Keskiviikko 22.5.2019

Uusi raportti: Venäjästä tuli Suomelle ”pysyvä tekijä”, joka peluuttaa päättäjiä kahdella viestillä

Luotu: 
12.3.2019 12:26
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    "Sotilaallisen puolustuksen kysymykset ovat elimellinen osa Suomen ja Venäjän suhdetta myös rauhan aikana", toteaa tuore Venäjä-raportti. Arkistokuvassa Venäjän presidentti Vladimir Putin seuraa Zapad [länsi] -suursotaharjoitusta.
|

Venäjän asevoimien suorituskyky ja maan valtiojohdon tahto käyttää aseellista voimaa omien intressiensä turvaamiseksi muodostavat Suomelle nyt ”pysyvän tekijän”, joka pitää ottaa huomioon Suomen puolustuksen mitoittamisessa ja turvallisuusarvioissa.

Näin arvioi tuore puolustusministeriön, sisäministeriön ja ulkoministeriön toimeksiannosta toteutettu Voiman Venäjä -raportti (pdf). Sen valmisteluun on osallistunut yli 40 Venäjä-asiantuntijaa.

”Pysyvä tekijästä”, turvallisuusarvioista sekä sotilaallisen puolustuksen kysymyksistä on asiantuntijoiden mukaan tullut ”elimellinen osa Suomen ja Venäjän suhdetta myös rauhan aikana”.

”Venäjä on käyttänyt ja käyttää jatkossa todennäköisesti enenevässä määrin asevoimiaan viestiäkseen omia näkemyksiään, tyytymättömyyttään sekä intressiensä tärkeyttä”, raportti toteaa.

”Suomen puolustuksen haasteena ovat Venäjän asevoimien kasvanut valmius sotatoimien nopeaan aloittamiseen rauhan ajan tilanteesta, Venäjän valtion kyky ylläpitää pitkittynyttä sotilaallista konfliktia sekä asevoimien käyttö valtiojohtoiseen informaatiokamppailuun ja epäsuoriin aktiivitoimiin.”

Asiantuntijat toteavatkin, että Suomen pitää jatkaa oman kokonaisturvallisuutensa kehittämistä. Venäjä pyrkii kuitenkin vaikuttamaan niin Suomen tekemiin turvallisuusratkaisuihin ja päätöksiin kuin myös turvallisuuspolitiikasta käytävään keskusteluun.

Yhdeksi vaikuttamisen työkaluksi Suomeen päin vaikuttamisessa raportti tunnistaa kahdella viestillä pelaamisen. Ensimmäinen viesti on, että Suomi ja Venäjä ovat hyviä naapureita keskenään ja että Venäjä arvostaa näitä hyviä ja toimivia suhteita. Toinen viesti on, että nämä hyvät ja toimivat suhteet eivät ole itsestäänselvyys, vaan edellyttää Suomelta Venäjän intressien huomioimista poliittisissa valinnoissaan.

Ensimmäistä viestiä kannetaan korkean tason vierailujen muodossa ja virallisissa lausunnoissa. Kielteisempää varoitusviestiä tuodaan esiin epävirallisesti ja epäsuoria kanavia pitkin. Esimerkiksi tällaisesta viestistä raportti nostaa esiin tapahtumat Sallan ja Raja-Joosepin rajanylityspisteillä talvella 2015–2016, kun Venäjältä alkoi tulla poikkeuksellisen paljon turvapaikanhakijoita Suomeen.

”Suomelle tapahtumat olivat tärkeä muistutus siitä, että pitkä, vuosikausia ongelmitta toiminut yhteistyö ja vakiintuneet käytännöt voivat muuttua nopeasti ja ilman selityksiä”, raportti toteaa.

Varoitusviestejä tuodaan esiin myös korkean tason tapaamisissa Nato-jäsenyyteen liittyen, kun presidentti Vladimir Putinkin on väläytellyt kuvaa ”Suomesta Naton ja Venäjän välisen sodan näyttämönä”.

”Suomen kannalta myönteiseltä kuulostava hyvä naapuruus -diskurssi [puhetapa] voi toisaalta olla myös ongelmallista: toisaalta pelotellaan välirikon mahdollisuudella ja toisaalta kehutaan ja palkitaan oikeanlaisesta politiikasta. Strateginen viestintä on kuitenkin vain yksi väline poliittisen vaikuttamisen työkalupakissa”, raportti toteaa.

Suomen kokonaisturvallisuuden kehittämisessä Venäjä on kritisoinut raportin mukaan erityisesti Suomen kansainvälisiä puolustusjärjestelyitä. Arvostelun kohteeksi on joutunut paitsi Nato-yhteistyö ja harjoitustoiminta sotilasliiton sekä sen keskeisten jäsenmaiden kanssa, myös syvenevänä Ruotsi-yhteistyö.

”Suomen asemoituminen yhä tiiviimmin osaksi läntisiä puolustusjärjestelyitä saattaa tulevaisuudessa johtaa Venäjän lisääntyvään kritiikkiin ja painostustoimiin”, raportti huomauttaa.

Suomen vaikea pysytellä ulkopuolisena uudessa konfliktissa

Kolmen ministeriön tilaama raportti nostaa esiin myös Venäjän sotatoimet Georgiassa, Syyriassa ja Ukrainassa. Asiantuntijat katsovat, ettei yksikään konflikteista ole ”Venäjän sotilaallisen turvallisuuden kannalta välttämättömiä”.

”Erityisesti Ukrainan sota on osoittanut, ettei kansainvälisen oikeuden normien rikkomisesta johtuva ulkoisen maineen menettämisen riski ole Venäjälle este käyttää asevoimiaan naapurimaan alueella omien intressien tavoittelemiseksi”, raportissa sanotaan.

LUE MYÖS: Yli 40 asiantuntijan raportti Venäjästä: ”Maan asema heikkenee asteittain”

Vaikka Suomi pyrkii raportin mukaan viestimään Venäjälle, että se on ennustettava ja luotettava toimija joka pyrkii kaikissa olosuhteissa dialogiin naapurimaan, on Suomi kuitenkin asemoitunut osaksi läntistä yhteisöä.

”Mikäli Itämeren alueella tai muualla Euroopassa tilanne kiristyisi tai syntyisi uusi konflikti, Suomen olisi hyvin vaikea pysyä ulkopuolisena”, raportti toteaa.

”Poliittinen yhteys konfliktiin Suomelle muodostuisi Euroopan unionin jäsenyysvelvoitteiden myötä. Sotilaallinen konflikti lähialueillamme heikentäisi koko suomalaista yhteiskuntaa; turvallisuutta, taloutta ja hyvinvointia. Suomen alueella käytävä sota vaurioittaisi merkittävästi yhteiskuntaamme ja muuttaisi elämänmuotoamme pitkäaikaisesti.”

LISÄÄ AIHEESTA:

Vladimir Putin paljasti elämänsä tarkoituksen 4. virkaanastujaisissaan

 

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Raimo Laine

On luonnollista että Venäjä ei halua Suomesta Nato-maata Pietarin ja Muurmannin naapuriksi. Parasta olisi vain säilyttää ystävälliset suhteet naapuriin ja etsiä viholliset kauempaa, jos sellasia tarvitaan. Naton jäsenenä olisimme heti sodassa ensimmäisessä agressiossa, mutta liittoutumattomaan pieneen Suomeen tuskin kannattaisi sotaresursseja haaskata.

Juha-pekka Naukkarinen

Nato olisi Suomen ainut turvatakuu ja ennalta ehkäisevä toimi Venäjää vastaan,oma ydinase olisi paras,vaikea ymmärtää suomalaisten Nato vastaisuutta,eikö itsenäisyys merkitse mitään? Suomen päättäjät ovat aina korostaneet sitä,että olisi tärkeätä kuulua kaikkiin mahdollisiin organisaatioihin maailmassa,miksi ei kuuluta Natoon vaikka sinne on pyydetty? Siellä syntyisi myös kaupallisia suhteita ja turvallisuuden lisääntyessä Suomeenkin tulisi enemmän ulkomaalaisia sijoituksia!

Karl Hummi

Kannattaa huomioida, että suurvallat eivät epäröi toimia, jos heidän etujaan uhataan. Tämä on diplomatian ensimmäinen opetus. Suomi on Venäjän etupiirissä ja menetti mahdollisuutensa liittyä Natoon Jeltsinin aikana. Suomen on hyvä tiedostaa päätöksen teossa, että suurvallan edut on otettava huomioon.

Jone Virtanen

Tännehän putkahti heti seuraava kommentti (voipi olla myös trolli):
"On luonnollista että Venäjä ei halua Suomesta Nato-maata Pietarin ja Muurmannin naapuriksi. Parasta olisi vain säilyttää ystävälliset suhteet naapuriin ja etsiä viholliset kauempaa, jos sellasia tarvitaan. Naton jäsenenä olisimme heti sodassa ensimmäisessä agressiossa, mutta liittoutumattomaan pieneen Suomeen tuskin kannattaisi sotaresursseja haaskata."

Tässä kommentissa tiivstyy suomlainen tyhmyys. Jos Muurmannin tai Itämeren alueella syntyy konflikti, olemme siinä mukana halusimmepa tai emme. Venjä ennakoi konfilktia se haluaa siirtää varsinaisen yhteenoton pois omalta maaperältään. Tämän he ovat ilmaiseet aivan itse. Yksin oleva suomi asemoituu strategisesti juuri siiten, että Suomi sopii alueellisesti juuri Venäjän kannalta sopivaksi suojavalliksi. Venjän kannalta Ahvenanmaa, Uusimaa, Pohjoinen Suomi ovat alueita jotka tulee ottaa haluttuun välittömästi konfliktin uhatessa. Vain siten voidaan suojata Venjän etuja. Suomelta siinä ei paljon kysellä. Tästä syystä Suomen NATO-jäsenyys on naapurillemme punainen vaate. Se rajoittaisi sen operatiivista kykyä toimia. Nykyinen Suomen asemointi taas antaa sekä runsaasti tekosyitä (joita on helppo keksiä), että reaalisen mahdollisuuden käyttää Suomea sotilaallisesti hyödyksi. Ruotsin tilanne Gotlantia lukuun ottamatta on toinen.

NATO on pulustusliitto. Mikä siinä on niin vaikea ymmärtää? Se ei hyökkää, se puolustaa. Ja se on ainut läntinen organisaatio joka voi Suomea auttaa hädän tullen. EU on paperitiikeri. Samoin on aivan selviö, että Suomi joutuu automaattisesti mukaan aseelliseen konfliktiin, JOS sellainen itämeren tai Pohjois-Kalotin alueella syntyy.

On toivottava, mutta erittäin epätodennäköistä, että Venäjä jollakin ihmeen keinolla muuttuisi sivistysvaltioksi. Todennäköisempää on, että se hajoaa sisäiseen kriisiin (joka jälleen on Suomelle ongelma) tai jatkaa nykyisen mallisena "puolidiktatuurina ja varkaiden paratiisina"

Raimo Laine

Suomella on Pohjois-Euroopan suurimmat sotavoimat, jotka suojaavat myös Venäjää hyökkäyksiä vastaan.
Miksi tämä on niin vaikeaa tajuta vai pitäisikö kalliit Puolustusvoimat lopettaa ja jättää hommat Natolle?
Säästyisi kyllä miljardeja vuositasolla.

Karl Hummi

Suomi tuskin joutuu konfliktiin yksin Venäjä kanssa.
Venäjällä on lännessä NATOn ympäröimä. Konfliktissa NATOn kanssa Turkki pystyy eristämään Venäjän laivaston Mustalle merelle. Romania voi ottaa haltuunsa Moldovan ja Transnistrian.Ukrainan takana on entiset Varsovanliiton maat mm Puola.
Norja, Englanti ja Tanska voivat sulkea Itämeren ja Pohjanmeren.
Idässä vaanii Kiina, Etelä-Koreaj Japani.ja USA.
Venäjä näkee, että sitä uhataan kaikkialta.

Markku Koivisto

Kunhan meilläkin puoli kansaa alkaa aktiivisesti "ymmärtää" Venäjän "intressejä", se heikentää olennaisesti puolustustahtoamme ja tuo Venäjän tänne varmasti. Se on venäjän käsitys ystävyydestä.
Minimi mitä voimme tehdä, on puolustuskykymme pitäminen ajan hermolla mitä nykyaikaisimmin varustein, vaikka se maksaa pirusti.
Yhtä tärkeä on pysytellä selvillä disinformaation pyrkimyksistä "vahvistaa tuota ystävyyttä", johon voimme luottaa järkevissä rajoissa. Vakuutteluihin Venäjän "viattomuudesta" muihin verrattuna ei pidä ottaa todesta lainkaan, ellei siitä jossakin yksittäistapauksessa ole kiistattomia todisteita.