Perjantai 19.7.2019

”Kahden euron tuntipalkalla pelottelu on tökeröä” – Keskuskauppakamarin johtajalta tyly vastaus tyrmääjille

Luotu: 
17.3.2019 10:06
  • Kuva: Tiina Somerpuro
    Kuva
    Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.
|

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi sanoo olevansa surullinen työehtoja koskevan keskustelun tasosta. 

Keskuskauppakamari esitti lauantaina työsopimuslakia päivitettäväksi siten, että yleissitovuuden ja paikallisen sopimisen ”parhaat puolet” otettaisiin jatkossa huomioon. Esityksen mukaan alakohtaisten työehtojen vahvistettu yleissitovuus pätisi edelleen pääsääntönä, paitsi niissä tilanteissa, joissa työntekijät ovat päättäneet työpaikkakohtaisesti tai muuten järjestäytyä ja sopia toisin.

Muun muassa SAK ja STTK tyrmäsivät esityksen heti tuoreeltaan. Lue lisää: Riita työehtojen muuttamisesta: ”Tehtäisiin mitättömiksi työmarkkinajärjestöjen sopimukset”

”Kyllähän tämä keskustelun taso vetää mielen surulliseksi. Kun esittää konkreettisesti miten parantaisimme tuottavuuttamme, työllisyysastettamme ja hyvinvointiamme se tyrmätään: 1) pelottelulla 2) vääristellen ehdotusta 3) kyseenalaistaen motiiveja”, Romakkaniemi kommentoi Twitterissä.

”Esimerkiksi ”kahden euron tuntipalkalla” pelottelu on tökeröä. Ei TES:istä poikettaisi kuin jos se on tilanne, jossa sekä työntekijä että työnantaja kokevat sen paremmaksi. Ja kun työttömyys laskee, niin pula tekijöistä ajaa palkkoja luonnollisesti markkinoilla ylös”, hän jatkaa.

Kahden euron tuntipalkan mainitsi SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.

”Esitetyn muutoksen perusteella tuntipalkaksi voitaisiin sopia vaikkapa 2 euroa tunnissa. Millaisen palkan ja työehdot saa neuvoteltua itselleen esimerkiksi siivoja, varastotyöntekijä tai lähihoitaja, jos työnantaja ei kuulu työnantajaliittoon eikä halua noudattaa työehtosopimusta”, hän kysyi SAK:n tiedotteessa. Lue tarkemmin: Kova vääntö työsopimuslaista: ”Tuntipalkaksi voitaisiin sopia vaikkapa 2 euroa”

Romakkaniemi huomauttaa kaikkien tietävän, ettei ilman työllisyysasteen reipasta nostamista pystytä jatkossa rahoittamaan hyvinvointiyhteiskunnan palveluita. 

”’EI’ osataan esitetyille keinoille sanoa, mutta ei osata mitään tilalle esittää. Toivon että keskustelu paranee tästä.”

Eloranta vastaa Twitterissä, ettei kyse ole väärinymmärtämisestä, vaan siitä, että SAK ja Keskuskauppakamari kokevat työpaikkojen dynamiikan erilailla.

 

 

 

Jaa artikkeli:

Kommentit

Timo Harju

Mitä tökeröä siinä on? Lopullinen etäisyydessä siintelevä päämäärä tällaisille Romakkaniemille on se kaksi euroa. Mieluummin vähän allekin, tai parhaimmillaan kokonaan ilman palkkaa, kuten puoli miljoonaa suomalaista vuosittain tekee!

Tommi Messi

Juuri niin itse kyseinen herra on kataisen nostama. Ja nyt sitten jostain ulkopuolelta ohjataan työehtosopimuksen laadintaa. Ihan käsittämättömän tyhmä. Yleissitovuus juuri estää että palkkoja ei poljeta nyt herra sinisessä puvusta haluaa avata sitä ihan vähän vain. Turmion tie.

Jukka Mattsson

Täyttä puppua tämä ”Esimerkiksi ”kahden euron tuntipalkalla” pelottelu on tökeröä. Ei TES:istä poikettaisi kuin jos se on tilanne, jossa sekä työntekijä että työnantaja kokevat sen paremmaksi. Ja kun työttömyys laskee, niin pula tekijöistä ajaa palkkoja luonnollisesti markkinoilla ylös”.

Oma tyttäreni teki neljä kuukautta pakollista työharjoittelua täysin ilman mitään palkkaa!

Hän joutui maksamaan matkakulut Helsinki-Hämeenlinna välillä itse joten turha tulla lässyttämään etteivät yrittäjät muka käyttäisi ilmaista työvoimaa jos sitä on tarjolla.

Hävetkööt nämä työilmapiirin ja muitten yrittäjien maineen pilaajafirmat. Putkaan, vankeuteen ja linnaan joutaisivat.

Ensio Jauhiainen

Sipilän miljoonat
Juha Sipilä varmasti tiesi mistä puhui. Hän oli tehnyt suuren omaisuuden onnistuneilla yrityskaupoilla ja osakesijoituksilla. Miljooniaan hän hoiti sijoitusyhtiössään yhden Suomen parhaan veroasiantuntijan, professori Heikki Niskakankaan kanssa.
Sipilä oli vuoden 1996 äyrikuningas. Hän oli saanut johtamansa teknologiayrityksen Solitran osakkeista reilut 15 miljoonaa euroa, kun se myytiin amerikkalaisille.
Veronalaista myyntivoittoa tästä oli noin 12 miljoonaa. Miljooniaan sijoittamaan Sipilä perusti muiden muassa pääomasijoitusyhtiö Fortel Investin.
Vuonna 1998 Sipilän yhtiökumppaniksi Fortel Investiin tuli hänen serkkunsa, vero-oikeuden professori Heikki Niskakangas, joka hoiti yhtiön sijoituksia. Vuoteen 2001 mennessä yhtiölle oli kertynyt yli 11 miljoonaa euroa voittovaroja.
Seuraava vuosikymmen yhtiöllä meni heikommin, mutta silti se kykeni maksamaan miltei yhdeksän miljoonaa euroa osinkoja omistajilleen, eli pääasiassa Sipilän perheelle ja loput Niskakankaalle sekä toiselle vähemmistöomistajalle.
Salattu omaisuus
Vuoden 2013 aikana Sipilän Fortel Invest myi omistamansa Elektrobitin osakkeet reilulla kuudella miljoonalla eurolla.
Näitä rahoja käytettiin velkojen maksuun sekä lunastamaan ulos vanhat vähemmistöomistajat sekä Sipilä vaimoineen. Tilinpäätöstietojen perusteella Sipilä sai osakkeistaan noin 2,2 miljoonaa euroa ja hänen vaimonsa reilut 600 000 euroa loppuvuodesta 2013. Yhtiö jäi Sipilän lapsille.
Verotettavaa pääomatuloa Juha Sipilällä oli tuona vuonna alle 20 000 euroa ja hänen vaimollaan noin 350 000 euroa.
Tänä keväänä tiedotusvälineet odottivat kiinnostuksella Sipilän sidonnaisuusilmoitusta. Jokaiselta ministeriltä vaaditaan ilmoitus merkittävistä omistuksista ja veloista.
Pettymykseksi Sipilän ilmoitus ei sisältänyt mitään tietoja siitä, minkä arvoinen hänen omaisuutensa on tai mihin se on tarkalleen sijoitettu. Ilmoituksesta kävi ilmi ainoastaan, että pääministerillä on ”merkittävä rahoitusomaisuus” talletettuna erilaisiin sijoitusvakuutuksiin sekä säästötilille.
Sipilä ilmoitti sijoittaneensa säästötilin lisäksi rahojaan Nordean Eläkesijoitukseen, kahteen Nordean säästöhenkivakuutukseen sekä Nordea Capital -nimiseen kapitalisaatiosopimukseen.
Vakuutuskuoret
Sipilän ilmoitukseensa listaamia sopimuksia kutsutaan vakuutuskuoriksi. Näiden kuorien sisällä sijoitustoimintaa voidaan harjoittaa, mutta salaisuusverhon suojissa ja verojen maksua lykäten.
Monessa suhteessa vakuutuskuoret toimivat kuin holdingyhtiöt, mutta verovapaus on vielä laajempaa. Esimerkiksi kaikki osingot sekä myyntivoitot ovat verovapaita. Veroja maksetaan vasta, kun rahaa otetaan kuoresta ulos.
Säästöhenkivakuutus on vakuutusyhtiöiden rakentama sijoitustuote. Sen ideana on, että sijoittaja saa valita sijoituskohteet, johon vakuutukseen liitetty säästösumma sijoitetaan. Teknisesti ottaen sijoitukset omistaa vakuutusyhtiö, mutta vakuutuksen säästösumma on sidottu sijoitusten arvonkehitykseen.
Vakuutusyhtiö ottaa välistä palkkionsa, mutta verottaja ei sijoitusten tuottoihin kajoa, joten välikäsi saattaa hyvinkin tulla edullisemmaksi.

Mika Korhonen

Uusisuomijulkaisussa näitä totuuden esiin tuovia kommentteja ei tietysti päästetä läpi, mutta tuo tarjottava 2 euroa tarkoittaa käytännössä sitä, että luodaan useita matalapalkka-aloja, joista peritään yritystasolla kuitenkin sama hinta kuin aiemmin. Eli Romakkaniemen kaverit odottavat tällaista tilaisuutta housut kosteana missä voisivat maksaa 2 euroa tunnilta työntekijälle, periä 15-20 euroa tunnilta palvelun ostajalta ja kääriä muhkeat voitot taskuihinsa. Kaiken tämän kruunaa Linströmin aktiivimalli, joka pakottaa vastaanottamaan 2 euron työtä ellei muuta ole saatavilla.

Joni Rikkola

EI huoltosuhdetta tai mitäön muutakana paranneta suinkaan palkkoja alentamalla ja paikallisesti sopimalla. Mutta jos se on porvareiden tahto, niin tonni lisää kaikille alle 3000euroa tienaaville nostaa kyllä Suomen suosta, eikä kukaan kitise.

Kari Satovuori

Kyllähän se suuri ongelma meillä on luottamuksen puute/ sen lietsominen.
Kikykin on mielenkiintoinen instrumentti: itselleni se on tarkoittanut työpaikalla istumista ilman tulosta. Kuinka monta muuta alaa on samalla tolalla?
Tuottavuus nousee tavoitteellisella työllä, ja edelleen siitä saatavalla palkkiolla.
Kun kouluakin halutaan tehostaa pidemmällä oppivelvolisuudella niin en ymmärrä. Eihän se ole tehokasta markkinataloutta. Se on tuhlausta ja resurssien haskausta.

Lasse Neponen

Ei pidä unohtaa, että €uro se on, joka Suomea ajaa sisäiseen devalvaatioon ja kansalliseen köyhyyteen toimettomuuden ja maan sisäisen ostovoiman puutteen muodossa. Vain rahan kiertoa nopeuttamalla voi saada lisää toimeliaisuutta aikaiseksi. 2000-luvulla ei ole enää mihinkään rahaa, mutta sotien jälkeen 70 vuotta sitten paljon paljon köyhempi Suomi kykeni asuttamaan 100 000 evakkoa, jälleenrakentamaan infrastruktuurin, rakentamaan rintamamiestaloja sekä maksamaan sotakorvauksensa.
Kehitystä ja muutosta juu, muttei mitään edistystä, eikä kansanolojen kohennusta ole tämä nykyaika.

Raimo Tulkki

Hei eikös tämä romuniemi ollut tässä takavusina tämän kätyri käteisen kanssa väärentämässä niitä kokouspöytäkirjoja joilla käteinen nostettiin eturivinn suorastaan valehtelemalla.
Nimimerkillä rehellinen asiakirjojen väärentäjä. KATAINEN JYRKI jyrki jyrki älä tyrki.

Antti Harkila

Eihän kenenkään tarvitse mennä töihin alemmalla palkalla kuin mitä itse haluaa! Yli 90 % Suomen yrityksistä on suljettu pois kaikista neuvotteluista. Kyllä sen Elorantakin tietää kun vastusti! Todella törkeää!
Tuttavallaini oli 5 henkeä työllistävä firma joka ajautui ongelmiin ison asiakkaan vaikeuksien takia. Yrittäjä kertoi työntekijöilleen tilanteesta ja antoi kaksi vaihtoehtoa: alennetaan kaikkien palkkoja 15% yhdeksäksi kuukaudeksi tai irtisanotaan työntekijöistä kaksi. Kertokaa maanantaina mitä teette. Kaikki ehdottivat alempaa palkkaa, ketään ei irtisanottu ja nyt firmalla on 7 työntekijää alkuperäisellä palkalla! Ei tarvittu yhtään AY-politrukkia neuvotteluihin. Nämä 90 % firmoista ovat kaikki alle 10 henkeä työllistäviä ja ovat ryhmänä suurin työllistävä porukka ja ovat palkanneet eniten vakinaisia työntekijöitä! Vuonna 2018 kun veroja alennettiin niin valtion verotulot KASVOIVAT kun työllisyys parani! Mikä siinä on huonoa? AY-liike ei ole kiinnostunut PK-yrittäjistä koska nissä heillä ei ole valtaa. Miksi neuvotellakaan niiden kanssa?

Ari Mikkola

Eli siis duunari ei saa kilpailuttaa osaamistaan neuvottelemalla ja kilpailuttamalla työnantajiaan sillä kuka tarjoaa parhaat edut ja palkan.
Pitäähän ne minimipalkat tietenkin laissa olla mutta millaisella firmalla on vara ostaa huonointa osaamista ja sitoutumista tarjoamalla huonointa palkkaa.
Paras firma työntekijälle on se joka tarjoaa parasta palkkaa, huonoin se joka tarjoaa huonointa palkkaa.