Lauantai 23.3.2019

”Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä ei ole sen työllistävämpi” – 10 tutkijaa vastaa perustulokritiikkiin: unohtui toinen puoli

Jaa artikkeli:
Luotu: 
15.2.2019 15:47
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
|

Laaja tutkijajoukko katsoo Kelan tutkimusblogissa, että perustulokokeilua koskevassa keskustelussa on jäänyt vähemmälle toinen näkökulma kokeilun tuloksiin: ”nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä ei ole sen työllistävämpi kuin vastikkeeton perustulo”.

Näin kommentoivat perustulokokeilua Helsingin yliopiston professori Helena Blomberg, ajatuspaja Tänkin toimitusjohtaja Markus Kanerva, Turun yliopiston työelämäprofessori Olli Kangas, Helsingin yliopiston yliopistonlehtori Christian Kroll, Suomen mielenterveysseuran asiantuntija Maarit Lassander, Kelan tutkimuspäällikkö Jaana Martikainen, Turun yliopiston professori Mikko Niemelä, Kelan tutkija Miska Simanainen, Helsingin yliopiston yliopistonlehtori Annamari Tuulio-Henriksson ja Kelan johtava tutkija Minna Ylikännö.

Perustulokokeilu järjestettiin Suomessa 2017–2018. Kokeilussa 2 000 nuorelle työttömälle ja pitkäaikaistyöttömälle maksettiin 560 euron perustuloa riippumatta heidän työtilanteestaan. Alustavien tutkimustulosten mukaan kokeilu ei lisännyt ensimmäisen kokeiluvuoden aikana osallistujien työllisyyttä, mutta perustuloa saaneet kokivat hyvinvointinsa paremmaksi kuin vertailuryhmään kuuluneet.

Tuloksia tuoreeltaan omassa blogissaan kommentoinut Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo kuvasi tuloksia pettymykseksi. Kelan tutkimusblogissa tutkijajoukko esittää, että tuloksia voi tulkita myös valoisammallakin tavalla.

”Tulosta voidaan tulkita kahdesta näkökulmasta. Ensimmäisen tulkinnan, joka nousi vahvasti julkiseen keskustelun heti tulosten julkaisun jälkeen, mukaan perustulo ei motivoi työtöntä työnhakijaa hakeutumaan työhön. Toisen, vähemmän keskusteluun nousseen tulkinnan mukaan nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä ei ole sen työllistävämpi kuin vastikkeeton perustulo”, tutkijat kirjoittavat.

Hiilamokin huomautti viikon takaisessa kirjoituksessaan, kuinka nykyinen järjestelmä vaatii, että pitkäaikaistyöttömienkin on osallistuttava työllistämistoimenpiteisiin tai he voivat menettää etuutensa kahdeksi kuukaudeksi, kun taas perustulokokeilussa vastaavia velvoitteita ei ollut. Toisaalta, jos työtön onnistuu hankkimaan lisätuloa, se leikkaa hänen etuuttaan, kun taas lisätuloilla ei ollut vaikutusta perustulon määrään.

Hiilamo kuitenkin korosti, että varsinaisen työllistämistavoitteen kannalta tulokset olivatkin pettymys.

”Tulokset osoittavat, että nuorten ja pitkäaikaistyöttömien keskuudessa muut esteet kuten vanhentuneet taidot ja terveysongelmat ovat merkittävämpiä kuin taloudelliset kannusteet”, Hiilamo päättelee.

Kelan tutkimusblogissa kymmenen tutkijan ryhmä arvioikin, että perustulokokeilun tulokset olisivat voineet olla toisenlaiset, jos kohderyhmä olisi valittu eri tavalla.

”Tällaisia tulkintoja esitettäessä on syytä kuitenkin muistaa, että kyseessä on työllistymisen kannalta erityinen ryhmä ja varsin lyhyt aika, vain yksi vuosi. Jos koe olisi kohdistunut esimerkiksi pienituloisiin työssäkäyviin, freelancereihin tai mikroyrittäjiin, tulokset olisivat todennäköisesti olleet toisenlaiset”, he jatkavat.

Lisäksi he korostavat aiempien perustulokokeilujen osoittavan, että käyttäytymisvaikutukset tapahtuvat viiveellä.

”Jatkotutkimuksen aiheeksi jää, missä ryhmissä käyttäytymisvaikutuksia tapahtuu tai jää tapahtumatta pidemmällä aikavälillä. Selvyys todellisista työllisyysvaikutuksista saadaan siis vasta, kun meillä on käytettävissä toisenkin kokeiluvuoden rekisteriaineisto”, tutkijat kirjoittavat Kelan tutkimusblogissa.

”Yhdellä pilotiksi tarkoitetulla kokeilulla ei voida saada lopullisia vastauksia perustulon hyvyydestä tai huonoudesta. Sitä varten tarvitaan useampia toisiinsa kytkeytyviä kokeiluja, joissa testataan erilaisia perustulomalleja. Suomen perustulokokeilu oli puutteineenkin hyvä alku. Nyt ovi on auki paremmille kokeiluille”, he toteavat.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Eva Back

Asia on juuri näin, jos kokeilu kesti vain vuoden niin tuskin monikaan uskalsi kovin radikaaleja muutoksia pieneen talouteensa tehdä.

" - - perustulokokeilua koskevassa keskustelussa on jäänyt vähemmälle toinen näkökulma kokeilun tuloksiin: ”nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä ei ole sen työllistävämpi kuin vastikkeeton perustulo”. - -

" - - Hiilamokin huomautti viikon takaisessa kirjoituksessaan, kuinka nykyinen järjestelmä vaatii, että pitkäaikaistyöttömienkin on osallistuttava työllistämistoimenpiteisiin tai he voivat menettää etuutensa kahdeksi kuukaudeksi, kun taas perustulokokeilussa vastaavia velvoitteita ei ollut. Toisaalta, jos työtön onnistuu hankkimaan lisätuloa, se leikkaa hänen etuuttaan, kun taas lisätuloilla ei ollut vaikutusta perustulon määrään. - - "

- - "Lisäksi he korostavat aiempien perustulokokeilujen osoittavan, että käyttäytymisvaikutukset tapahtuvat viiveellä.- - "

Jari-Jukka Annala

Ehkä tutkimusta olisi voinut jatkaa niin, että nämä henkilöt olisivat saaneet lupauksen perustulon jatkumisesta heidän kohdallaan hamaan tappiin, jos he niin haluaisivat. Varmuus tulevasta antaa mahdollisuuden suunnitella elämää eteenpäin. Niille, jotka nyt huutavat kuorossa ei, totean että sehän ei ole ilmaista rahaa, sillä vaan muutetaan rahanjako- ja ansaintalogiikkaa. Tulojen kasvaessa verotus korjaa asiat niin, että ei ole syytä olla kateellinen.

Pertti Ikonen

Näyttäisi sosiaaliturvan uudistus olevan sitä, että liikutaan poliittisen ja taloudellisen näkökulman ympärillä ja sitten kummankin näkemyksen mukaisesti professorit lausuvat ennalta arvatusti. Samalla työttömiä kohdellaan systeemissä kuin räkäpälloa pyöritetään sormien välissä ja lopulta pyyhkäistään pöydän alle.

Aku Ahoniemi

Näyttää olevan puurot ja vellit sekaisin.

" ...perustulokokeilua koskevassa keskustelussa on jäänyt vähemmälle toinen näkökulma kokeilun tuloksiin: ”nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä ei ole sen työllistävämpi kuin vastikkeeton perustulo”.

- Tässä vain unohtuu taas kerran se asia, että sosiaaliturvajärjestelmän tarkoitus ei ole työllistää, Sen tarkoitus on luoda toimeentulo jos ei ole töitä. Työllistämistä voidaan puolestaan tehdä muiden keinojen avulla. Esimerkiksi maksamalla palkkaa.