Maanantai 27.5.2019

Uusi havainto Suomen väestöstä: Railo repeää – Kohta kasvaa enää kolme kaupunkiseutua

  • Kuva: Teppo Ovaskainen / Alma Talent
    Kuva
    Erityisen paljon kasvaa pääkaupunkiseutu . Kuva Helsingin Vuosaaresta.
|

Kasvavien kaupunkiseutujen ja muun Suomen välinen railo kasvaa, koska Suomen väestön pakkautuminen tietyille alueille kiihtyy.

Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI tutki kymmenen kaupunkiseudun vuosien 2017–2040 väestönkehitystä ja vertasi sitä muun Suomen väestökehitykseen. 10 kaupunkiseudun joukkoon kuuluivat Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän, Kuopion, Seinäjoen, Joensuun ja Vaasan kaupunkiseudut.

LUE MYÖS: Pysäyttävä kuva Suomesta: ”Jos tämä jatkuu, voidaan noin vuonna 2040 sulkea viimeinenkin synnytyssairaala”

Näiden kaupunkiseutujen väestö kasvaa MDI:n ennusteen mukaan noin 366 000 henkilöllä (10,8 prosentilla), kun muun maan väki vähenee noin 276 000 henkilöllä (13 prosentilla) vuoteen 2040 mennessä.

Eriytyminen tapahtuu nopeammin kuin aiemmin luultiin.

MDI:n mukaan miltei seitsemän Suomessa asuvaa kymmenestä (67,1 prosenttia) asuu kymmenen kaupunkiseudun alueella vuonna 2040. Osuus on 1,9 prosenttiyksikköä suurempi, kuin Tilastokeskus ennusti vuonna 2015.

Nykyään noin kuusi kymmenestä (61,6 prosenttia) Suomessa asuvasta asuu näiden kymmenen kaupunkiseudun alueella.

Pääkaupunkiseutu karkaa

Tuoreesta ennusteesta ilmenee, että kaupunkiseutujenkin välillä on isoja eroja.

Noin 20 vuoden kuluttua Suomessa on nimittäin vain kolme kasvavaa kaupunkiseutua: Helsingin, Tampereen ja Turun kaupunkiseudut.

Oulun ja Jyväskylän seutujen väkimäärät kasvavat ennusteen mukaan maltillisesti ja Kuopion väestö kasvaa vähän vielä useita vuosia. Kasvu kuitenkin tyssää 2030-luvun puolivälissä ja kääntyy laskuun.

LUE MYÖS: Hämmästys leviää – Grafiikka Suomen työikäisistä vetää sanattomaksi

Helsingin, Tampereen ja Turun seuduilla väestönkasvu jatkuu.

Erityisen paljon kasvaa pääkaupunkiseutu eli Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen, jossa väestö kasvaa yli 270 000 asukkaalla (23,4 prosentilla) vuoteen 2040 mennessä.

Se tarkoittaa, että pääkaupunkiseudun ulkopuolinen väestö vähenee 180 000 asukkaalla, sillä koko Suomen väestö kasvaa ennusteen mukaan 2040 mennessä vain 90 000 asukkaalla.

Ennusteet synkentyivät

MDI:n uuden ennusteen lähtökohtana ovat viime vuoden marraskuussa julkaistut syntyvyysennusteet, jotka piirtävät kansantalouden kannalta huolestuttavaa kuvaa tulevaisuuden vauvamääristä.

"Koko maassa on tapahtunut merkittävä käänne erityisesti syntyvyydessä verrattuna Tilastokeskuksen vuoden 2015 väestöennusteeseen", MDI kertoo.

 

MDI:n mukaan syntyvyyden osalta voitaneen puhua ”romahduksesta”.

Lapsia ei synny yhtä paljon kuin aiemmin. Siispä sillä minne suomalaiset muuttavat maan sisällä ja sillä minne maahanmuuttajat päätyvät Suomessa, on aiempaa enemmän merkitystä kaupunkien väestömäärien kehitykseen.

Ennusteen mukaan maahanmuuton merkitys 10 kaupunkiseudun väestönlisäykselle on huomattava. Peräti 65 prosenttia näiden alueiden kasvusta perustuu nettosiirtolaisuuteen, eli maahanmuuton ja maastamuuton erotukseen.

Paljon vaikuttaa myös se, minne muutetaan Suomen sisällä. Maan sisäisen muuttoliikkeen osuus 10 kaupunkiseutujen väestön kasvusta on 27,8 prosenttia. Luonnollisen väestönkehityksen osuus on 7,1 prosenttia.

MDI:n mukaan syntyvyyden lasku rasittaa kasvunäkymiä erityisesti Oulun seudulla, koska alueen dynamiikka on perustunut pitkälti suureen syntyvyyteen.

MDI:n mukaan nyt ennustettavissa oleva muuttoliike lisää alueiden eriytymistä kasvaviin, supistuviin ja tyhjeneviin alueisiin.

LUE MYÖS: Nyt tuli karu syntyvyysluku: ”Jos luulit että loppuvuoden väestöennuste oli synkkä, olit väärässä”

Jaa artikkeli:

Kommentit

Petri Hämäläinen

K-Kaupan mainoslauseesta ja luokitusjärjestelmästä tuttu „kolmen K:n“ järjestelmä olisi saatava Suomen kaupunkeihin ja kuntiin.

Erityisesti tarvittaisiin kansallinen suunnitelma, joka turvaisi maan tasapuolisen asutuksen ja kestävän kehityksen.

Suunnitelman keskiössä olisivat "kolmen K:n" maakuntakeskukset. Näitä olisivat erityisesti Turku, Tampere, Jyväskylä, Oulu, Vaasa ja Kuopio. Näitä keskuksia olisi kehitettävä yhtenäisen suunnitelman pohjalta siten, että niiden palveluntarjonta olisi suurin piirtein yhtenäinen.

Näistä maakuntakeskuksista olisi löydyttävä samat perusedellytykset. Kuten julkisella puolelle yliopisto, kaupallisen, lääketieteellisen ja teknisen alan keskiasteen koulutus, keskussairaala, teatteri, uimahalli ja lentokenttä. Aluella olisi Kela ja Sote-keskus ja maakuntahallinto. Liikenneyhteydet olisivat myös junalla ja vähintään moottoriliikennetiellä. Yksityisellä puolella tuettaisiin tai taattaisiin että maakuntakeskuksessa toimii suuri urheiluseura ja ammattimaiseen urheiluun tähtäävä junioritoiminta, tietty määrä tai tavoitetaso ravintoloita jne.

"Kahden K:n kaupungeissa" ei löytyisi kaikkia maakuntakeskusten palveluita ja rakenteita. Näitä kaupunkeja olisi noin 20-30. Esimerkiksi Rovaniemi, Porvoo, Rauma, Kouvola, Kokkola jne. "Kahden K:n kaupungeissa" olisi keskiasteen koulutusta ja terveyskeskus, uimahalli ja ainakin yksi kansallisen tason urheiluseura. Keskussairaalaa tai lentokenttää ei edellytettäisi, saati sitten moottoritietä perille.

"Yhden K:n kaupungit" olisivat suurin määrällisesti. Niissä turvattaisiin kansallisesti tietty selkeä perustaso. Kuten kauppoja, pankki tai pankkeja, kirjasto, terveysasema tai päivystys jne. Niiden päätehtävä olisi perustoimintojen ylläpito ja ympäröivän maaseudun elinvoimaisuuden elinkelpoisuuden turvaaminen noin 50-70km säteellä.

Raimo Laine

Kehnoa kehitystä ja haitallista koko Suomelle. Kasvavissa kaupungeissa myös epäkohdat kasvavat ja muualla
kallis infrasruktuuri jää käyttämättä ja väestö köyhtyy ja elämä vaikeutuu. Väestön eriarvoistuminen on perustuslain vastaista.
Tukitoimet ja verojärjestelyt ovat välttämättömiä.

Markus Vuorivirta

Näissä ennusteissa otetaan aina huomioon vain syntyvyys-puoli. Kun ei ole syntyvyyttä käy näin ja näin. Täysin unohtuu se elämän toisen puolen vääjäämätön totuus. Jokaikinen syntynyt ihminen myös kuolee. Taantuvilla paikkakunnilla on kolme ongelmaa samaan aikaan. Ihmisiä ei synny, ne vähätkin syntyneet nuoret lähtee kävelemään heti kun jalat kantaa ja sitten vielä, toisestakin päästä väki vähenee kuolleisuuden kautta.

Tähän suomessa ei ole varauduttu yhtään millään tavalla. Esimerkiksi asunto-osakeyhtiölaki on peruja vielä ajalta, jossa ihmisiä syntyi enemmän kuin kuoli. Näillä taantuvilla paikkakunnilla alkaa olla taloyhtiöitä missä asuu koko elämänsä hyvin asiansa hoitaneita ihmisiä, mutta talon väestörakenne tuhoaa koko yhtiön. Kämppä ei mene kaupaksi, yhä enemmän jää muiden vastikkeita maksamatta (kun perillisten on tällaisessa tilanteessa viisainta jättää yksinkertaisesti perintö vastaanottamatta) ja yhä suureneva taakka kohdistuu sitten täysin viattomiin aina harvempaan määrään osakkaita. Näihin taloihin ei saa tehtyä edes välttämättömiä remontteja ja korjauksia, kun talon vakuusarvo on se mitä koko talon arvo on, pyöreä nolla.

Omakotitalorintamalla ole yhtään sen helpompaa ja parasta mitä siinäkin tilanteessa on tehdä, valella moinen bensalla, heittää tulitikku perään ja ei koskaan katsoa enää taaksepäin.

Monet pikkuiset kaupungit suomessa alkaakin muistuttaa jo venäjän kostamusta. Ränsistyneitä ja kuolevia. Ei kuitenkaan ole mitenkään reilua heille, ketkä ei pääse pois moisesta. On vanhanaikaisen lainsäädännön vuoksi jumissa. Ei saa kämppää myytyä, ei ole töitä, eikä ole samaan aikaan edes varaa asua siinä nykyisessä.

Pasi Käyhkö

Ihmiset nykyään ja vielä tulevaisuudessa kasvavissa määrin päättävät itse missä haluavat asua.
Poliittiset päätökset tilannetta voivat muuttaa ja parantaa vain siihen suuntaan mitä ihmiset .haluavat.

Tämä Suomen entinen asutuspolitiikka on mennee talven lumia. Vain rahaa on saatu tuhkattua miljardeja.

Arto Lähteelä

Kasvukaupunkien ulkopuolella elämänlaatu paranee.
Luodaan siitä hyvinvoiva luomumaa.
Vähemmän saasteita, tilaa hengittää, autoilu helppoa kun ei ole ruuhkia.
Olen iloinen tästä kehityksestä.
Voisimmeko tehdä Suomesta liittovaltion.
Luomumaa olisi Lahden pohjoispuoli.

Pentti Westerholm

Tämän takia maakunta uudistus pitäisi saada mahdollisimman pikaisesti valmiiksi.Ehdotettu 19 maakunna malilla voisi aloittaa .Näin saataisi maakuntien kehitys suunnittelun ja pitkäjänteisyyden piiriin.Nykymenolla sotaveteraanin raivaamat pellot ja mannut rapistuvat hyödyttömiksi alueiksi.

Ilkka Paananen

Nimenomaan. Olen omin silmin nähnyt kuinka paljon yksi ahkera aasialainen tuo elämää ja yritteliäisyyttä pienelle paikkakunnalle. Ja jälleen Käyhkölle erikseen tiedoksi. Ota tilikarttaan mukaan kaikki tulot ja menot kun kalkuloit rahan tulemista ja meneistä.

Eero Pekonen

Pelkäänpä, että konsultti on oikeassa. Mitä järkeä siis on kaivaa sähköverkon ilmajohdot koko Suomessa maan alle kaapeleihin. No, kaupunkilaisethan sen pääosin maksaa, mutta voisihan sen rahan käyttää järkevämminkin eikä näi

Eero Pekonen

Pelkäänpä, että konsultti on oikeassa. Mitä järkeä siis on kaivaa sähköverkon ilmajohdot koko Suomessa maan alle kaapeleihin. No, kaupunkilaisethan sen pääosin maksaa, mutta voisihan sen rahan käyttää järkevämminkin eikä näiden luonnollisten monopolien verovapaiden tulojen kasvattamiseksi.

Kaarlo Erjala

Onneksi monilla väestöä menettävillä paikkakunnilla on sentään jopa merkittävää vientiteollisuutta, joka tarvitsee pätevää työvoimaa. Toivottavasti ihmiset hakeutuvat myös koulutukseen aloille, jotka työllistävät varmimmin. Keskuskaupunkien paisuminen muiden kustanuksella on pelottava kehitys, joka pitäisi saada pysähtymään tai ainakin hidastumaan.

Sauli Anttila

En ymmärrä nykyistä laajalle levinnyttä lapsikielteisyyttä.
Luonnossa jokaisen eliön päämärä on säilyä hengissä ja lisääntyä.
Kun jätämme tarinat tuonpuoleisesta elämästä omaan arvoonsa, ovat lapset ainoa tapa jatkaa elämää perintötekijöillämme. Se on kuolemattomuutta. Kun ihminen ei saa lapsia, on se täydellinen game over. Perintötekijämme häipyvät ikuisesti maailmankaikkeudesta ja samalla häipyvät lopullisesti myös meihin periytyneet vanhempiemme ja edellisten sukupolvien perimä.
Vain hyvinvointiyhteiskunnassa voi tälläiset arvot syntyä. Tavaran keräily, matkustelu , mukavuudenhalu jne. ohittavat biologiset tosiasiat.