Maanantai 25.3.2019

Professori kaivoi esiin hallituksen omat paperit: ”Ei! Ei se ole notifiointi!”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
27.2.2019 15:37
  • Kuva: Colourbox
    Kuva
    Oikeusvarmuusilmoitus tarkoittaa, että hallitus katsoo sote- ja valinnanvapausjärjestelmän olevan luonteeltaan ”ei-taloudellista” toimintaa, mutta ilmoituksella se pyytää Euroopan komissiolta vielä lisävarmuutta.
  • Kuva: Linda Tammisto, Helsingin yliopisto
    Kuva
    Eurooppaoikeuden professori Juha Raitio.
|

Hallituksen oikeusvarmuusmenettelyssä ei ole kyse notifioinnista, katsoo eurooppaoikeuden professori Juha Raitio. Se tulee hänen mukaansa ilmi myös aiemmasta hallituksen itse laatimasta lakiesityksestä.

Juha Sipilän (kesk) hallitus tiedotti keskiviikkona, että se tekee Euroopan komissiolle niin kutsutun oikeusvarmuusilmoituksen, joilla se valinnanvapauden ja sote-uudistuksen ”olennaiset osat” notifioidaan. LUE LISÄÄ: Hallitus: Sote menee EU:n syyniin ”olennaisilta osin”

”Ei! Ei se ole notifiointi!” Raitio toteaa.

Silti hallituksen tiedotteessa käytetään nimenomaisesti termiä notifiointi. Raitio huomauttaa, että notifiointiin liittyy oleellisesti niin sanottu stand still -velvoite, eli että lakia ei saa säätää ennen kuin komissio on antanut siihen luvan. Nyt hallitus kuitenkin katsoo, että ”ilmoituksesta ei aiheudu estettä lakien hyväksymiselle eikä muutosta lakien voimaantulon aikatauluun”.

”Ne ovat varmasti meidän kansallista järjestelmää koskevia väittämiä, eli ajatus on silloin se, että kun voimaantulo valinnanvapauspaketille on jossakin hamassa tulevaisuudessa, niin tällä välillä ehkä ehditään notifioida”, Raitio epäilee.

”Mutta kun lähtökohta on juuri se, että notifiointiin liittyy stand still -velvollisuus. Sellaista lakia ei saada voimaan, joka ei saavuta notifioinnin kautta komission hyväksyntää”, hän toteaa.

LUE MYÖS: Hallituksen sote-ratkaisu hämmästyttää – Aino-Kaisa Pekosella heti eri tulkinta

Lisäksi Raitio nostaa esiin hallituksen vuonna 2016 antamaan lakiesitykseen taloudelliseen toimintaan myönnettävästä tuesta. Kyseinen lakiesitys viittaa EU-sääntelyyn kielletyistä valtiontuista.

Siinä todetaan, että ”tukijärjestelyn valmisteluvaiheessa” voidaan tehdä niin sanottu ”oikeusvarmuusilmoitus, jos viranomaiset ovat ylipäänsä epävarmoja siitä”, onko järjestelmässä kiellettyä valtiontukea. Se on kuvattu kokonaan eri prosessina kuin notifiointi tai ennakkoilmoitusvelvollisen valtiontuki-ilmoitus.

”Se on hallituksen omaa tekstiä, eikä se ole mielipidekysymys”, Raitio toteaa.

Konkreettisemmin ero tulee esiin, kun hallitus täyttää komission asetuksen mukaisen valtiontuen tietolomakkeen. Siinä hallituksen on ruksittava, tarkoittaako se notifiointia (kohta b) vai oikeusvarmuusilmoitusta (kohta d).

Oikeusvarmuusilmoitus tarkoittaa, että hallitus katsoo sote- ja valinnanvapausjärjestelmän olevan luonteeltaan ”ei-taloudellista” toimintaa, mutta ilmoituksella se pyytää Euroopan komissiolta vielä lisävarmuutta.

LUE JATKOJUTTU: Sote-sanasota yltyy – Nerg: ”Mikä tahansa komissiolle menevä ilmoitus on notifikaatio”

Kysymys valtiontuesta linkittyy juuri EU-jargoniin ”ei-taloudelliseen toimintaan” ja sen vastinpariin ”taloudelliseen toimintaan”. Valtiontukea voi EU:n mukaan olla vain taloudellisessa järjestelmässä, koska ei-taloudellisessa toiminnassa ei ole mukana kilpailuluonnetta.

”Tässäpä se ongelma piileekin, eli onko suomalainen sote-sektori taloudellista vai ei-taloudellista toimintaa?” Raitio kysyy.

Hallituksen mukaan kyse on ei-taloudellisesta toiminnasta, koska se täyttää ”solidaarisuusperiaatteen” ehdot: järjestelmällä on sosiaalinen tavoite (julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto), kuuluminen on pakollista (perusoikeus), rahoitus perustuu pakollisiin maksuihin (verotus), eivätkä maksut ole suhteessa henkilöiden riskiin (verotus on tulo- ja kulutusperusteista) ja järjestelmään kuuluu sääntelyä ja valvontaa (maakunnat, ministeriöt).

”Hallitus siis sanoo, että sote- ja valinnanvapauslakipaketti ei ole taloudellista toimintaa eikä sitä sen vuoksi tarvitse notifioida. Mutta minä sanon, että tämä on asia, jossa on sekä taloudellista että ei-taloudellista toimintaa”, Raitio toteaa.

”Valinnanvapauslaki luo tähän elementtejä, joissa on taloudellisen kilpailun luonne ja siitä tulee valtiontukiongelmia”, hän jatkaa.

Raitio viittaa Euroopan tuomioistuimen Slovakia-ratkaisuun, jossa tuomioistuin katsoi, että maan terveydenhuoltojärjestelmässä oli taloudellista toimintaa siitä huolimatta, että komissio oli aiemmin katsonut, ettei siinä ole. Ratkaisussa Raition mielestä on oleellista se, että siinä kilpailtiin laadulla.

”Tämä laatukilpailun sivuuttaminen kokonaan suomalaisessa keskustelussa on minusta virhe, koska monella eri kommentoijalla on ollut se näkemys, että tähän liittyy kilpailua laadulla. Ei välttämättä kaikilla alueilla, mutta sillä ei olekaan merkitystä, vaan joillakin alueilla sitä voi ilmetä.”

”Siksi tämä ajatusmalli, että tämä sote- ja valinnanvapauslakipaketti on pelkästään ei-taloudellista toimintaa ei nyt ole tarpeeksi tarkka”, Raitio sanoo.

Näitä valtiontukiongelmia nosti ensimmäisen kerran esiin Korkein hallinto-oikeus joulukuussa 2017 antamassaan lausunnossa. Jos notifiointikiistasta on saattanut syntyä kuva teoreettisesta juridiikan väittelystä, voi hallituksen ratkaisulla olla selviä konkreettisia ja veronmaksajien kukkarossa tuntuvia vaikutuksia.

”Pelkkä notifioimattomuus vaikuttaa kahteen seikkaan. Ensiksi se tekee sen, että kansalliset tuomioistuimet – Suomen tapauksessa yleensä Korkein hallinto-oikeus – voivat antaa tuomioita, joissa takaisinperitään sellaisia valtiontukia, jotka ovat pelkästään notifioimatta. Se on aika kova juttu”, Raitio toteaa.

”Tämän takia se oli niin iso kysymys, kun Korkein hallinto-oikeus joulukuussa 2017 katsoi, että konkurssisuojan ja veroetujen takia tässä valinnanvapauslakipaketissa on valtiontukielementtejä, jotka pitäisi notifioida.”

Se toinen seikka, jonka Raitio nostaa esille liittyy luottojen lainatakauksiin, sillä taloudellisessa järjestelmässä nekin voidaan tulkita kielletyksi valtiontueksi.

Asiaa on pitänyt kiivaasti esillä Kuntien takauskeskus (KTK), joka on kuntien ottamien luottojen takuuna verotusoikeuden ohella. Mikäli tuettuja lainoja siirtyy maakunnille, pitäisi järjestelmä KTK:n mukaan notifioida kuten aikoinaan nykyinen järjestelmäkin.

KTK:n toimitusjohtaja Heikki Niemeläinen esitteli viime syksynä Helsingin Sanomissa takauskeskuksen laskelmaa, jonka mukaan rahoituskustannuksiin voi tulla 80–400 miljoonan euron lisäys, jos valtiontakauksiin ei hankita oikeudellista varmuutta.

”Tämä takausproblematiikka on yksi konkreettinen esimerkki ja se on vakava juttu. Se liittyy maakuntien rahoitukseen heti. Se on asia, joka ei ulotu 3,5 vuoden päähän kuten valinnanvapaus, vaan se alkaa vaikuttaa saman tien kun tiedetään sote-paketin kohtalo”, Raitio sanoo.

LUE MYÖS: Petteri Orpo vetoaa kansanedustajiin – Valinnanvapauden erottaminen sotesta ”mahdotonta”

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Lauri Kiiski

On se jännä, että valinnanvapautta vastustetaan julkishallinnon monopolin oikeutusten ja tilinpäätösten vastuuttomuuksien takia - julkinen palveluntarjoaja ei voi olla kilpailusuhteessa yksityiseen nähden, sillä irtisanomissuoja ja rahoitussuojabon 10 - 0 kuntien työntekijöiden takana muihin nähden.

Toisin sanoen - luokattoman huonoon kunnallisesti järjestettyyn palveluun ei voida puuttua ideologisin perustein arvioiden tekemisen laatua verraten yksityisiin palveluntarjoajiin.

Mikähä professori tämäki taas oli ?

Tomi B von Knorring

Lauri Kiiskellä on kaikki edellytykset ryhtyä halutessaan poliitikoksi. Kun olen seuraillut täällä erilaisia juttuja niin herra Kiiski tietää aina parhaiten asian kuin asian. Lisäksi "mikähä professori tämäki taas oli" lausahdus tässä yhteydessä osoittaa suurta ylimielisyyttä ja ihmisten aliarvioimista jos ei suorastaan halveksuntaa. Voisi luulla, että tuollainen kaikkien alojen asiantuntija osaisi ottaa ihan itse selvää esim tämän lausunnon antajan asemasta.

Rauno Halme

Jännää uuskieltä, Lauri Kiiski. sillä juurihan julkaistiin kansainvälinen tutkimus, joka mukaan Suomen nykyinen terveydenhoito on maailman parasta ja myös kustannustehokkainta. Omistatko Pörriäisen osakkeita?

Lauri Kiiski

Tietysti voisi opetella notifioinnista edes sen verran, että olisi älyllisesti mukana maapallolla. Mitä on notifikointi ?

Notifioinnin taustalla on EU:n suojaus tasapuoliselle kilpailulle julkisen ja yksityisen palvalutarjonnan välisesti. Siis Suomen tapauksessa julkisin verovaroin toimittuna myös konkurssi on liiketaloudellinen elinehto. Tätä Suoken vasemmisto etoo yli kaiken ollen sinänsä ynionin kannatrajia.

Toki tämä on punaisille täysin käsittämätöntä edelleen - vielä Venezuelassakin.

- - "Perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan EU-oikeudellisen epävarmuuden ennakollista poistamista notifioinnin keinoin puoltaa myös se, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmän rakenteellisten muutosten toteuttaminen jo toimeenpantuun järjestelmään erityisesti EU-oikeuden tehokkaan toimeenpanon edellyttämässä viivytyksettömässä aikataulussa lisää merkittävästi riskiä siitä, että jälkikäteisesti todetun oikeudellisen velvoitteen johdosta kiireessä laadittu järjestelmä ei pysty turvaamaan riittäviä sosiaali- ja terveyspalveluita yhdenvertaisesti perustuslain 19 §:n edellyttämällä tavalla.

Perustuslakivaliokunnan mielestä sosiaali- ja terveysvaliokunnan on painavista valtiosääntöoikeudellisista syistä tarkkaan selvitettävä, voidaanko ehdotettua valinnanvapausjärjestelmää pitää sisällöltään notifiointia edellyttävänä. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan on tarvittaessa muutettava valinnanvapausjärjestelmää siten, että oikeudellinen epävarmuus valtiontukisääntelyn soveltuvuudesta poistuu. Tällainen muutos voidaan toteuttaa esimerkiksi määrittelemällä terveyspalvelut SGEI-palveluiksi ja muuttamalla sääntelyn sisältöä SGEI-palvelua koskevalta sääntelyltä EU-oikeudessa edellytetyn mukaiseksi. Jos sosiaali- ja terveysvaliokunta ei saa riittävää varmistusta järjestelmän hyväksyttävyydestä EU:n valtiontukisääntöjen näkökulmasta, olisi valinnanvapauslakiehdotuksen sääntelyä voimaantulosta syytä muuttaa esimerkiksi siten, että valinnanvapauslakia voidaan EU:n valtiontukisääntöjen kannalta merkitykselliseksi määriteltävin osin soveltaa vasta komission hyväksyttyä sille asianmukaisesti notifioidun sääntelyn Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan tarkoittamalla tavalla. Valiokunta toteaa ottavansa asiaan lopullisen kannan perehdyttyään sosiaali- ja terveysvaliokunnan perusteelliseen harkintaan." - -

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/PeVL_15+2018.aspx

Arto Lähteelä

Suomessa on maailma paras terveydenhoito.
Sitä on rakennettu yhteistyössä eri puolueiden kanssa sopuisasti.
Korjaukseen riittäisi lääkäreiden ja hoitajien lisää palkkaaminen.
Hallinto on kunnossa.
Mikä on tuhonnut yhteisen hyvän?.
Pelurit haluavat tehdä ison tilin verorahoilla.

Juhani Jantunen

Arto, hyvin kiteytetty asiat, tosin Suomessa ei ole enää mailman paras terveydenhuolto johtuen juuri alimitoitetuista resursseista ja epäpätevän henkilöstön palkkaamisesta alalle. Kepun ja kokoomuksen himmelillä on tarkoitus vain jakaa valta (maakunnat kepulle) ja rahat yksityissektorille (kokoomukselle). Lainsäätäjänä hallituksen ymmärrys on ns. agronomitasoa. Eikö se palveluseteli olekkaan minkään arvoinen, osa taloudellista toimintaa? Sillähän voi kompensoida yksityisen lääkärin kustannuksia?

Matti Kurki

Palkataan kuntiin 500 uuttaa lääkäriä ja 5000 hoitajaa, niin se on siinä. Ei mitään kepulien hallintohimmeleitä tarvita. Kysykää tanskalaisilta miten paljon se sotku maksaa ja miksi purkasivat sen. Suomen terveydenhuolto kaipaa ainoastaan sitä, että pidetään kokkarit ja kepulit mahdollisimman kaukana siitä.

Seppo Simonen

Eurooppaoikeuden professori voisi taustoittaa EU:n muiden maiden tilanteesta sen verran onko ne käyttäneet omat sotelakinsa notifioinnit EU:ssa kun olen jostakin lukenut ettei yksikään muu maa ole notifioittanut sote lakejaan.

Onko tässä jälleen asiantuntijan oman polittisen illuusion tulkintaa ja yritys vaikuttaa ulkoparlamentaalisesti eduskunnan toimivaltaan.

Jaakko Salomaa

Surullista luettavaa tämäkin kommenttiketju. Pari asiallista kommenttia ja loput pelkkää sitä itseensä. Kommentoijat puolustelevat omaa poliittista agendaansa, eivätkä osaa keskustella ASIASTA.

Tämähän on juuri sitä persuvasureiden huutelua kirjoitusvirheineen ( kun suu vaahdossa huudellaan), jonka he kyllä "osaavat":

"Menehän Kiiski takaisin sinne livenkoloon ja nauti olostasi. Anaa asiasta tietävien kommunikoida keskenään."

Ilkka Manner

Jälkijättöistähän tämä viisastelu on, mutta muistetaan siten seuraavalla kerralla miten pitää suhtautua yksittäisten asiantuntijoiden lausuntoihin. Nyt tiedetään, että KHO:n mielestä hallituksen kanta oli oikea. Samoin kuin lausuntojen antajien enemmistö.
Notifioinnista sen verran, että suomenkielisessä virallisessa käännöksessä (jota Lindmankin näytti) puhutaan vain ilmoituksen eri muodoista. Notifiointi vain kuuostaa hienommalta termiltä. Ilmoitus voitiin siis tehdä neljällä tavalla (a, b, c ja d) Hallitus näyttää rastittaneen oikean ruudun. Väite siitä, että tämä ei ollut notifiointi jäänee siten omaan arvoonsa.