Tiistai 26.3.2019

Tästä syystä asiantuntija kannattaa perustuloa: ”Kyse on ennen kaikkea ihmisyyden kunnioittamisesta”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
16.2.2019 12:21
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
|

Entinen työelämän tutkija, tietokirjailija Antti Kasvio kertoo Puheenvuoron blogissaan kannattavansa perustuloa. Kasvio viittaa tutkimukseen, jonka mukaan ilman jatkuvaa viranomaisten kanssa käytävää kamppailua tilille joka kuukausi ennustettavasti tuleva rahasumma kohensi huomattavasti pitkään työttömänä olevien ihmisten elämisen laatua ja vaikutti myönteisesti myös heidän terveyteensä.

”Kyse on ennen kaikkea ihmisyyden kunnioittamisesta”, hän kirjoittaa.

”Siksi vanhanaikaisesta työetiikastani huolimatta olen alkanut pitää tarkoituksenmukaisena sitä, että yhteiskunta sitoutuu maksamaan säännöllisesti elämiseen tarkoitetun vaatimattoman mutta ei-triviaalin summan jokaiselle kansalaiselle vain sillä perusteella, että he ovat ihmisiä”, Kasvio jatkaa.

Hän huomauttaa, että jos kaikille maksettavan perustulon korkea hinta hirvittää, kannattaa muistaa monien ihmisten saavan nyky-Suomessa sen verran tuloja, että he maksavat aika paljon saamaansa perustuloa isomman summan veroina takaisin yhteiskunnalle.

”Useimpien aktiiviväestöön kuuluvien ja varakkaiden kansalaisten kohdalla rahan turhan kierrättämisen voisikin välttää yksinkertaisesti sallimalla yhteiskunnan pienentää heidän veronpidätyksiään perustuloa vastaavalla summalla.”

Perustulon ei Kasvion mukaan tarvitse sulkea pois yhteiskunnan mahdollisuutta velvoittaa kansalaisiaan osallistumaan erilaisiin hyödyllisiin toimintoihin. 

”Mahdollisia sanktioita määrättäessä perustulo pitäisi kuitenkin jättää koskematta. Se tulisi mieltää automaattiseksi vähimmäisoikeudeksi, joka on kaikilla ihmisillä yksinkertaisesti sillä perusteella, että he ovat olemassa. Ainoan poikkeuksen muodostaisivat laitoksiin sijoitetut ihmiset, joiden tarpeista yhteiskunta huolehtii muilla tavoin”, hän linjaa.

Järjestelmätasolla perustuloon siirtymisen ei Kasvion mukaan tarvitsisi sen paremmin merkittävästi lisätä kuin vähentääkään suomalaisten käytettävissä olevia tuloja, vaan ne rakentuisivat hieman eri tavalla. Hän arvioi, että perustulon käyttöönotto voi onnistua kestävästi vain siten, että muiden tulojen osuus kotitalouksien käytettävissä olevista tuloista jonkin verran pienenee. Myös kokonaisverorasitusta mitoitettaessa tulisi Kasvion mukaan ottaa realistisesti huomioon perustulon vaatima rahoitus.

”Tuon siirtymän ansiosta olisimme paremmin valmistautuneita työelämässä tapahtuviin rakennemuutoksiin, jotka joka tapauksessa ovat edessämme”, hän kommentoi.

Perustulokokeilu järjestettiin Suomessa 2017–2018. Kokeilussa 2 000 nuorelle työttömälle ja pitkäaikaistyöttömälle maksettiin 560 euron perustuloa riippumatta heidän työtilanteestaan. Alustavien tutkimustulosten mukaan kokeilu ei lisännyt ensimmäisen kokeiluvuoden aikana osallistujien työllisyyttä, mutta perustuloa saaneet kokivat hyvinvointinsa paremmaksi kuin vertailuryhmään kuuluneet.

Tuloksia tuoreeltaan omassa blogissaan kommentoinut Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo kuvasi tuloksia pettymykseksi. Kelan tutkimusblogissa tutkijajoukko esittää, että tuloksia voi tulkita myös valoisammallakin tavalla.

”Tulosta voidaan tulkita kahdesta näkökulmasta. Ensimmäisen tulkinnan, joka nousi vahvasti julkiseen keskustelun heti tulosten julkaisun jälkeen, mukaan perustulo ei motivoi työtöntä työnhakijaa hakeutumaan työhön. Toisen, vähemmän keskusteluun nousseen tulkinnan mukaan nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä ei ole sen työllistävämpi kuin vastikkeeton perustulo”, tutkijat kirjoittavat.

Lue lisää:

”Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä ei ole sen työllistävämpi” – 10 tutkijaa vastaa perustulokritiikkiin: unohtui toinen puoli

Lehti: Professori Juho Saari ei usko perustuloon – Suomeen tulossa yleistuki: ”Va­pau­tuu tilaa järkevämpään kuin Kelan kans­sa suh­mu­roin­tiin”

Tyly tuomio Suomen kokeilulle: ”Merkittävä naula perustulon arkkuun”

Suomen ”poikkeuksellinen yhteiskuntakokeilu” – Luvut perustulokokeilusta julki

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Jaakko Aalto

"tilille joka kuukausi ennustettavasti tuleva rahasumma kohensi huomattavasti pitkään työttömänä olevien ihmisten elämisen laatua"

Ja tämän keksimiseen tarvittiin ihan tutkijan oivallutsta. Tuolla linjalla seuraava keksintö on varmaan, että on kivampi olla rikas ja terve.

Jaakko Karki

Kaikille maksettava perustulo on erittäin suuri houkutustekijä muunmaalaisille, joita kyllä riittää jo yli 7 tuhatta miljoonaa. Jos perustuloon mennään, on välttämätöntä sulkea rajat näiltä miljoonilta muunmaalaisilta paremman ilmaisen elintason ja perustulon hakijoilta. Nyt odotamme viranomaislta ja politiikoilta selkeitä vastatuksi mitenkä tämä järjestetään hyvissä ajoin ennen perustulopäätösten tekemistä. Muutoin tulee taas konrolloimaton ryntäys maahan niinkuin tuli vuonna 2015 ja viranomaiset ja ministerit ihmettelevät tumput suorana mitä nyt sitten tehdään, muuta kuin pidetään rajat auki ja julistetaan kaikki tervetulleeksi, ja tilanteen arvostelijat ja motiivien kyseenalaistajat leimataan rasisteiksi Orpon tyyliin.

Risto Nikander

Suomen perustuslaki takaa samat oikeudet kaikille maailman kansalaisille jotka ovat Suomeen päässeet. On siinä veronmaksajilla maksamista. Varsinkin kun edes rikollisia ei saada maasta ulos ja politiikot ovat niille luvanneet jo ylimastaisiakon etuja ja erioikeuksia. Tulkit, lakimiehet, ym. ym. lisäksi auttamassa. Ja kotouttamiskulut lisäksi.

Vesa Huhtanen

Hyviä huomioita esittävät nämä edelliset kirjoittajat. Kun näitä kielteisen päätöksen saaneita lentoteitse palautetaan on varmistettava, ettei koneessa ole yhtäkään Vihreät-puolueen jäsentä eikä luottamushenkilöä.

Pentti Westerholm

Ihmisen täytyy etenkin nuorena päästä osallistumaan yhteiskunnan monimuotoiseen rakentamiseen.Yksi tärkeä alue siitä on työnteko.Mikäli tämä elimoidoidaan pois maksamalla vastikkeetonta korvausta ollaan tärvelemässä ihmisarvoa.Sama vihervasemmisto näitä oivalluksia esittää ja samalla valittavat eriarvoisen yhteiskunnan kasvusta.Mitä suuremmassa määrin tämä menettely lisäisi eriarvoisuutta!

Jaakko Karki

Perus(tulon)siirroilla ei ole mitään tekemistä ihmisyyden kunnioittamisen kanssa. Ihmisyyttä or arvostettu ja kunnioitettu monissa - mutta ei suinkaan kaikissa - kulttuureissa satoja tai tuhansia vuosia ilman mitään viitausta perus(tulon)siirtoihin.
On kyseenalaista pystyykö monikaan yhteiskunta maksamaan säännöllisesti tietyn tulonsiirron jokaiselle vain sillä perusteella, että he ovat ihmisiä. Niitä ihmisiä on tässä maailmassa jo reippaasti yli 7 miljardia ja sadat miljoonat tai jopa miljardit vähemmän ansaitsevat ihmiset näkevät tällaiset vastikkeettomat tulonsiirrot houkutustekijöinä ja lähtevät vaeltamaan kohti Eurooppaa ja Suomea. Mitä sitten tehdään? Pannaanko rajat kiinni vai tuhotaanko oma hyvinvointivaltiomme?
Mielestäni on perusteltua huolehtia oman maan vanhuksista, sairaista, lapsista jne heidän tarpeittensa ja yhteiskunnan kantokyvyn mukaan, työikäisillä on velvollisuus tehdä töitä ja kustantaa edellä mainittu. Eivät kaikki voi olla vain saamassa.

Markus Weyland

Perustulo ja ilmainen elatus ja ylläpito kaikille ovat kauniita ajatuksia, mutta eivät tästä maailmasta. Pääsääntö on että joka ei työtä tee, ei sen myös syömänkään pidä.
Eli kaikkien terveiden ja työikäisten ja työkykyisten on tehtävä yhteiskunnassa töitä ja hankittava itse oma elatuksensa, jolla rahalla voidaan sitten elättää sairaita ja väliaikaisesti myös työttömiä. Kaikki tarjottava työ läheltä asuinpaikkaa on otettava vastaan, työssäkäyvien ihmisten ei tarvitse alkaa elättäämään työstä kieltäytyvää.

Kaisa Varonen

Markus Weyland. Olet nostanut asiayhteydestään irralleen tuon lauseen "joka ei työtä tee, sen ei syömänkään pidä." Siinä on kyse saarnaajista, jotka eivät tee työtä, josta on sovittu: on sovittu, että he saavat ruuan ja majoituksen saarnaamistyötä vastaan, mutta he puuhaavat muuta. Eihän tekemättömästä työtä pidä maksaa. "Sillä jo silloin, kun olimme teidän tykönänne, me sääsimme teille, että kuka ei tahdo työtä tehdä, ei hänen syömänkään pidä."

"Sillä me olemme kuulleet, että muutamat teidän keskuudessanne vaeltavat kurittomasti, eivät tee työtä, vaan puuhailevat sellaisessa, mikä ei heille kuulu."2.Tess 3:10-11. Vänä aiemmin Paavali sanoo taas, että "Työmies on palkkansa ansainnut".

Työmies on palkkansa ansainnut, mutta perustarpeet on ansainnut Paavalin ja Jeesuksen mukaan kuka tahansa. Jeesus käskee antamaan ihokkaan sille, jolla ei ole yhtään ihokasta, jos vain itsellä on kaksi, 50% verotus siis. Lisäksi Jeesus kertoo, että jos annamme ruokaa, vaatteet, kodin ja yksinäiselle seuraa, me annamme ne hänelle, emme anna ruokaa, juomaa ja kotia ja seuraa jollekulle, emme anna sitä hänelle. Matt. 25: 40-46. Perustarpeissa ei kysellä, tekeekö ihminen työtä tai miksi hän ei tee.