Maanantai 25.3.2019

Vapaavuori ja 6 suurta kaupunkia: Hallituksen malli hiiteen – sote-uudistus tehtävä kuntapohjaisesti

Jaa artikkeli:
Luotu: 
13.3.2019 10:09
  • Kuva: Antti Mannermaa / Alma Talent
    Kuva
    Jan Vapaavuoren johtama kuuden suurimman kaupungin yhteenliittymä laittaisi sote-suunnitelmat uusiksi.
|

Suomen kuuden suurimman kaupungin muodostama yhteenliittymä hylkäisi poliitikkojen ajatukset maakuntamallista ja uudistaisi sosiaali- ja terveyspalvelut kuntapohjaisesti.

Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren johtama suurten kaupunkien koalitio tiedotti näkemyksestään tiistaina. Niiden mukaan ”tarvitaan yksinkertainen ratkaisu, joka pohjaa jo tehtyyn työhön ja tukee sitä ja on toteutettavissa monimutkaista ja monialaista maakuntamallia helpommin ja nopeammin”.

”Keskittymällä sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja kehittämällä kuntapohjaista järjestelmäämme vaiheittain uudistamisen riskit pienenevät, mutta jo yhden hallituskauden aikana voidaan edetä ripeästi kohti valtakunnallisesti tärkeitä tavoitteita”, Helsinki, Espoo, Oulu, Tampere, Turku ja Vantaa uskovat.

”Koko julkista palvelujärjestelmää, ja sen hyvin toimivia osia ei ole syytä remontoida, vaan keskittää tulevalla hallituskaudella kaikki voimavarat todellisten ongelmien ratkaisemiseen. Lähtökohtina [on] oltava alueelliset ja paikalliset tarpeet, vaiheittaisuus sekä kuntapohjaisuus.”

LUE MYÖS: Professorin jäätävä sote-paperi paljastui: Sipilän hallitus ”uppiniskainen” – ”Jokaisen luvattava, ettei koskaan ryhdy tällaiseen”

Kaupunkikuusikon mukaan sote-palveluiden uudistusta on toistaiseksi pyritty tekemään liian hallintolähtöisesti.

”Sosiaali- ja terveyspalveluja tulee rakentaa asukkaiden, ei hallinnon tarpeisiin.”

Kaupunkiryhmän mukaan nykyisen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän keskeisiä ongelmia ovat ongelmat palveluihin pääsyssä sekä erityisesti pienimpien kuntien taloudellinen kantokyky ja liian pieni väestöpohja.  Tämän vuoksi palveluiden järjestämisvastuuta täytyy koota ”suurempiin kokonaisuuksiin”, kaupungit katsovat, mutta ”hallitusti” eikä välttämättä maakunnittain.

Kuusikon mukaan useilla alueilla on jo koottu tai lähdetty kokoamaan järjestämisvastuuta suurempiin yksiköihin, esimerkiksi kuntayhtymiin.

”Tämä omaehtoinen kehitystyö voi jatkua välittömästi nykylainsäädännön puitteissa, ja sitä kannattaa tukea. Kuuden suurimman kaupungin mukaan tämä edellyttäisi myös ohjaavaa lainsäädäntöä vähimmäisasukasmääristä sekä palveluja koskevien valtakunnallisten velvoitteiden asettamista palvelujen saatavuudelle ja asiakaskokemukselle, laadulle ja vaikuttavuudelle sekä kustannustehokkuudelle. Kehittämisessä tarvitaan lisäksi taloudellisia kannustimia”, ne toteavat.

”Parhaat ja asiakaslähtöiset ratkaisut eivät kuitenkaan edellytä uuden, monimutkaisen ja kaukana asukkaista olevan hallintotason rakentamista, vaan pikemminkin olemassa olevan järjestelmän vaiheittaista kehittämistä.”

Kuusikko ei kommentoi tiedotteessaan tarkemmin palveluiden järjestäjään liittyvää vaatimusta vähimmäisasukasmääristä. Vapaavuori sanoo kuitenkin Ilta-Sanomille, että suurten kaupunkien mallissa vähimmäisasukasmäärän tulisi olla merkittävästi isompi kuin Paras-hankkeessa mainittu 20 000 asukkaan vähimmäismäärä.

Konkreettisena toimena kuusikko vaatii myös sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön yhdistämistä ja tarpeettomien rekisterirajojen poistoa, jotta kaikki tarvittava asiakas- ja potilastieto olisi käytettävissä aina ja kaikilla sitä tarvitsevilla.

Asiakkaiden valinnanvapautta voidaan lisätä esimerkiksi laajentamalla palveluseteleleiden käyttöä, kuusikko katsoo.

Avaus on herättänyt tuoreeltaan kritiikkiä. Lapin liiton maakuntajohtaja Mika Riipi sanoo Ylelle, että kuusikon malli on ympäripyöreä ja ”täysin epätodennäköinen”. Hänen mukaansa kuusikon malli johtaisi Lapissa kuntaliitoksiin tai siihen, että kuntien olisi pakolla luovutettava sote-palvelunsa kuntayhtymien järjestettäväksi.

”Nykyinen, käytössä oleva kuntayhtymämallikaan ei toimi toivotusti, sillä niiden talous on vaikeasti hallittavissa”, Riipi jatkaa.

LUE MYÖS: Ilmiriita sotesta repesi keskustan ja kokoomuksen välille: ”Propagandalla piilotetaan valinnanvapauden ongelma”

Jaa artikkeli:

Kommentit

Martti Issakainen

Tätä juuri pohditaan Tanskassa, jossa Sote -uudistus on ollut voimassa n. 10 vuotta, jossa 98 kuntaa ja 5 sotealuetta.
Eli suunta kohti kuntien itsehallinnon vahvistamista ja pois välipostaasta.
Maakuntahallinto Suomessa olisi askel kohti menneisyyttä.
Laitetaan katse kohti tulevaisuutta.
Levätköön Sipilä-Orposoten ruumis rauhasssa.

Irja Hirsivaara

Oletko varma, että myös muun Suomen mielestä?
Maakuntahallinto olisi kyllä ollut aivan päätöntä. Se pitää haudata, vaikka ministeri Tiilikainen jo ehdottaa, että tulisi 18+1 maakuntaa, Helsinki olisi se yksi lisää.
Ja sen mukaan jättäisi Espoon ja Vantaan Uudenmaan maakuntaan. Ilman järkeä täysin!

Lepomäen blogia sen sijaan luki aika lailla kiinnostuneena

Nita Hillner

Kuulostaa hyvältä! Hallituksen virheenä oli se, että uudistuksessa keskityttiin vain hallintoon eikä palveluiden ongelmiin ja niiden parantamiseen.

Helsingin Sanomat on ryhtynyt ajamaan Keskustan asiaa, taas tänään otsikkona oli että Sipilän "eronpyyntö oli oikea päätös". Hesari päätteli omana mielipiteenään että kansa hyväksyi eron osoituksena hallituksen "suoraselkäisyydestä", eikä siksi ettei se hyväksynyt hallituksen politiikkaa. Tosiasia on, että kansalaiset olivat tyytyväisiä koska sote-/maku-uudistus kaatui. Kansalaiset olivat myös erittäin pettyneitä hallituksen toimintatapoihin. Miltei vain Keskusta pitää Sipilän ratkaisua suoraselkäisyytenä ja ilmeisesti Helsingin sanomat.

Miten Hesari , entinen luotettava media on voinut vajota näin alas? Jo edellisten vaalien alla Hesari ajoi voimakkaasti Keskustan ja Sipilän asiaa . Hesarin ansiosta Keskusta voitti viime vaalit.

Seppo Simonen

Vapaavuori on rakentamassa luokkayhteiskuntaa I luokka on vapaavuorelais punavihervasemmistolainen cityluokka niin sanotut paremmat ihmiset II luokkalaiset maaseudun taajamissa ja muutoin vapaan ihmisen periferissä asuva palveluluokka tuottaa hyvinvointia elopalveluilla kuten ruoka, sähkö, lämpö, vesi ja vielä puhdistaa vapaavuorelaisille raikkaan hapekkaan ilman hengitettäväksi kasvattaessaan metsiä.
Terveyspalvelut on yhdenvertaisuudessa ja luokka I elikä cityihminen hoidetaan nopsaan jonottaa hoitoon ei tarvitse ja lääkäriin pääsee ajoissa. Maaseudun ihmiset ovat yhdenvertaisuudessa luokka II jossa saat jonottaa hoitoon ja myös lääkäriin pitää jonottaa.
Vanhushoivan city I luokka mieluusti luovuttaa maasedulle pois silmistä pois mielestä.
Tälläinen yhteiskunta odottaa meitä tässä vapaavuorelais cityelossa tätäkö me vaaleissa haemme ei sentään.

Pasi Käyhkö

Keskustalainen nimimerkillä Seppo Simonen olisi palauttamassa Suomea kauas menneisyyteen maakuntineen.

Johan ihmisten muuttovirratkin kertovat, että osa 18 maakunnasta olisivat lähes tyhjiä vuoteen 2030 mennessä.
Jos tämä ei onnistunut Tanskassa niin kuinka se onnistuisi Suomessa, missä väestön määrä/ km2 on moninkertaisesti pienempi verrattuna
Tanskaan?

Seppo Simonen

Nimimerkki Pasi käykö sensijaan halajaa vapavuorelaista luokkayhteiskuntaa elikä säätysuomea. Oikeastaan nyt tulee mietintään miten laajasti tämä peilaa Kokoomukselaista ideologiaa. City ihmisen sielusta ja sieluttomuudesta käy nyt taisto SDP, KOK, VAS ja VIHR onneksi maaseudun taajamissa ja sen ympäristössä sielut lepää.

Olemme kulkeneet pitkän tien kansalaisina päästäksemme muunmuassa yhdenvertaisten terveyden huollon piiriin mutta nyt ei hyvältä näytä tämä yhteiskunnan kehitytyksen suunta tämä on aivan uskomattoman röyhkeät ja itsekästä toimintaa, kun kuitenkin maaseutu on sitykaupunkien elinehto.

Jari Eeva

Keskusta on nyt jälkijunaviisaudessaan Tiilikaisen ollessa Helsingissä ehdokkaana, kannattamassa nyt Helsinkiä omaksi "maakunnakseen". Eli sitä I luokan luomista, josta kirjoitit. Voitko enää omiisi luottaa?

Ilkka Paananen

Onhan tässä Vapaavuoren diktaturiassa se hyvä puoli, että Tallinnan tunnelin Suomenpää lähestyy asukasluvultaan kriittistä massaa kun kaikki pakotetaan tekemään taksvärkkiä etelän eliitin hyväksi. Siitä hyvinvointipuolesta en olisi ihan niin varma. Toiset voi keskiarvoa paremmin ja toiset huonommin. Tuohan ei vielä kerro, moniko oikeasti voi hyvin. Kyllä tämä oikeasti alkaa huolettaa jos jopa rapian 100 000 asukkaan pitäjät eivät pääse Vapaavuoren hoviin. Tottakai Vapaavuorella on sanomisen vapaus ja viran puolesta jopa velvollisuus, mutta sanaa demokratia ei pidä lausua samassa yhteydessä.

Mikko Toivonen

Vapaavuori ja suurten kaupunkien johtajat ovat oikealla ja yhteisellä asialla. Mitään palkkiovirka ja kehityksen kepulaistamista eli suuntaamista takaisin menneeseen torppari ja agraarimaailmaan ei enää ole vaan sote ja hoiva on hoidettava vahvojen kuntien kautta ja vain sieltä missä on jokaisen ymmärrettävää parantamisen tarvetta.
Sopiva kuntamäärä Suomeen ilman mitään maakuntahallintoja olisi noin 50-70 kuntaa tai vaihtoehtoisesti niin että säädetään lait jotka tässä hetkessä määrittävät kunnan minimi asukasluvuksi 100-200000 asukasta

Ilkka Manner

Nyt on menossa se vaihe missä uusia ideoita pitääkin heitellä jotta löydetään toimiva ratkaisu. Vaikka ideoita ei pitäisi heti tyrmätä niin tämän idean osalta tulee muutama kysymys esiin. Kuntia suurempi sotealue/itsehallintoalue on joka tapauksessa organisoitava. Joku hallintomalli pitää siis olla. PeVL on linjannut, että kuntia suuremmat organisaatiot pitää olla demokraattisesti valittuja. Jos sote perustuu kuntayhtymiin niin pitääkö ne valita valeilla eli perustaa väliportaan hallinto? Montako kuntayhtymää näin syntyy Suomeen? 50? Jos taas ajatus perustuu isojen kaupunkien muodostamiin "sote-kuntiin" niin miten siinä tapauksessa tämä on linjassa PeVL:n linjauksen kanssa?
Taas tarvitaan asiantuntijoita antamaan lausuntoja.