Maanantai 25.3.2019

Näin terveysoikeuden professori puolustaa perustuslakivaliokuntaa: ”Sipilän hallitus on halunnut melko avoimesti lisätä valtaa Oy Suomi Ab:ssä”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
17.2.2019 10:58
  • Kuva: Lauri Nurmi / Alma Media
    Kuva
    Perustulakivaliokunta jatkaa sote-mietinnön käsittelyä ensi tiistaina.
|

Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallintoylilääkäri Lasse Lehtonen puolustaa perustuslakivaliokunnan toimintaa vetoamalla hallituksen toimintaan ja käsittelyssä olevien lakihankkeiden merkittävyyteen.

Loppuviikolla hallituspuolueista sekä keskustan kansanedustaja Markus Lohi että sinisten Matti Torvinen toivat julki turhautumisensa valiokunnan työskentelyn hitauteen. Molemmat istuvat perustuslakivaliokunnassa. Lue tarkemmin: Kansanedustaja kypsyi eduskuntaan: ”Olen tullut tänne ratkaisemaan asioita – päätöksiä pitää kyetä tekemään”

Perustuslakivaliokunnan sote-mietinnön uskottiin ensin valmistuvan tämän viikon maanantaina. Viikon edetessä arviot mietinnön valmistumisesta muuttuivat yhä epävarmemmiksi. Perjantaina eduskunta tiedotti, että valiokunta jatkaa mietinnön käsittelyä ensi tiistaina. Esimerkiksi perjantaina valiokunta ei juuri ehtinyt käsittelemään sotea. Sen asialistalla olivat ensin hallituksen esitys konkurssilain muuttamisesta, missä yhteydessä kuultiin asiantuntijoita, sekä eduskunnan täysistunnon partaalta takaisin valiokuntaan lähetetyt tiedustelulait.

”Tässä on nyt systeemissä ongelma”, Lohi kommentoi Facebookissa perjantaina.

”Epätoivo kasvaa. Sote on jäätynyt. Ehdimme käsitellä sotea 15 minuuttia”, Matti Torvinen puolestaan tviittasi torstaina.

Lasse Lehtonen huomauttaa Puheenvuoron blogissaan, että perustuslakivaliokunnan käsittelyssä on meneillään olevan vaalikauden viimeisten viikkojen aikana vielä neljä mietintöä odottavaa ja noin 30 lausuntoa odottavaa hallituksen esitystä eli noin kaksi hallituksen esitystä jokaista jäljellä olevaa valiokunnan työpäivää kohden. 

”Suurimmissa esityksissä (kuten sote-uudistus tai tiedustelulaki) sivuja on tuhansia. On epätodennäköistä, että perustuslakivaliokunta ehtisi saada kaikki lausuntonsa valmiiksi ennen maaliskuun puolivälissä alkavaa vaalilomaa”, hän arvioi.

Lehtonen korostaa, että  lakihankkeissa on kyse vuosikymmenten uudistuksista, mikä vuoksi laatuun tulee kiinnittää erityistä huomiota.

”Juha Sipilän (kesk) hallitus on halunnut monessa eduskuntaan tuodussa lakihankkeessaan testata perustuslain rajoja ja melko avoimesti lisätä hallituksen valtaa Oy Suomi Ab:ssään. Toisin kuin yhtiöiden vuosibudjeteissa ja toimintasuunnitelmissa, jotka tyypillisesti tehdään vuodeksi tai korkeintaan muutamaksi eteenpäin, lainsäädäntöhankkeissa kuitenkin tavoitellaan yhteiskunnan toimintamalleja vuosikymmenten ajaksi. Siksi lakien laatuun ja vaikutusarviontiin tulee kiinnittää aivan erityistä huomiota. Esimerkiksi terveydenhuoltojärjestelmän rakenteita on Suomessa muutettu noin 40-50 vuoden välein eli toteutetun uudistuksen pitäisi tyypillisesti kestää ainakin kaksi sukupolvea.”

Lehtonen laskee, että perustuslakivaliokunnan lausuntoja on vuoden 2018 valtiopäivillä annettu 63 kappaletta ja mietintöjä 12. Hän sanoo, että luvut perustuvat valiokunnan lausuntojen ja mietintöjen eduskunnan sivuilta löytyvään tarkistamattomaan numerointiin. 

”Vertailun vuoksi todettakoon, että vaalikauden alussa vuoden 2015 valtiopäivillä perustuslakivaliokunta antoi 15 lausuntoa ja 9 mietintöä”, hän huomauttaa.

Lehtonen muistuttaa, että perustuslakivaliokunnalle kuuluvan kontrollitehtävän katsotaan olevan oikeudellista harkintaa, jossa painottuu perustuslakivaliokunnan aikaisempi ratkaisukäytäntö sekä asiantuntijakuulemiset. 

”Perustuslain 74 §:n mukaisesti perustuslakivaliokunta joutuu yksilön oikeuksia ja vapauksia koskevissa kannanotoissaan huomioimaan myös Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisut, millä on ollut merkitystä esim. tiedustelulain sisältöä arvioitaessa. Oikeudellinen arviointi edellyttää tarkkuutta ja huolellisuutta erityisesti, koska perustuslakivaliokunnan lausunnot muokkaavat perustuslain tulevaa tulkintalinjaa. ”

Lehtonen linjaa, että lakiesityksien ongelmista tai lakiesitysten käsittelyn ruuhkautumisesta eduskunnassa ei ole vastuussa yksittäinen eduskunnan valiokunta, vaan hallitus, joka tuo eduskuntaan perustuslain kannalta ongelmallisia esityksiä.

”Esimerkiksi sote-lainsäädännön osalta ei perustuslakivaliokunnan aikaisemman linjan perusteella pitäisi olla kenellekään yllätys, että palvelujärjestelmän pitää turvata kaikille yhdenvertaisesti riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Jos asiantuntijoille ja perustuslakivaliokunnalle jää hallituksen esityksestä epäily, ettei näin käy, ei syy todellakaan ole asiantuntijoissa taikka perustuslakivaliokunnassa, vaan siinä, että hallituksen esitystä ei ole laadittu perustuslain vaatimusten mukaisesti”, hän sanoo. 

Perustuslakivaliokunnan tilannetta kommentoi lauantaina myös perussuomalaisten kansanedustaja Toimi Kankaanniemi. Valiokunta on hänen luonnehdintansa mukaan äärimmäisen paineen alla. 

”Kohtuuttoman. Asiantuntijat ovat erimielisiä. Poliittinen paine on suuri. Maakunnissa odotetaan tuloksia. Vaalit ja äänestäjät hengittävät niskaan. Hallitus hermoilee.”

 

 

Lue myös: 

Konkarikansanedustajalta analyysi eduskunnan oudosta tilanteesta: ”Ei ihme, että peli on nyt kovaa”

Kansanedustajalta raju purkaus eduskunnassa: ”Pyrkii törkeästi puuttumaan valiokunnan työskentelyyn”

”En osaa arvioida” – Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajalta ei lupauksia sote-lausunnosta

Näkökulma: Sotessa sammutetaan nyt lyhdyt – tavataan seuraavalla vaalikaudella

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Seppo Simonen

Joppas nyt jotakin oikein tuli oikein uutispommi UusiSuomi on löytänyt kaikille tuntemattoman professorin Lasse Lehtosen antamaan mielipiteensä sotesta.
No ei vaiviskaan olemmehan saaneet sivuuttaa hänen mielpiteensä viikosta toiseen sunnuntain puheenvuoron karusellista jonne hänet lie utomaaattisoidulla nostolla nostettu.
Otsikko on outo mikäs hallitus se on joka ei käyttäisi enemmistödemokratian antamaa valtakirjaa.
Nythän ongelmana on valiokunnat jos halutaan yksimielinen päätös enemmistö joutuu taipumaan vähemmistön diktatuuriin.

Matti Virtanen

Lehtinen kuitenkin on ammattilainen ja tietänee mistä puhuu.

Hallituksella on toki mandaattinsa mutta se ei oikeuta kävelemään lainvalmistelukäytäntöjen yli.

Keskustalle tämä näyttää tietysti pahalle koska heidän viimeinen oljenkortensa olisi saada sote-matu läpi.

Irma Asikainen

Aikoinaan maajussit suhmuroiva demareiden kanssa ja jakoivat usein jopa olematonta hyvää sulle-mulle -menetelmällä ja nyt kun denarit ovat syrjässä, se (kepuli) tekee sitä Kokoomuksen kanssa. Eli tästä tulee väkisinkin sellainen tunne, että siellä missä on kepuli, siellä pelataan jotain peliä ja yleensä se peli ei ole puhdasta.

Arvo Tammela

Käyhkö, ottiko yksi sote-alan parhaista asiantuntijoista yhtä ansiokkaasti kantaa Kataisen ja Stubbin hallituksien epäonnistuneeseen sote-uudistukseen. Jos et sitä tiedä, saat varmasti tiedon tältä asiantuntijalta. Näin voit sitten arvioida asiantuntijan "puolueettomuutta".

Markku Koivisto

Terveydenhoitojärjestelmää on ehkä voitu muuttaa pitkänkin ajan perästä, mutta nykyinen terveydenhoitolaki on vuodelta 2011. Ja selattuani, mitä tämän lain määräyksillä on kumottu, ne ovat vv.1988-96. Jokin viittaus sotilasvammalakiin v.1945 tosin löytyy ja joitakin vastaavia 1970-luvulta. Tavoite 40 - 50 vuotiseen lain pysyvyyteen on toki aivan kestämätön. Olosuhteiden muuttuminen ja lääketieteen kehitys tuolla aikavälillä jokseenkin varmasti tulee vaatimaan lainmuutoksia. Väite lain tähtäyksen pituudesta on jopa tietoisesti harhainen.
Toisekseen tämä yhdenvertaisuus ei myöskään nykylain vallitessa kovin kummoinen ole, vaan voimakkaastikin riippuvainen potilaan asuinpaikasta. Hoitoon pääsystä puhumattakaan. Yhtiökumppanini aikanaan kuoli kotiin passitettuna hoitojonoon sydänvaivojensa seurauksena viikon aikana ja jopa täällä rintamailla.
Selväksi on käynyt, että arvon professori vastustaa raivoisasti tätä muutoshanketta, enkä voi väittää että itse varmuudella tietäisin sen tuovan parannuksia. Sen sijaan arvaan, että nykyjärjestelmä ongelmineen tulee varmaankin jatkumaan vielä verraten pitkään, jos lakia ei toteuteta.
Olisiko professorilla vastustuksen sijasta ehdottaa jotakin parempaa nykyisen ongelmallisen tilalle?

Pentti Westerholm

Miten voi olla näin paljon ongelmia uudistuksessa jota on rakennettu 14 vuotta.Eikö vuosista ole jäänyt mitään rakentavaa jäljelle.Vieläkin on kuulemma hätäilyä lain valmistelussa.Nämä selitykset eivät enään ole uskottavia .Ihmetyttää kun jokunen kapitalisti ja vihrevasemmisto ovat asettuneet yhteiseen rintamaan vastustamaan uudistusta.Mitähän yhteistä heillä on .Olisko molemmat vähävaraisten ja pienituloisten asialla?Epäilen...