Maanantai 25.3.2019

Sote-uudistus: Tätä perustuslakivaliokunnan EU-kanta tarkoittaa – Valinnanvapaus voi lykkääntyä

Jaa artikkeli:
Luotu: 
22.2.2019 18:03
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
|

Perustuslakivaliokunnan sote-lausunnon kohta EU-notifikaatiosta tarkoittaa sitä, että eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalla on kaksi vaihtoehtoa. Sote-valiokunta voi joko päättää, että EU-notifikaatio tehdään tai vaihtoehtoisesti päättää lykätä valinnanvapauslain voimaantuloa siihen asti, kunnes EU:n kanta asiaan on saatu.

Näin kertoivat perustuslakivaliokunnan jäsenet tiedotustilaisuudessa perjantaina.

EU-notifikaatiota koskeva perustuslakivaliokunnan lausunnon kohta ei ole velvoittava ponsi, mutta velvoittavan luontoinen, jäsenet kuvailivat.

”Oikeudellista epävarmuutta vähennetään joko notifioinnilla tai vaihtoehtoisesti voimaantulosäännösten muuttamisella”, sanoi perussuomalaisten Leena Meri.

Jos jompaakumpaa ei tehdä, silloin asia tulee palauttaa perustuslakivaliokuntaan, lausunto linjaa Meren mukaan.

Valiokunnan varapuheenjohtaja Tapani Tölli (kesk) luki tiedotustilaisuudessa notifikaatiota koskevan kohdan:

”Päätöksessä notifioida on sinänsä kyse perustuslain 3 §:n 2 momentissa ja 65 §:ssä tarkoitetun hallitusvallan alaan kuuluvasta asiasta (ks. myös PeVL 15/2018 vp, s. 51). Perustuslakivaliokunnan mielestä käsillä olevassa poikkeuksellisessa arviointitilanteessa puute sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöluonnoksessa on korjattavissa ilman mietintöluonnoksen saattamista tältä osin vielä kertaalleen perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi, mikäli oikeudellista epävarmuutta vähennetään ilmoittamalla komissiolle ehdotetusta valinnanvapausjärjestelmästä ja sen sisällöstä SEUT 108(3) artiklan mukaisessa menettelyssä. Vaihtoehtoisesti valinnanvapauslakiehdotuksen sääntelyä voimaantulosta on muutettava esimerkiksi lausunnossa PeVL 15/2018 vp edellytetyllä tavalla siten, että valinnanvapauslakia voidaan EU:n valtiontukisääntöjen kannalta merkitykselliseksi määriteltävin osin soveltaa vasta komission hyväksyttyä sille asianmukaisesti notifioidun sääntelyn Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan tarkoittamalla tavalla.”

Toisin sanoen perustuslakivaliokunta edellyttää, että notifikaatio EU-komissiolle on joka tapauksessa tehtävä joko nyt tai myöhemmin, jotta valinnanvapauslaki voi tulla voimaan.

Perustuslakivaliokunta julkaisi tänään lausuntonsa sote-uudistuksesta. Lausunto annetaan eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle, johon sote-lait vielä menevät. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan on yritettävä ehtiä tehdä mietintö sotesta valmiiksi, jotta lait voitaisiin vielä käsitellä eduskunnan täysistunnossa. Perustuslakivaliokunnan lausunto on merkittävä sen kannalta, syntyykö koko uudistus vai ei.

EU-notifikaation arvioitiin etukäteen olevan yksi merkittävistä kysymysmerkeistä.

Riskinä on, että Suomeen sorvattavan valinnanvapausjärjestelmän voitaisiin tulkita olevan ainakin osittain taloudellinen, jolloin EU:ssa saatettaisiin katsoa, että järjestelmään kuuluu kiellettyjä valtiontukia.

Jäsenvaltion tulee ilmoittaa ennakolta eli notifioida Euroopan komissiolle kaikki sellaiset tuet, joita annetaan taloudelliseen toimintaan ja joille ei löydy suoraa hyväksyttävyyden perustaa EU:n säädöksistä.

EU-notifikaatiossa on arvioitu kestävän pitkään.

LUE MYÖS:

Li Andersson sotesta: ”Tämä oli tässä – Hallituksen on korkea aika viheltää peli poikki”

Sote-lausunto tuli: ”Ei system erroria” – kyse enää hienosäädöstä

Sote nytkähti: Aika käy silti vähiin – ”5.3. on kaikille yhteinen deadline”

Jaa artikkeli:

Kommentit

Ari Mikkola

Onko tästä eun notifikaatio menettelyn ajallisesta kestosta tietoa. Jossain uutisoinnissa oli että joku eu valtio, Tsekki tai joku muu, ei muista, oli samansuuntaisesta asiasta pyytänyt notifikaatiota ja vastausta ovat odotelleet viisi vuotta, ja odottelevat edelleen.
Toinen uutisointi oli että eu olisi ilmoittanut ettei Suomen tarvi eikä kannata hakea notifikointia.
Ja sitten käytännössä kun nyt Suomen perustuslaki edellyttää sen hakemista niin kuinka käytännössä edetään. Pitääkö lain olla eduskunnan hyväksymä joka sitten lähtee eu kierrokselle määräämättömäksi ajaksi ennen lain käyttöönottoa vai voiko laki mennä käytäntöön, voimassaolevaksi lainkirjaimeksi odottamaan mahdollisia muutoksia.

Jukka Kivimäki

Ratkaisu on hyvin yksinkertainen: lakiesitys asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa (valinnanvapauslaki) hyväksytään ilman määräystä lain voimaan astumisesta. Eduskuntavaalien jälkeen uusi hallitus hoitaa notifikaation ja sen jälkeen tekee hallituksen esityksen eduskunnalle valinnanvapauslakiin tarvittavista muutoksista ja lain voimaanastumisesta.

Käytännössä tämä tarkoittaa että maakuntamalliin perustuva soteratkaisu astuu voimaan ilman valinnan vapautta. Valinnanvapauslaki toteutuu myöhemmin, jos siihen on riittävää poliittista tahoa.

Lopputulemana Keskustan ja Kokoomuksen "epäpyhä allianssi" särkyy. Keskusta on saanut haluamansa maakunnat. Tosin näillä näkymin ilman Maku2 pakettia.

Raimo Hakala

Kokoomuksen valinnanvapaus tarkoittaa Terveydenhoidon yksityistämistä ja se tarkoittaa valtionvarojen siirtoa yhtiöille. Kun puhutaan valinnan vapaudesta se markkinataloudessa tarkoittaa, että kun on rahaa jolla itse hoitonsa maksaa voi ihan vapaasti valita paikan jossa itsensä hoidattaa. Vaikka ulkomailla. Kuten varakkaat ovat usein tehneet. Kun demokratiassa kuluu määrätyt kansalaisten tarpeet valtiovallan kuten sähkö, vesi, joukkoliikenne, koulutus, lasten ja vanhusten hoito ja niiden työllistäminen tehtäviksi niin miksi niitä yksityistetään yhä enenevässä määrässä? Valinnanvapaus ei tarkoita, että valtiovalta maksaa yksityisten veloituksen mukaan koska siinä on aina mukana laskussa voitto-osuus. Miksi maksaa omakustannushinnan lisäksi ylimääräistä? Kuten valtio ja kunnat maksavat yhtiöilleen veroa omistamista kiinteistöistään. En keksi muuta syytä kuin sen, että näin saadaan kustannukset lähemmäksi toisiaan, kun verrataan julkisensektorin ja yksityisten kustannuksia.