmaalainen” – Miljoonien eurojen Ahvenanmaa-lisä puhutti eduskunnassa

Jaa artikkeli:
Luotu: 
15.2.2019 10:20
Päivitetty: 
15.2.2019 10:41
  • Kuva: Alma Talent / Petteri Paalasmaa
    Kuva
    Sinisten Simon Elo kertoi eduskunnassa puolueensa vastentahtoisuudesta hallituksen Ahvenanmaa-myönnytykseen.
|

Faktakulma

Ahvenanmaa poikkeaa Suomen muista maakunnista itsehallintostatuksensa vuoksi. Itsehallinnollinen asema edellyttää tiettyjä hallintokustannuksia ja velvoitteita, joita muilla maakunnilla ei ole. Sen vuoksi Ahvenanmaan taloudellista asemaa ei voi suoraan verrata muihin maakuntiin.

Eduskunnan täysistunto käsitteli torstaina sote-uudistukseen liittyvää hallituksen esitystä laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain muuttamisesta. Eniten puhutti 14 miljoonan euron lisärahoitus, jonka Ahvenanmaa on saamassa.

Eurooppaministeri Sampo Terho (sin) on kuvannut Ahvenanmaan pitäneen suomalaisten terveyspalveluita ”panttivankinaan” neuvotteluissa sote-uudistuksen vaikutuksesta maakunnan talouteen. Perustuslakivaliokunta, jonka mietintö oli eduskunnan keskustelun pohjana, on katsonut, että sote-uudistuksen eteneminen vaatii Ahvenanmaan rahoituksen uudistamista itsehallintolain muutoksella.

Terhon mukaan hallitus hyväksyi Ahvenanmaan rahoituksen korotuksen vastentahtoisesti, ja lakiehdotukseen kirjattiinkin, että korotus tapahtuu vain kytkettynä sote-uudistuksen toteutumiseen. Hallituksen lausuman mukaan Ahvenanmaan ”ratkaisu ei erillisenä olisi hyväksyttävissä”.

Terhon puoluetoveri, Sinisten ryhmänjohtaja Simon Elo toi eduskunnassa esiin, että hallituksen esitykseen sisältyvä korotus tarkoittaisi ”jokaista ahvenanmaalaista kohti lähes 500 euroa vuodessa lisärahaa”.

Oppositiopuolue perussuomalaiset kritisoi täysistunnossa sitä, että hallitus suostui ”kiristykseen”.

”Kyseessä on siis tilanne, jossa hallitus on halunnut maku-sote-uudistuksen etenemiseksi suostua ylikompensaatioon [Ahvenanmaalle]. Alkuperäinen ajatus korvata uudistuksen menetykset Ahvenanmaalle onkin täysin muuttunut”, ryhmänjohtaja Leena Meri (ps) sanoi.

Meri ihmetteli yhden maakunnan rahoituksen vahvistamista aikana, jona yleisesti perätään miljardien säästötoimia valtion- ja kuntataloudesta. Ahvenanmaa saa nykyisinkin enemmän budjettirahoitusta kuin mikään muu maakunta, joskin sillä on itsehallintona myös erityisiä tehtäviä.

”Meillä on kuitenkin juuri julkaistu valtiovarainministeriön selvitys siitä, että meillä on kahden miljardin leikkaustarve tai sitten pitää työllisyyden nousta ja muuta. Eikö tätä pidä jakaa koko valtakunnan alueella”, Meri ihmetteli.

”Edustaja [Mats] Löfströmiltä (r) oikeastaan kysyn, kun hän on Ahvenanmaan edustaja: ettekö te näe sitä asiaa niin, että me jaamme yhteistä kakkua niin hyvinä kuin huonoina aikoina, vai onko se vaan niin, että Ahvenanmaata eivät heilauta hyvät eivätkä huonot ajat vaan siellä on aina hyvät ajat?”

Perussuomalaiset jätti perustuslakivaliokunnan lausuntoon vastalauseen. Siinä tuodaan esiin, että hallituksen esityksen perusteluiden mukaan Ahvenanmaan rahoituksen muutos valtion talousarvion kannalta kustannusneutraalisti olisi tarkoittanut tasoitusperusteen asettamista 0,42 prosenttiin.

”Hallitus on kuitenkin päätynyt esittämään tasoitusperusteen tasoksi 0,45 %. Oikeusministeriön lausunnosta 8.2.2018 ilmenee, että Ahvenanmaan maakunnan hallitus on ilmaissut kantanaan, että Ahvenanmaan maakuntapäivillä ei ole alemmalla tasolla poliittisia edellytyksiä menestyä”, vastalauseessa todetaan.

Itsehallintolain muutos edellyttää Ahvenanmaan maakuntapäivien hyväksyntää.

Hallituksen esitys nostaa Ahvenanmaan perusrahoitusta noin 17 miljoonalla eurolla, mistä vain kolme miljoonaa euroa on kompensaatiota Ahvenanmaan maakunnalle sote-uudistuksesta koituvasta yhteisövero-osuuden laskusta. 14 miljoonaa euroa vahvistaa suoraan maakunnan taloutta, Meri painotti eduskunnassa.

LUE MYÖS: Puoluejohtaja: Eduskunnassa on käynnissä absurdi sote-näytelmä – ”Käytetty resurssimäärä järkyttävä”

Sinisten Elo totesi Merelle, että hallitus pyrki pitäytymään pelkässä kompensaatiossa lisärahoituksen sijaan.

”Tällainen ratkaisuhan sinänsä oli pöydällä, mutta Ahvenanmaan maakuntapäivät ei hyväksynyt tällaista ratkaisua, jossa tosiaan ei olisi tullut vähemmän rahaa, muttei olisi tullut lisääkään rahaa”, Elo sanoi.

Hänen mukaansa Ahvenanmaa käytti hyväkseen tilannetta, jossa ”sote-uudistuksen eteneminen vaatii käytännössä heidän maakuntapäiviensä suostumuksen”.

Muiden hallituspuolueiden edustajista muun muassa keskustan Olavi Ala-Nissilä korosti puheenvuorossaan sote-uudistuksen etenemisen tärkeyttä.

”Mielestäni tämä ei ole ollut helppo kysymys hallituksessa, mutta on tärkeää, että on syntynyt ratkaisu, jota voidaan viedä nyt kuitenkin laajalla enemmistöllä eteenpäin ja että sote, suuri uudistus, menee eteenpäin. Siinä mielessä mielestäni meillä on aihetta tyytyväisyyteen, että asiat eivät lukkiudu täällä, vaan voimme edetä siinä hengessä, sote-hengessä, ja toisaalta Ahvenanmaan itsehallinnon hengessä”, hän lausui.

”Vähän erikoiselta tuntuu että hallitus hyväksyy muttei haluaisi hyväksyä”

Sdp:n Ilkka Kantola piti erikoisena hallituksen ratkaisuunsa liittämää lausumaa ja sote-ehtoa.

”Vähän erikoiselta tuntuu se, että valtioneuvosto on yksimielisesti liittänyt tähän lakiesitykseen tällaisen ponnen kuin on liittänyt, että hyväksytään muttei haluttaisi hyväksyä — hyväksytään, mutta se on vastenmielistä, että joudutaan hyväksymään. Voisin kuvitella, että jos tällainen tapa yleistyy, niin esimerkiksi valtion talousarvion yhteyteen liitettäisiin johdanto-osaan johonkin, että ’kyllä meitä harmittaa, kun tällainen talousarvio pitää esittää, jossa leikataan joitakin etuuksia ja aiheutetaan ihmisille pettymyksiä’”, Kantola sanoi.

Hän vertasi tilannetta Britannian ja EU:n brexit-umpisolmuun.

”Kun tätä keskustelua kuuntelee, tulee mieleen, että se muistuttaa aika paljon brexit-keskustelua. Siinähän britit kokevat olevansa EU:n vankeja eivätkä hyväksy sitä sopimusta, jonka pääministeri on neuvotellut EU:n kanssa. He haluavat parempaa sopimusta, mutta EU:pa ei suostu neuvottelemaan uudelleen. Onko tässä vähän samanlaisesta tilanteesta kysymys, että jos me torjumme tämän lakiesityksen, niin silloin eduskunta lähettää viestin, että hallituksen pitää neuvotella Ahvenanmaan maakunnan hallituksen kanssa uudelleen parempi sopimus”, Kantola pohdiskeli.

Myös Ahvenanmaan kansanedustaja Mats Löfström (r) on myöntänyt, että 14 miljoonan euron lisäpotti ei liity sote-uudistukseen, jonka yhteydessä se nyt ollaan myöntämässä. Ahvenanmaa on kuitenkin pitkään vaatinut lisärahoitusta julkisten palveluiden parantamiseen, ja myös parlamentaarinen Ahvenanmaa-työryhmä päätyi aikanaan esittämään lisärahoitusta.

Sote- ja maakuntauudistus olisi alun perin tuonut Ahvenanmaan rahoitukseen sisältyvään niin sanottuun tasoitusperusteeseen 57 miljoonan euron korotuksen. Tätä rahoitusperustetta tuli siis alentaa, jotta uudistus olisi Ahvenanmaan rahoitusaseman kannalta neutraali. Toisaalta perustuslakivaliokunta katsoi, että Ahvenanmaalle aiheutuvan verohyvityksen poistumaa tulee kompensoida. Sote-uudistuksen yhteydessä siirrytään esityksen mukaan nykyisestä tasoitusjärjestelmästä verotasoituksen sisältävään järjestelmään.

LUE MYÖS:

Ahvenanmaan separatistipuolue haluaa itsenäisyydestä kansanäänestyksen

Esperi Caresta paljastuu yhä erikoisempia piirteitä – Sätti tarkastajia: ”Miksi työntekijöitä kuunnellaan, ovat epäluotettavia”

Faktakulma

Ahvenanmaa poikkeaa Suomen muista maakunnista itsehallintostatuksensa vuoksi. Itsehallinnollinen asema edellyttää tiettyjä hallintokustannuksia ja velvoitteita, joita muilla maakunnilla ei ole. Sen vuoksi Ahvenanmaan taloudellista asemaa ei voi suoraan verrata muihin maakuntiin.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Juha Lapveteläinen

Ahvenanmaan maakuntaan kuuluu tänä päivänä 16 kuntaa. Vuonna 1922, jolloin itsehallinnollinen maakunta alunperin pienellä saarelle perustettiin, kuntia oli vähemmän. Näin Ahvenanmaan maakunta on perustettu saarella sijaitsevien kunnanvaltuustojen yksimielisellä päätöksellä itsehallinnolliseksi maakunnaksi vuonna 1922, ja kunnanvaltuustot käyttäneet perustuslaillista itsemääräämisoikeutta itsehallinnollisen maakunnan perustamista varten. Ratkaisu on perustuslaillinen. Eduskunnan täysistunnossa keskusteltiin eilen 14 miljoonan euron rahoituksesta pienelle saarelle, jotka jaettaisiin 16 kunnan eri tarpeita varten Ahvenanmaalla? Kysymys on julkisten palveluiden parantamisesta. Nyt hallitus eli valtioneuvosto, haluaa kumota itsehallinnollisen maakunnan perustuslaillisen oikeuden, ja täten muuttaa Ahvenanmaan itsehallintolakia poliittisen perustuslakivaliokunnan toimesta, joka on rikollinen poliittisista puolueista koottu järjestö, joka pitäisi lopettaa välittömästi perustuslakituomioistuimen toimesta. Perustuslaillisista oikeuksista on täten syntynyt isänmaassa nyt varsinainen ongelma? Esteeksi on tullut hallituksen poliittinen päätöksentekokyky maakuntapäiviin, eli Ahvenanmaan maakuntavaltuustoon nähden? Valtioneuvosto-ja Eduskunnan enemmistö joutuvat neuvottelemaan erikseen sopimuksia Ahvenanmaan itsehallinnollisen maakunnan kanssa, jonka ratkaisu perustuu perustuslaillisiin oikeuksiin isänmaassamme vuodesta 1922 alkaen. On tietysti selvä asia, että poliittinen Eduskunta tekee mitä huvittaa myös jatkossa, ja perustuslaista välittämättä. Muiden maakuntien (joita ei ikävä kyllä vielä ole olemassa) tulisi tällä päätöksellä vikistä nöyränä hihnan perässä kun samanaikaisesti taloudellista ja kansallisosialistista SuurSuomea rakennetaan Helsingin ympärille, jota pääkaupunkiseuduksi kutsutaan. Sillä ei ole merkitystä jatkossa, miten muu isänmaa ja sen kansalaiset pärjäävät taloudellisesti tulevaisuuden Suomessa. Isänmaa on unohdettu, he saakoot jatkossa poliittisten puolueiden jakamaa "valtionosuusrahoitusta" poliittisesti alistettuihin maakuntiin, joita ei pitäisi edes perustaa isänmaahamme. Ahvenanmaan edustaja Mats Löfströmin kuuluisi istua maakunnan edustajainhuoneessa Helsingissä muiden tasavaltalaisten maakuntaedustajien kanssa, tekemässä yhteisiä päätöksiä kaikkien Suomen itsehallinnollisten maakunta-alueiden tulevaisuudesta, niin että poliittisen eduskunnan ei tarvitsisi tehdä "erillissopimuksia" ainoastaan yhden perustuslaillisen maakunnan puolesta. Poliittinen Hallitus-ja Eduskunta tarvitsevat vastavoiman, ja sen nimi on perustuslaillinen alueellinen itsemääräämisoikeus isänmaallisessa maakunnassa. Ja tätä ratkaisua myös Eduskunnan poliittisten puolueiden tulisi yhteistyössä kunnioittaa.

Mikko Toivonen

Ahvenanmaan erityisasema ja privilegiot ovat kuin suoraa demokratian ja tasa arvoisuuden häväistyskirjasta.. Tulisin hyvin toimeen heidän kanssaan ihan tasa arvoisena ja suostuisin jopa puhumaan vapaaehtoisesti opittua ruotsia