Perjantai 24.5.2019

Raportti: Kuntien eläkemonopoli Keva kannattaa pilkkoa kahtia – Sote-uudistus siirtäisi maksajia yrityksiin

  • Kuva: Petteri Paalasmaa /Uusi Suomi
    Kuva

Kunnallinen ja yksityinen eläkejärjestelmä kannattaa yhdistää, esittää yksimielinen työryhmä. Hyötynä olisi riskien jakaminen yhdessä. Tällaisia merkittäviä muutoksia voi aiheutua esimerkiksi työllisyydessä tai keskimääräisen eliniän kehityksessä.

Sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiovarainministeriön yhteinen työryhmä selvitti eläkejärjestelmien erillisyyttä ja julkisti odotetun raporttinsa tänään.

Kuntien työntekijöitä siirtyy kiihtyvällä tahdilla yksityiselle sektorille ulkoistusten takia, joten kuntien eläkemaksujen maksajat vähenevät ja uudistus tarvitaan. Raportissa viitataan erityisesti sote- ja valinnanvapausuudistukseen, joka toteutuessaan siirtäisi nykyistä suuremman osan julkisista sosiaali- ja terveyspalveluista yksityisten yritysten tuotettavaksi.

Kunta-alan, valtion, kirkon ja Kelan henkilöstön eläkeasioista vastaa eläkevakuuttaja Keva. Nykyisin eläkevakuutettuja on Kevassa noin puoli miljoonaa.

Kunnallisen ja yksityisen alan eläkejärjestelmien yhdistämisen jälkeen kuntatyöntekijät vakuutettaisiin julkisten alojen eläkelain sijasta työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisesti. Keva pilkottaisiin kahtia, niin sanottuun TyEl-Kevaan ja Julkis-Kevaan. TyEL-Kevalle ei saisi olla haittaa eikä hyötyä aiemmasta monopoliasemasta.

”Työntekijän eläkelain mukaisesti lasketut eläkeoikeudet, rahastoidut eläkkeet ja niitä vastaavat eläkevastuut siirrettäisiin TyEL-järjestelmään ja tätä osaa toimeenpanemaan perustettaisiin uusi yksityinen eläkelaitos (ns. TyEL-Keva). Työntekijän eläkelain tason ylittävä osa eläketurvasta jätettäisiin julkiseen eläkelaitokseen (ns. Julkis-Keva). Jako tehtäisiin eläkkeiden rahoitusta varten, eikä sillä olisi vaikutusta eläke-etuuksiin”, raportissa todetaan.

Muutoksella ei siis olisi vaikutusta eläketurvan tasoon tai ansaittuihin eläkeoikeuksiin. Nykyinen oikeus kunnallisen eläkejärjestelmän lisäeläketurvaan säilyisi, vaikka henkilö yhdistymisen jälkeen työskentelisi muualla kuin kunta-alalla.

Työntekijän eläkelain mukaiseen yleisen työkyvyttömyysmääritelmän piiriin siirryttäisiin siten, että ennen vuotta 1972 syntyneiden kuntatyöntekijöiden työkyvyttömyyden arvioinnissa sovellettaisiin edelleen ammatillista työkyvyttömyysmääritelmää.

Eläkejärjestelmien yhdistäminen toteutettaisiin maksuvaikutuksiltaan ja myös julkiseen talouteen nähden neutraalisti.

Kilpailu eläkelaitosten kesken avautuisi siirtymäajan jälkeen. Kuntatyönantajilla ja yksityisten alojen työnantajilla olisi samanlaiset mahdollisuudet järjestää työntekijöiden eläketurva missä tahansa työeläkevakuutusyhtiössä, eläkekassassa tai -säätiössä.

Työryhmä ei ehdota tarkkaa ajankohtaa muutosten voimaantulolle. Jatkovalmistelussa on vielä täsmennettävä lukuisia yhdistämiseen liittyviä yksityiskohtia ja laskelmia. Työryhmä on hahmotellut aloitusvuodeksi vuotta 2027, mikä on Kevan arvioissa äärimmäinen minimi.

Raportti on otettu kiittäen vastaan ja erityisesti sen yksimielisyys on herättänyt huomiota. Työryhmässä olivat mukana alan keskeiset toimijat, kuten Keva, Kuntaliitto, työmarkkinakeskusjärjestöt ja eläkealan edunvalvojat. Ehdotuksen huomioimista seuraavissa hallitusneuvotteluissa on jo ehditty vaatia.

KT Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen iloitsee Twitterissä KT:n pitkäaikaisen tavoitteen etenemisestä. Ainakin toimihenkilökeskusjärjestö STTK on heti muistuttanut kuntatyöntekijöiden lisäeläkkeiden turvaamisesta.

Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen toteaa blogissaan, että Keva on suhtautunut yhdistämisselvitykseen rakentavan kriittisesti.

”Olemme olleet hyvin tietoisia siitä, että myös veronmaksajien näkökulmasta uudistuksen tulee olla perusteltu. Kunta-alan kannalta tärkeää on se, että tätä kautta kuntasektorin eläkemaksut kyetään pitkähkön siirtymäajan jälkeen saamaan yksityisen sektorin tasolle. Tämä on hyvä viesti kaikille, jotka ovat olleet huolissaan kuntatyön tulevaisuudesta. Jatkossa kunnille tarjoutuu myös aivan uudenlainen mahdollisuus hankkia henkilöstön eläkevakuutukset kilpailutuksen kautta”, Kietäväinen sanoo.

Yritykset: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Taisto Pihlajamaa

Tässä asiassa yksi näkökohta on vielä kertomatta.

Nykysääntöjen mukaan, jos yksityinen eläkkeensaaja muuttaa asumaan ulkomaille, hänen veronmaksuvelvollisuutensa muuttaa myös, ellei Suomen ja tämän uuden asuinmaan kesken tehdyn verosopimuksen sisällöstä muuta johdu.

Kuntien ja valtion työntekijöiden tulee maksaa veronsa Suomeen, muuttivatpa mihin muualle tahansa.

Sopii kysyä, kuinka nyt käy. Saavatko uudistuksen yhteydessä kuntien eläkeläiset nyt saman mahdollisuuden kuin nykyään on yksityisillä?
Korvamerkitseekö uusi eläkeyhtiö edelleen eläkeläisensä hänen työhistoriansa mukaan, ja pitää heistä luetteloa tätä verokohtelua varten? Muumikä, esim. niin, että vastaisuudessa eläkettä maksetaan vain Suomessa asuville, muualle muuttavat saavat hankkia taskurahansa sieltä missä ovat?

Tässä asiassa kansalaisia ei ole kohdeltu tasapuolisesti. Miten lienee asia jatkossa.