Tiistai 26.3.2019

Vieraiden kielten opiskelu alkamaan jo päiväkodissa? ”Toisen vieraan kielen opetus on aloitettava nykyistä aiemmin”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
17.2.2019 09:32
  • Kuva: Alma Talent / Pekka Karhunen
    Kuva
    Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on huolissaan nuorten kielten opiskelun yksipuolistumisesta ja vähentymisestä.
|

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) asettaa työryhmän tekemään esityksiä uusista toimista, joilla vahvistetaan ja aikaistetaan kieltenopetusta päiväkodeissa ja kouluissa.

Ministeri on huolissaan nuorten kielten opiskelun yksipuolistumisesta ja vähentymisestä. Hän huomauttaa tiedotteessaan, että vapaaehtoisia A2-kieliä opiskelevien määrä on vähentynyt noin kolmanneksella kahdessakymmenessä vuodessa.

Tänä syksynä koulupolkunsa aloittavat ekaluokkalaiset ovat ensimmäinen ikäluokka, joka pääsee opiskelemaan koko maassa ensimmäistä vierasta kieltä jo ensimmäiseltä luokalta alkaen. Nyt käynnistyvä työryhmä tähtää Grahn-Laasosen mukaan jo seuraavaan vaiheeseen, joka toisi kielikylpyä päiväkoteihin ja monipuolistaisi kielivalikoimaa.

”Monipuolinen kielitaito on yksi tärkeimmistä tulevaisuuden taidoista kansainvälistyvässä maailmassa. Lapsilla on hämmästyttävä kyky oppia uutta. Tehdyn päätöksen myötä kielten oppimisen herkkyyskausi voidaan hyödyntää entistä paremmin. Parhaimmillaan alkuopetuksen vuosina luodaan motivaatio, joka kantaa ja kannustaa aktiiviseen kieltenopiskeluun läpi elämän”, hän kommentoi.

Grahn-Laasonen asettaa työryhmän valmistelemaan selvityshenkilö, professori Riitta Pyykön ehdotusten pohjalta seuraavaa vaihetta, joka toisi kielikylpyjä päiväkoteihin ja aikaistaisi myös toisen vieraan kielen opiskelua.

Opetushallituksen mukaan kiinnostus kielten opiskeluun oli huipussaan 1990-luvun puolivälissä, jolloin vapaaehtoisia kieliä opiskeltiin eniten. Vuonna 1997 A2-kieltä opiskeli 41 prosenttia 5.-luokkalaisista. Sitten opiskelijoiden määrät alkoivat laskea ja olivat alimmillaan vuonna 2009, jolloin A2-kieltä opiskeli vain 24 prosenttia ikäryhmästä. Lasku koski erityisesti suomenkielisiä kouluja. Vuodesta 2010 vapaaehtoisia kieliä on valittu hieman enemmän ja vuonna 2017 niitä opiskeli 5.-luokkalaisista 27 prosenttia.

”Kieltenopetuksen varhentaminen tulee ulottaa päiväkoteihin ja toisen vieraan kielen opetus on aloitettava nykyistä aiemmin. Tavoitteena tulee lisäksi olla, että yhä useampi valitsee englannin lisäksi myös harvinaisempia vieraita kieliä. Käynnistettävä valmistelu antaa mahdollisuuden päättää uusista toimista heti seuraavan hallituskauden alussa”, Grahn-Laasonen sanoo.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Eero Nevalainen

Tosi positiivista tässä on nyt se, että ilmeisesti muotoilusta on ymmärrettävä että kieli on joku muu kuin ruotsi. Perinteisestihän tämä on aina tarkoittanut sitä että "kieltenopetuksen lisääminen" = "ruotsin opetuksen lisääminen".

Kielikylvetyksellä sitten yritetään päästä siihen villakoiran ytimeen eli kieli-identifikaatioon, mikä on suomenkielisten kohdalla kaksikielisyyspolitiikan ongelma. Lasten kielen oppimisen kykyä ei kuitenkaan välttämättä tarvitse omia juuri ruotsin opetuksen välineeksi. Vaikeampia vieraita kieliä olisi helpompi oppia juurikin jo nuorempana.

Olisiko mahdollista että ne piirit jotka päättävät Suomessa kieliopinnoista poliittisin perustein, olisivat kerrankin löytäneet suomenkielisillekin hyödyllisen tavan hieman helpottaa sitä ongelmaa että kyllä se pakollinen ruotsi oikeasti vie tunteja lukujärjestyksestä ja siten siis niiltä muilta kieliltä?

Juho Leppanen

Kieliä oppii sujuvasti kyllä myöhemminkin, mutta sinänsä ehdotus ei olisi huono, jos vain siinä ei olisi kyse englannista, kuten todennäköisesti on. Ranska, saksa, venäjä, espanja, kiina ja portugali ovat kaikki tärkeitä kieliä. Kansainvälisyys ei ole sama kuin yksipuolinen englanninkielisyys.

Risto Salonen

Ja mistä resurssit. Nytkin koululaitos ja varhaiskasvatus on kroonisessa rahapulassa. Päiväkoteihin muutama opettaja lisää, kunnan opetusvirastoon 10 byrokraattia, en uskalla edes arvata, kuinka monta opetushallitukseen. Puheenvuoro-osiossa Arno Kotron ansiokas blogi sivuaa asiaa.
Ei kai kielitarjonta ole ongelma, vaan vastaanottopää. Oppilaille kielenopiskelu pitää tehdä houkuttavaksi.

Pertti Ikonen

Täysin kannatettava asia. Aikoinaan telkkarissa näytettiin Libanonin pieniä koululaisia jotka olivat oppineet puhumaan englantia erittäin hyvin ainoastaan muutaman vuoden jaksossa. Puhuivat englantia paremmin kuin useimmat suomen lukioista valmistuneet oppilaat.

Jaakko Karki

Pienet lapset oppivat helposti monia kieliä. Olen tavannut perheitä joissa lapset puhuvat Espanjaa isänsä kanssa, Saksaa äitinsä kanssa, Englantia kun molemmat vanhemmat ovat paikalla ja Ranskaa kun menevät ulos leikkimään tai kouluun. Kenelläkään ei näyttänyt olevan mitään vaikeuksia kielen kanssa.
Englanti, saksa, venäjä, espanja, mandarin kiina ja portugali ja jopa ranska rajoitetussa määrin ovat kaikki tärkeitä ja hyödyllisiä kieliä - mutta ruotsi paljon pienemmässä määrin jos lainkaan hyödyllinen.