Lauantai 20.7.2019

Sote-sanasota yltyy – Nerg: ”Mikä tahansa komissiolle menevä ilmoitus on notifikaatio”

Luotu: 
27.2.2019 16:42
  • Kuva: Petteri Paalasmaa
    Kuva
    ”Nyt kun perustuslakivaliokunta esitti tämän todeten, että tällainen ilmoitus pitäisi tehdä, niin ei tätä mistään keksitty – tämähän on olemassa oleva, asetuksen mukainen menettely. Tämä ei ole mikään kevytmenettely, tämä on ihan varsinainen notifikaatio”, Päivi Nerg sanoo.
|

Sote-johtaja Päivi Nerg sanoi hallituksen tiedotustilaisuudessa tänään keskiviikkona, että EU:lle tehtävään notifikaatioon liittyvässä keskustelussa on sekaannusta käsitteissä.

Hallitus on päättänyt tehdä sote-uudistuksen yhteydessä oikeusvarmuusilmoituksen EU-komissiolle. Syynä on eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausunto, jonka mukaan hallituksen on jollain tavalla hoidettava.

Jäsenvaltion tulee ilmoittaa ennakolta eli notifioida Euroopan komissiolle kaikki sellaiset tuet, joita annetaan taloudelliseen toimintaan ja joille ei löydy suoraa hyväksyttävyyden perustaa EU:n säädöksistä.

Julkisuudessa on eri tulkintoja myös siitä, mitä perustuslakivaliokunta hallitukselta edellytti notifikaation suhteen. LUE LISÄÄ: Hallituksen sote-ratkaisu hämmästyttää – Aino-Kaisa Pekosella heti eri tulkinta

Nergin tulkinta on seuraava:

 ”[Perustuslakivaliokunta] esitti kolme vaihtoehtoa. Ensimmäinen vaihtoehto oli se, että täsmennetään niitä perusteita, jotka siellä on solidaarisuuteen [ja] ei-taloudellisuuteen ja palautetaan takaisin [perustuslakivaliokunnalle]. Kaksi muuta vaihtoehtoa olivat, että tehdään notifikaatio, mutta toinen tehdään ilmoituksen perusteella ja toinen tehdään EU-notifikaationa suoraan”, Nerg sanoi tiedotustilaisuudessa.

Sen jälkeen Nerg selitti juurta jaksaen, minkä vuoksi hallituksen oikeusvarmuusilmoitus todella on notifikaatio. Nergin mukaan itse asiassa mikä tahansa EU-komissiolle tehtävä ilmoitus on notifikaatio.

”Notifikaatio on yläkäsite ja komissiolle menevä mikä tahansa ilmoitus on notifikaatio yläkäsitteenä. Mutta silloin kun puhutaan valtiontuesta, puhutaan siitä, onko suomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä ei-taloudellinen, onko siellä sisällä jotain sellaista valtiotukea, joka vääristää kilpailua. Silloin me siirrytään valtiontukikysymyksiin ja silloin puhutaan siitä tehtävästä notifikaatiosta. Silloin puhutaan artiklasta 108 (3) ja siihen liittyvistä mekanismeista, joka on sen perussopimuksen artikla. Jota on täsmennetty komission 2015 antamalla asetuksella, jossa on täsmennetty niitä menettelytapoja, niitä lomakkeita ja sitä kokonaisuutta. Ja sieltä alta löytyy nyt sitten sana ’oikeusvarmuusilmoitus’, joka on myöskin notifikaatio. Se on notifikaatio, jonka jäsenvaltio antaa silloin, kun katsoo itse, että tämä on ei-taloudellinen järjestelmä, tässä on valtiontukea, mutta katsoo, että se ei ole kiellettyä valtiontukea ja katsoo, että meidän julkinen liikelaitos on ei-taloudellinen toimija lähellä viranomaistoimintaa. Ja jos kansallisvaltio näin katsoo, se voi lähettää komissiolle virallisen oikeusvarmuusilmoituksen, jolla käynnistetään virallinen menettely”, Nerg sanoi.

Eurooppaoikeuden professori Juha Raitio sanoi aiemmin tänään Uuden Suomen haastattelussa, että hallituksen oikeusvarmuusmenettelyssä nimenomaan ei ole kyse notifioinnista. LUE LISÄÄ: Professori kaivoi esiin hallituksen omat paperit: ”Ei! Ei se ole notifiointi!”

Raitio nosti esiin sen, että hallitus itse täyttää komission asetuksen mukaisen valtiontuen tietolomakkeen. Siinä hallituksen on ruksittava, tarkoittaako se notifiointia (kohta b) vai oikeusvarmuusilmoitusta (kohta d).

Myös sosiaali- ja terveysministeriö viittaa lomakkeeseen ratkaisuehdotuksessaan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle, joka tekee sote-uudistuksesta mietintöä perustuslakivaliokunnan lausunnon huomioon ottaen.

”Oikeusvarmuusilmoitus tehdään komission asetuksen 2015/2282 mukaisella lomakkeella. Samaa lomaketta käytetään myös, kun ilmoitetaan menettelystä, jonka jäsenvaltio katsoo olevan tukea. Lomakkeen alussa tulee kuitenkin valita, onko kyse ilmoituksesta, jolla jäsenvaltio ilmoittaa tueksi katsomastaan toimenpiteestä, vai oikeusvarmuusilmoituksesta. Myös ennakkoilmoitusmenettely käynnistetään samalla lomakkeella. Valitusta ilmoitustyypistä riippuen lomake täytetään osin eri tavoilla”, sosiaali- ja terveysministeriön vastauksessa valiokunnalle sanotaan.

Hallituksen tiedotustilaisuudessa myös ministerit kommentoivat notifikaatioasiaa.

”Perustuslakivaliokunta katsoi, että hallituksen epäviralliset tunnustelut komissiolle, kun se ei ole heidän mielestään riittävää, niin viedään tämä pykälää virallisemmaksi ja tehdään tämä oikeusvarmuusilmoitus tästä asiasta”, peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk) sanoi.

”Meidän parhaimmat juristit ovat arvioineet, että tällaista ilmoitusta ei tarvitse tehdä, koska siihen ei sisälly kiellettyä valtiontukea. Tästähän on juristien kesken käyty vähän miekkailua viimeisen vuoden, parin aikana: pitääkö tehdä vai ei pidä. Nyt perustuslakivaliokunta edellytti, että jonkinsorttinen ilmoitus pitää tehdä. Ja nyt sellainen tehdään. Tämä oikeusvarmuusilmoitus, joka sieltä löytyy yhtenä menettelytapana, mahdollistaa sen, että lakien täytäntöönpano ja voimaantulo voi edetä normaalisti”, oikeusministeri Antti Häkkänen sanoi.

Häkkänen lisäsi, että jos keskustelussa komission kanssa tulee esiin korjaustarpeita, ne voidaan hoitaa myöhemmin.

Nerg huomautti, että hallitus on jo pitkään käynyt keskusteluja EU-komission kanssa.

”Jos ajatellaan 1,5 vuoden työtä tässä kokonaisuudessa, niin niitä epävirallisia keskusteluita komission kanssa on käyty. Sehän on ollut juuri valmistautumista siihen, kerrottu miten tämä menee, mutta kun julkinen keskustelu on noussut ja miekkailua on ollut, niin on alkanut näyttää varmemmalta se, että jossain vaiheessa tämä EU:n päätöksentekoon menee. Nyt kun perustuslakivaliokunta esitti tämän todeten, että tällainen ilmoitus pitäisi tehdä, niin ei tätä mistään keksitty – tämähän on olemassa oleva, asetuksen mukainen menettely. Tämä ei ole mikään kevytmenettely, tämä on ihan varsinainen notifikaatio”, Nerg sanoi.

LUE MYÖS: Petteri Orpo vetoaa kansanedustajiin – Valinnanvapauden erottaminen sotesta ”mahdotonta”

Jaa artikkeli:

Kommentit

Mikko Toivonen

Kun tämä sote sotku kaatuu, niin seuraavan hallituksen ensimmäinen tehtävä on vaihtaa sotesoppaa keittäneet virkamiehet. Nykyiset ovat täysin osoittaneet kyvyttömyytensä ja väärän näkemyksensä heidät työllistäneiden poliittisten johtajien ohella.

Seppo Simonen

Toivonen on epätoivoinen kyselee milloin tämä sote sotku kaatuu. Miksi pitäisi kaatua on sellainen kutina ettei kansa tahdo sotea kaataa vaan haluaa vihdon nähdä soten erinomaisen hyvät puolet käyttöön.

Ei enää sosialisoitua julkisen monopolin 295 kuntapomon hutokauppaa vaan vapaan ihmisen valintoja myös sairastaessa ja vanhuksena hoitokodeisa.

Raija Lempiäinen

Seppo Simonen puhuu nyt vaan omasta puolestaan, suuri osa kansalaisista äänestäisi soten nurin, juurikin valinnanvapaushuijauksen vuoksi, sehän ei toteudu kattavasti koko maassa ja on näin ollen valheellinen lupaus! Toteutuu suurissa kaupungeissa ja sielläkin epäterveellä tavalla mahdollistaen rahasammon "pörriäisille".
Meillä voisikin olla jo soteuudistus elleivät Stubb,Sipilä ja Soini olisi tehneet niitä omahyväisiä lehmänkauppojaan.

Juha Saari

Kumpaakohan sitä uskoisi? Hallituksen virkamiestä vai Eurooppaoikeuden professoria...... Ja mitä tule Nergin höpötykseen jatkuvasta yhteydenpidosta ns "epävirallisista keskusteluista niin niillä ei ole mitään painoarvoa jos ja kun oikeuteen mentäisiin. Melkein kaksi vuotta hallituksella ja Nergillä oli aikaa pyytää virallinen notifigaatio mutta nämä valopäät kävivät vain "epävirallisia keskusteluita". Vetää hiljaiseksi tuo tyhmyys....

Hannu Taskinen

Niin kansa maksaa ja sairastaa, kun nämä tunarit ei saa mitään aikaan.
Kiuru lentelee sinne ja tänne ja kuluttaa aikaa. Mitä hänen porukallaan
on tarjota? Ei mielestäni mitään. Suomenkielisiä lääkäreitä ei ole tarjolla mistään lisää.
Jonotusajat terveyskeskuksiin ovat nyt noin 2-3 viikkoa, mutta yksityisille samana
päivänä tai ainakin seuraavana.
En kannata kuitenkaan sitä, että maakuntahallinto maksaisi yksityisille terveyskeskuksille
mitään könttä maksua, vaan laskutuksen ja potilaiden saaman hoidon perusteella.

Seppo Simonen

Aivan näin Taskinen tästä nykysotests tilanne ei ole yhdenvertainen tässä maassa. Rikas kunta paranet köyhä kunta kuolet jonoon, rikas kunta hyvä hoito vanhuksena köyhä kunta olet huutokaupattu halvimmalle.

Uusi sote yhdenvetaistaa vapaaseen valintaan meidät mutta kylläkin vaatii maakuntahallinnon joka on se joka tuo säästöt niinkuin on tarkoituskin. Sillä on tarkoitus kustannuksia säästäen 295 kunna toiminnot priorisoida 18 maakunnalle.

Raija Lempiäinen

Soteuudistuksen alkuperäinen hyvä tarkoitus vesittyi Stubbin, Sipilän ja Soinin lehmänkauppoihin, jokainen sai jotain ,mutta kansa menetti mahdollisuuden parannettuihin toimiviin palveluihin. Valinnanvapaus on pelkkää kokoomuksen retoriikkaa, ei kaikkialla suomessa ole mistä valita, siis se on valetta. Lopputulemana vielä hoivajätit syövät julkiset pois ja silloin ne johtavat markkinoita, jokainen ymmärtää mitä siitä seuraa. Julkiselle, sille vuosien saatossa leikatut resurssit takaisin ,rahaa, lääkäreitä ja hoitajia. On halvempi ja valtion kassalle edullisempi vaihtoehto kuin ulkomaalaisten sijoittajien omistamat bisnesfirmat, verorahatkin jää Suomeen.