Lauantai 20.4.2019

Suomen hävittäjäkauppa: Li Andersson erottuu joukosta – Rinne, Halla-aho ja Haavisto väläyttävät joustoa 64 koneesta

Luotu: 
18.3.2019 16:37
Päivitetty: 
18.3.2019 16:53
  • Kuva: Ilmavoimat
    Kuva
    HX-hankkeen lähtökohta on 64:n uuden hävittäjän hankkiminen. Puheenjohtajat Antti Rinne (sd), Pekka Haavisto (vihr) ja Jussi Halla-aho (ps) painottavat kuitenkin, että tarkka määrä päätetään vasta ensi vaalikaudella.
|

Faktakulma

Etsitkö sopivaa eduskuntavaaliehdokasta? Kokeile Uuden Suomen vaalikonetta.

Suomen uusien hävittäjien tarkka määrä päätetään ensi vaalikaudella, linjaa sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne Uuden Suomen ja Alma Median vaalikoneessa. Samoilla linjoilla ovat muun muassa vihreät ja perussuomalaiset, mutta nykyiset toimitusministeristön puolueet ovat ehdottomampia hävittäjien määrän suhteen.

Tee Uuden Suomen vaalikone tämän linkin takaa. Katso taulukko kaikkien puheenjohtajien vastauksista alempaa jutusta.

Vaalikoneessa kysytään HX-hankkeesta väittämän kautta. Väittämä kuuluu seuraavasti: ”Hornetien korvaaminen on niin kallista, että uusia hävittäjiä voidaan ostaa vähemmän kuin puolustusvoimat haluaa”. Ilmavoimien lähtökohta on, että uusia hävittäjiä hankitaan 64 kappaletta, kuten nykyisiä Hornetejakin on, ja Suomi on myös pyytänyt valmistajilta tarjousta 64:stä monitoimihävittäjästä.

Valtioneuvoston puolustusselonteossa puolestaan linjataan, että Hornet-kaluston suorituskyky ”korvataan täysimääräisesti”.

Puoluejohtajista vain vasemmistoliiton Li Andersson on samaa mieltä vaalikoneen väitteen kanssa eli katsoo, että uusia hävittäjiä voidaan ostaa vähemmän kuin puolustusvoimat haluaa.

”Vanhentuvaa kalustoa voidaan korvata, mutta hävittäjien määrää ja hintaa pitää arvioida kriittisesti. Hävittäjähankinnan kokonaissumma voi nousta jopa kaksinkertaiseksi esitetystä 7–10 miljardin eurosta, kun huomioidaan hankintahinnan lisäksi käyttö- ja elinkaarikustannukset. Siksi todellinen tarve pitää arvioida erittäin tarkkaan niin määrän kuin hankintahinnankin osalta”, Andersson perustelee vaalikoneessa.

Vasemmistoliitto on toistuvasti tuonut kriittisen näkemyksensä esiin HX-keskustelussa. LUE LISÄÄ: Ilmavoimat haluaa 64 hävittäjää – Li Andersson kyseenalaistaa HBL:ssä: HX-hankintaa ei pidä mitoittaa hyökkäyssotaan

Neutraalisti väittämään suhtautuvat Rinne, Haavisto, Halla-aho ja Paavo Väyrynen (tl).

Sdp:n Rinne toteaa, että puolueet ovat puolustuspoliittisessa selonteossa sitoutuneet siihen, että suorituskyky korvataan täysimääräisesti hävittäjähankinnassa.

”Suomella tulee olla uskottava oma puolustus myös tulevaisuudessa. Hävittäjähankinnoissa ei ole kyse vain koneiden määrästä, vaan kokonaisratkaisusta. Hävittäjien tarkka määrä päätetään ensi vaalikaudella”, Rinne linjaa.

Myös perussuomalaisten Halla-aho muistuttaa sitoumuksesta ja huomauttaa, että se koskee myös hankinnan noin 7–10 miljardin euron hintahaarukkaa.

 ”Hankittavien koneiden tarkka määrä päätetään myöhemmin. Lähtökohtaisesti se on ’n. 64’.”

Pekka Haaviston mielestä ”hävittäjien lukumäärästä pyritään nyt tekemään jonkinlaista opinkappaletta”.

”Se ei ole järkevää. Hävittäjähankintoihin on suunniteltu käytettäväksi 7–10 miljardia euroa, ja tästä vallitsee laaja poliittinen yhteisymmärrys.”

”On kuitenkin ennenaikaista sanoa, millaisilla koneilla, miten varustetuilla ja täsmälleen monellako koneella tuo korvaaminen tapahtuu. Lukumäärän sijaan on tarkasteltava puolustuskykyä kokonaisuutena. Vaihtoehdot on syytä pitää avoimina, koska myös tekninen kehitys menee hyvin nopeasti eteenpäin. Päättäjien on tärkeää säilyttää myös hävittäjäkaupoissa harkintavalta loppuun saakka”, Haavisto jatkaa.

Tähtiliikkeen Väyrynen haluaisi selvittää mahdollisuudet pidentää nykyisten Hornet-hävittäjien elinkaarta.

”Suomi voisi harkita samankaltaista ratkaisua, johon Sveitsi on päätynyt. Sveitsillä on meneillään tarjouskilpailu, jossa sillä on samat hävittäjäehdokkaat kuin Suomella. Osana omaa hanketta siellä jatketaan nykyisten Hornet-hävittäjien elinkaarta. Samaan on päätynyt tiettävästi Kanada. Suomi voisi jatkaa nykyisten hävittäjien elinkaarta noin kymmenellä vuodella”, Väyrynen esittää.

Hänen mukaansa säästöillä voisi ”tulla mahdolliseksi hankkia ulkomailta käytettyjä Hornet-hävittäjiä” ja näin kasvattaa hävittäjien kokonaismäärää ”tuntuvasti nykyistä suuremmaksi”. Ilmavoimat on kuitenkin kertonut, etteivät sen resurssit riittäisi juuri nykyistä suuremman laivaston ylläpitämiseen ja käyttämiseen, ja toisaalta, että Hornetien käyttöiän pidentäminen ei ole kannattavaa.

LUE MYÖS: Kenraali Puranen: Tämän takia Suomi tarvitsee juuri 64 hävittäjää

Kristillisdemokraattien Sari Essayah on väittämästä eri mieltä ja loput puheenjohtajista täysin eri mieltä.

”Suomen puolustuskyky on turvattava kaikissa tilanteissa. Keskusta on sitoutunut tällä kaudella laaditun puolustuspoliittisen selonteon mukaisesti korvaamaan täysimääräisesti ilmavoimien suorituskyvyn”, vastaa keskustan Juha Sipilä.

”Koko maan puolustaminen ja ilmatilan valvonta on keskeinen osa uskottavaa maanpuolustusta. Siitä ei voi tinkiä. Asiantuntijoiden arvio on että tehtävästä huolehtiminen edellyttää noin nykyistä konemäärää eli 64. Kokoomus on sitoutunut tähän ratkaisuun”, Petteri Orpo perustelee.

”Ei missään nimessä vähempää kuin 64. Mieluummin lisätään hävittäjien määrä myöhemmin 2030-luvulla sataan”, Sampo Terho toistaa puolueensa näkemystä.

Sari Essayah perustelee eriävää mielipidettään toteamalla, että lukumäärän 64 taustalla on nykyisen ilmapuolustusvalmiuden ja suorituskyvyn ylläpito ja lennosto- ja huolto-organisaatioiden rakenne, minkä lisäksi turvallisuusympäristö on ”muuttunut jopa aiempaa haasteellisemmaksi”.

Alman vaalikone nyt auki – Etsi ehdokkaasi tästä linkistä

LUE MYÖS:

Suomen hävittäjähankinta: ”Entä jos ostettaisiin vain 47? Tämä ei ollut vitsi

Hallituksen riveistä sivallus hävittäjäkauppaa arvostelleelle Li Anderssonille: ”Tässä on se suurin harha”

Jussi Niinistö: Hävittäjien määrällä ja tyypillä spekulointi turhaa – voi vaarantaa koko prosessin

Faktakulma

Etsitkö sopivaa eduskuntavaaliehdokasta? Kokeile Uuden Suomen vaalikonetta.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Tapio Mäkeläinen

Tuntuu että Turun pikku pioneeri ja valt.yo, ex pressaehdokas luottavat naapurin ilmavoimiin. Jomman kumman. Tosiasiassa he eivät halua yhtään konetta.
Paavon ohjeen mukaan pidetään 5 F18 lentokunnossa purkamalla muita. Niin Intiakin tekee vm 1959 Mig21: lleen
Li Anderssonin ideat ovat hänen mitättömään työ-ja elämänkokemukseensa nähden niin älyttömiä että mietii missä mediatoimistossa ne on tekoälyllä(?) veivattu. Huomioitavaa on , että sosialistisen maailmankatsomuksen omaavien Riistoporvariraja on 3500 eli osuin jo viikkoja sitten oikeaan luvulla 3501€.
Mikäli joku nuori tätä palstaa lukee , niin jos on mahis niin nostakaa kytkintä. 12500 koulutettua läksi viime vuonna ja jos tuo punavihermultasampo pääsee valtaan niin luku on 30000 vuodessa asap. Ei teitä utopistien veroja maksamaan ole koulutettu. Hyvää
Matkaa.

Mikko Toivonen

Meillä on oltava riittävän suuri määrä sellaista lentävää kalustoa, mikä olemassaolollaan ja mahdollisesti postittamillaan läheteillä kertoo mahdolliselle ainoalle miehittäjäuhallemme, että miehittämisen tai sotilaallisen inkursion hinta tulee olemaan niin kova että kannattaa elää ihan rauhassa ja juoskennella wotkaa ja syödä fermentoitua suolakurkkua yhteisissä pöydissä kuin tulla puhtaassa varastamis ja voimanosoitusmielessä valloitusta millään tasoilla yrittämään.
Oma laskelmani oli jo ajat sitten että ottaen huomioon kaikki Venjän tämän ilmansuunnan toimivien elementtien torjunta niin tarvitsemme teoriassa noin 100 toimivaa korkean luokan ilmaherruus ja risteilyohjus "postitushävittäjää".
64 on mielivaltaisesti valittu Pariisin rauhansopimukseen ja parvi operaatioihin jotenkin pohjautuva luku.
Laivaston uusimisen tekisin kyllä kuitenkin eri tavalla kuin nyt on ollut esillä. Tarkoitan enemmän samalla rahalla. Yksikään sentti minkä käytämme itsenäisyytemme turvaamiseen ei ole hukattu sentti.

Erkki Myllylä

”Suomella tulee olla uskottava oma puolustus myös tulevaisuudessa. Hävittäjähankinnoissa ei ole kyse vain koneiden määrästä, vaan kokonaisratkaisusta. Hävittäjien tarkka määrä päätetään ensi vaalikaudella”, Rinne linjaa.

Edes uusien monitoimihävittäjien 64 koneen määrä ei vielä takaa Suomelle uskottavaa itsenäistä puolustusta. Uskottavuus saavutetaan hakemalla Nato-jäsenyys, jos jäsenyys pääsee toteutumaan selviämme 2% BKT:sta puolustusmenoilla.

Martti Kauppala

Jostain syystä on Venäjän ilmavoimista 3/5 osaa keskitetty läntiseen sotilaspiiriin, jonka luoteisrajalla sijaitsee Suomi. Miksi Venäjä on vuodesta 2010 alkaen sijoittanut ja ottanut aktiivikäytöön noin 250 taistelukonetta? Näihin kuuluu hävittäjät, hävittäjäpommittajat, pommikoneet, tiedostelukoneet sekä taistelu-ja kuljetushelikopterit.
Kts. karttaliite https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005986953.html

Kuolan niemimaan ja Leningradin alueen välillä sijaitsevat seuraavat tukikohdat ja lentokentät. Severomorsk-3, Monchegorsk, Olenogosrk, Sputnik ja Luostari. Ydinasevarastoja on Okolnaja Guba, Stsukozero ja Bolsoje Ramozero. Alakurtin tukikohta on noin 60 km Suomen rajasta, Karjalassa Äänisen länsipuolella on Petrozavodsk’in (Petroskoi) ja Besovets’in tukikohdat. Leningradin lähistöllä on Pribylovo ja Pushkin’in tukikohdat. Ohjustukikohtia joissa on S-300 ja S-400 ohjuksia löytyy Muurmanskin Okolnaja Guba, Karjalankannaksella Vaskealan aluella ja Zelenogorskissa sekä Reshetnikovossa. Iskander-ohjustukikohta on Laukaassa (Luga).
Venäjä on siis pysyvästi sijoittanut noin 15000-20000 sotilasta, yli 250 taistelukonetta ja yli 1000 erilaista ohjusta Suomen rajalta 100-300 km päähän. Pelkästään Muurmanskin alueella on neljä Bulava-ydinohjuksin ja Kalibr-risteilyohjuksin varustettujen Borei-luokan sukellusveneiden tukikohtaa, Zapadnaja Litsa, Vidjajevo, Gadzijevo ja Poljarny. Venäläistä geopolitiikkaa jota ei yritetä edes salata?

Voiman Venäjä, valtioneuvoston turvallisuuspoliittinen tilannekatsaus löytyy tästä. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161438/Voiman_...

Puheenjohtajien Antti Rinne sdp, Jussi Halla-aho ps, Pekka Haavisto vihr, Paavo Väyrynen tl ja Li Anderssonin vas. kannanotot sekä turvallisuuspoliittiset näkemykset HX-hankkeeseen joutuvat hieman kumman valoon? Kansakunnan turvallisuudesta voidaan kevyesti populismin ja vaalihuuman höyryissä päästellä ihan mitä tahansa suusta ulos tulee?

Mikko Toivonen

Kauppalan kertomat määrät Venäjän numeraalisesta lentokalustosta pitävät paikkansa ja hyvin oli stabiilin sijoituksen paikatkin luetteloitu.
Kun itse arvelin 100 korkean luokan lentävää tarpeelliseksi niin otin siinä arviossa huomioon sen että harvoin on sellainen tilanne, että Venäjä kykenisi keskittämään kaikki läntisen ja pohjoisen laivaston koneensa ja aseistuksen ihan rauhallisen Suomen häiriköintiin tai miehitysyritykseen. Siinähän ei olisi edes vähäisintäkään järkeä kun me ihan erehtymättä, myös venäläisille ihan erehtymättä valitsemme rauhanomaisen rinnakkaiselon, korostan rinnakkaiselon, missä venäläisillä on se ongelma miksi yleensä joudumme puolustusmahdollisuuksiamme pohtimaan.

Niin kauan kuin venäläinen hallinto on se millaiseksi se on Gorbachovin ja Jeltsinin lyhytkestoista onnen aikaa ajautunut, meillä on oltava ne massiivisen hinnan aiheuttavat puolustusvoimat ylläpitääksemme edes siedettävän rinnakkaiselon vaikka kuinka itse haluaisimme sen olevan hyvän. Minäkin haluaisin mutta en ole tyhmä, enkä sinisilmäinen (Paitsi että olen sinisilmäinen)

Tämä on niidenkin pidettävä mielessä jotka uskovat että mikään investointi puolustukseen ei riitä. Kyllä riittää, mutta sen on oltava kova hinta ja edes kaikkea millä sitä hintaa nokitetaan ei tarvitse julkisuuteen tai venäläisille kertoa.

Toistan kuitenkin vielä, että sen Laivastomme uusvasteluohjemaan aiotun rahan käyttäisin kyllä eri tavalla kuin niihin 4 hyvin kalliiseen korvettiin. Myös niiden korkeamman ilmatorjunnan osalta, mikä on yksi argumentti 4 ankan saamisesta yleisölammikkoon.

Markku Lehto

Li Anderrson HBL:n haastattelussa:

"Tietenkin koko maata pitää pystyä puolustamaan, mutta ilmavoimia ei pidä mitoittaa sen mukaan, että Suomi ryhtyisi hyökkäyssotaan tai johonkin vastaavaan”, Andersson toteaa HBL:ssä."

Lähde. Uusi Suomi , "Ilmavoimat haluaa 64 hävittäjää – Li Andersson kyseenalaistaa HBL:ssä: HX-hankintaa ei pidä mitoittaa hyökkäyssotaan", Ossi Kurki-Suonio
Luotu: 11.10.2018 15:14

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/261401-ilmavoimat-haluaa-64-havittajaa-...

Että Suomi, kun hankkii 64 hävittäjää, niin se olisi valmistautumassa hyökkäyssotaan Että tällaisilla perusteille puoluejohtaja ottaa kantaa puolustusvoimiemme suurimpaan hankintaan. Kyllä pelottaa, jos meidän eturivin poliitikot ratkovat asioita tällaisilla perusteilla ja että merkittäviä päätöksiä tehdään moisilla näkemyksillä.

Olisi muuten mukava tietää, että ketä vastaan Anderronin mukaan Suomi valmistautuu "hyökkäyssotaan", kun se on hankkimassa 64 Hornetin seuraajaa ? Ehkä sitä voidaan kysyä Anderssonilta vaikka YLE:n juurialkaneessa vaalitenttisarjassa.

Muuten, esitän että Li Andersson kutsutaan valtakunnalliselle maanpuolustuskurssille, jos hän ei ole sitä vielä käynyt. Mutta, jos hän on jo maanpuolustuskurssin käynyt, niin esitän, että hänet kutsutaan "kertaamaan" seuraavalle kurssille.

Mikko Toivonen

Ei noista Li sotavoimien kommenteista kannata näppylöitä saada. Hän on ihan epäilyksettä niistä ja koko tarkoituksesta yhtä pihalla kuin Armstrong kuussa. Niin ovat hänen vassari aseistakieltäytyjäkolleegatkin jotka Liitä näissä asioissa neuvovat

Seppo Pajunen

Li Andersson realistina jalat maassa ja tajuaa mikä urakka Rinteen punavihreänsinisellä hallituksella olisi etsiä rahoitus ja päättää sota-Jussin sadasta hävittäjästä ja päälle neljästä laivaston monitoimikorvetista, joiden niidenkin hinta-arvio on 1-2 MILJARDIN luokkaa ?!
- Mutta pojat on poikia-vain lelujen hinnat vaihtelee!
Silloisen sinipunahallituksen yrmykersantti Mooses-Lipponen ja nuuka-Niinistökin riehaantuivat aikanaan, ilm. Naton "vinkistä" puuhaamaan Suomeen taistelu-,saatto-ja kuljetuskopterilaivueita, mutta jostakin löytyi jäitä heidän kuumentuneisiin Nato-kypäriinsä, tai kamreerin kassasta loppuvat rahat kesken, kun tilaukseen meni lopulta vain kuljetuskopterit.

Pekka Määttä

Koneet hankitaan siksi, että tänne ei hyökättäisi. Jos niitä on liian vähän, niin ennalta ehkäisevää vaikutusta ei ole tai osa Suomea jätetään puolustamatta. Yhteistä näille `neutraaleille’ puoleille on taipumus populismiin ja vastuun pakoilu.

Martti Kauppala

Kriisitilanteen uhatessa oman ilmatilan puolustaminen voi olla ratkaiseva tekijä torjuttaessa mahdollista vihollista. Pitämällä käytössä nyt olevat noin 50 Hornet-18 A/F konetta 2030-luvun puoliväliin asti, ehditään saada 90 kpl Jas-Gripen E ja 4 kpl Jas Gripen 39-F koulutuskonetta käyttöön, tilanne muuttuu. Suomi tarvitsee oman maansa puolustamiseen kolme toimivaa lennostoa, nykyisten kahden Karjalan lennoston ja Lapin lennoston tilalle. Lennostoissa tulisi olla 30 konetta käyttövalmiina. Kriisitilanteen uhatessa lennostot voitaisiin joko lentueina tai laivueittain hajauttaa ympäri Suomea. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005973206.html

Puolustusvoimat puolustaa koko maata. Yhteistyö kyllä toimii maavoimien, merivoimien ja ilmavoimin kesken. Tähän tehtävään sekä maamme haastaviin ja vaativiin olosuhteisiin sopii hyvin Jas-Gripen 39 E/F . Monitoimihävittäjä joka varmasti toimii väliaikaisilta kentiltä käsin. Nousuun ja laskuun riittää 800 metriä tienpätkää. Päämekaanikko ja neljä mekaanikkoa tarkastavat, tankkaavat ja aseistavat koneen noin 15 minuutissa. Meteor-ohjus, ilmasta-ilmaan on tehokas. Jassm-risteilyohjus, ilmasta-maahan täytyy saada ”Jassikoiden” mukaan. Elinkaarikustannuksineen, hinnaltaan ja käyttökustannuksiltaan Jas Gripen 39 E/F on erittäin kilpailukykykyinen. Lentäjien on saatava lentokokemusta ja harjoittelua vähintäänkin 180 lentotuntia vuodessa. Monitoimihävittäjiä ei hankita paraatilentoon saatika halleissa seisomaan joten käyttötunnin hinta on eräs merkittävä seikka muiden ominaisuuksien mukana.

Venäläistä rulettia ja geopolitiikkaa. ”Eräs opettavainen venäläinen sananlasku kuuluu: ”Kazak berjot što ploha ležit” eli ”Kasakka ottaa sen, mikä on huonosti kiinni”. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000833490.html

Kun Neuvostoliitto hajosi, Venäjä muodostui sen raunioille, ei asevoimiin ollut rahaa. Vasta Putinin ensimmäisen ja toisen presidenttikausien 2000-2008 aikana ja niiden jälkeen on rahaa löytynyt. Varustelu kiihtyi kun kolmas kausi alkoi 2012, neljäs kausi alkoi 2018.

Miksi viisi punatulkkua puolueidensa puheenjohtajina puolustelevat Kremlin haukkoja? Työnnetään päät pensaaseen, popsitaan silmuja ja ituja, pulistaan populisteina vaalien alla. Eihän ne Moskovan Haukat meitä huomaa, kaikki hyvin?

Vuonna 1988 eräs väitöskirjaansa puolustanut valtiotieteen tohtori totesi. ”Neuvostoliitto on ikuinen”. Sama henkilö pyrkii nyt eduskuntaan, vain puolue on kolme kertaa vaihtunut. Neuvostoliittoa ei ole, on Venäjä. Kotiläksyksi hänelle ja muille punatulkuille.

Voiman Venäjä. ”Puolustusministeriö, Sisäministeriö ja Ulkoministeriö lausuvat parhaimmat kiitoksensa työskentelyyn osallistuneille asiantuntijoille”. Valtioneuvoston turvallisuuspoliittinen tilannekatsaus löytyy tästä.
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161438/Voiman_...

Wild Fire

Minkä hel***** takia ei voitais ostaa Grippeneitä Hornettien sijaan tulis huomattavasti halvemmaksi ja saatais vielä tarvittava määräkin. Toimivuuskin olis todennäköisesti huomattavasti parempi täällä pohjoisessa ilmastossa ja reklamointikii nopeeta kun myyjä sijaitsee vieressä.

Ja vastaus tuohon kysymykseen että miksikö ei. No lobbarit jotka onnistuneet kestitsemään päättäjät hornettien kannalle tietysti.

Esa Lehtinen

Suomi ja Saksa ovat pinta-alaltaan samankaltaisia, Saksan pinta-alan ollessa noin 10% suurempi kuin Suomen. Saksan ilmavoimien taistelukonevahvuus on noin 200 vaikka sillä ei ole millimetriäkään yhteistä rajaa suvereniteettinsa todennäköisimmän uhkaajan kanssa. Suomella taasen on yli 1300 km. Suomi ei ole hankkimassa seuraajaa Horneteilleen hyökkäyssotaa varten vaan riittävää vastavoimaa mahdollista suvereniteettian vastaan kohdistuvaa interventiota vastaan. Mitä suurempi vastavoima, sen parempi. Tämä on hyvä pitää mielessä vaikka taloudelliset resurssimme ovat vaikkapa juuri Saksaan verrattuna hyvin pienet vähäisen väestömme takia. Liittoutuminen parantaisi tilannetta, kuten Baltian maissa on jo vuosia sitten huomattu!

Pekka Saikkonen

Hankittavien hävittäjien määrästä kinaavien poliitikkojen kannattaa nyt pikaisesti palauttaa mieliin mistä tuo noin 60 koneen lukumäärä on alkujaan peräisin.

Se on peräisin Pariisin rauhansopimuksesta, jossa Neuvostoliitto asetti Suomen Ilmavoimille 60 koneen katon. Tämä oletettavasti siksi, että Neuvostoliiton silloinen johto ei katsonut tuon suuruisten ilmavoimien muodostavan mainittavaa uhkaa omille ilmavoimilleen mahdollisen Suomen valtauksen yhteydessä.

Koneet, ja ilmapuolustus yleisemminkin, ovat hurjasti kehittyneet 60 vuodessa, mutta tämä pätee kummallakin puolella rajaa. Tästä syystä näkisin vastuullisten poliitikkojen mieluummin väittelevän siitä, tulisiko HX-koneita hankkia 100 vai 120 kpl kuin siitä, kuka tinkii tuosta 60:sta eniten alaspäin.

Varustautuminen säästää verta. Liittoutuminen säästäisi sitä vielä enemmän. Jos nyt valittava eduskuntamme ei kumpaankaan kykene, olemme tulevaisuudessa heikoilla täällä Euroopan reunalla.

Martti Kauppala

Kuljen ajatuksissani Moskovassa. On kevät, toukokuun puoliväli. Jokavuotinen sotilasparaati on pidetty. Pysähdyn Punaiselle torille ja katson karttaa. Kaukana kaakossa on Kazakstan. Etelässä Kaukasuksella ovat pienet maat Azerbaidžan ja Georgia (Gruusia). Lännessä on Venäjän miehittämä Krim. Sen jälkeen ovat Ukraina, Valko-Venäjä, Puola, Venäjän Kaliningrad, sekä Liettua, Latvia ja Viro. Loikkaan Suomenlahden yli. Luoteessa Suomi, jolla on yhteistä maarajaa Venäjän kanssa yli 1300 km. Pohjoisimpana, Jäämeren rannalla, on Natoon kuuluva Norja. Norjan ja Venäjän maarajan pituus on 196 km, Varanginvuonossa on 23 km merirajaa, Kuolan niemimaa ja Muurmanskin kanssa. Katso karttaliite.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005986953.html

Hyvin on Venäjä geopoliittiset korttinsa jakanut. Puskurivyöhykkeitä riittää. Vain Norjan, Latvian ja Viron kohdalla Natolla on suora rajayhteys Venäjään. Jos sotilaallinen kriisi kärjistyy äärimmilleen Naton ja Venäjän välillä, ovat läntisen sotilaspiirin rajanaapurit ensimmäiset häviäjät, Ukraina, Valko-Venäjä ja Suomi.

Kremlissä on historia ja varsinkin sotilashistoria tarkkaan tutkittu. Kriisi pyritään ja ratkaistaan jos suinkin mahdollista, Äiti Venäjän rajojen ulkopuolella. Tämä sotilasdoktriini löytyy varmasti Moskovasta. Geopolitiikkaansa ja sotilaallista varustautumistaan Venäjä ei yritäkään salata. http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251205-myos-venajan-strategi...

Puna-armeijan perillinen, Venäjä on kasvattanut asevoimiaan Suomen rajan läheisyydessä jatkuvasti. Tästä on kyse. Suomen itärajan tuntumaan, 100-300 km päähän rajasta on Venäjä vuodesta 2000 alkaen jatkuvasti rahdannut rautaa, ei Suomi.

Me päätämme itse kuinka omia puolustusvoimia kehitämme ja keiden kanssa sekä koska ja missä Suomen puolustamista harjoittelemme. Päätökset tehdään Helsingissä, ei Moskovassa tai Washingtonissa.

Voisivatko edellä mainitsemani viisi punatulkkua jotka puolueidensa puheenjohtajina, vaalien kiimassa ja populismin huumassa ovat ajamassa alas maamme puolustuskykyä kertoa ja vastata miksi? Suomiko sotilaallisen kilpavarustelun aloitti ?

Andreas Pyy

Li Andersson on oikealla asialla ja uskaltaa onneksi vetää ympäristön painostuksesta ja oikeistomilitanttien valheellisesta sumutuksesta huolimatta omaa linjaansa. Hävittäjähankinnassa on kyse pääosassa militaristisesta vouhotuksesta. Suomen kohtalo ei jää kiinni muutamasta hävittäjästä, mikä on asia jonka kenen tahansa täysjärkisen pitäisi tajuta, eli niitä voitaisiin yhtä hyvin hankkia vähemmänkin kuin on suunniteltu.

Myöskin ne hölmöt väitteet että hankintoja kritisoivat olisivat "vieraan vallan palveluksessa" tms. on sitä samaa puhkikulunutta propagandaa jolla on aina yritetty hiljentää armeijan hankintoihin kohdistuva kritiikki, eikä tuolla läpinäkyvällä propagandalla ole nykyään enää mitään uskottavuutta. Se on inflaation kärsinyt argumentti, joka otetaan esille aina kun mitään todellista argumenttia ei ole. Samat tyypit jotka tuollaisia mccarthylaisia "argumentteja" jakelevat ovat myös niitä samoja vainoharhaisia hörhöjä joiden mukaan Venäjä on mukamas joka päivä hyökkäämässä Suomeen.

Jos sitäpaitsi Suomella ei ole varaa nykyisen kaltaiseen terveydenhuoltoon, sosiaaliturvaan, koulutusjärjestelmään, tai Hurstin leipäjonoon - mikä varmasti onkin tosi "kallis" satsaus - niin kuin oikeistolaiset usein sanovat, niin tosiasia on se että Suomella ei ole myöskään varaa kymmenien miljardien hävittäjähankintoihin, jotka rahoitetaan veronmaksajien rahoilla. Mistä ne rahat niihin hävittäjiin yhtäkkiä repäistään? Sitä eivät oikeistomilitantit ole vaivautuneet selittämään.

Martti Kauppala

HX-hanke on huolellisesti ja hyvin rakennettu kokonaisuus. Ammattilaisten työtä. https://www.defmin.fi/puolustushallinto/strategiset_suorituskykyhankkeet...

Lähes viikoittain olemme nähneet eri valmistajien uusia avauksia sekä esityksiä. Valmistajat käyvät kovaa kilpailua keskenään ja tämä on Suomen etu. Tuleeko tilanne jossa olisi ostajan markkinat ? Onhan HX-hankkeen 7-10 miljardia euron panostus kohtuullisen suuri EU-mittakaavassakin?

Ensimmäiset, alustavat tarjouspyynnöt lähetettiin Boeing F/A-18 Super Hornet, Dassault Rafale, Eurofighter Typhoon, Lockheed Martin F-3 Lightning II sekä Jas Gripen 39 E/F monitoimihävittäjistä. Koneiden valmistajat vastasivat tähän, 31.01 2019. Tarkentava tarjouspyyntö lähtee syksyllä 2019. Tämän jälkeen on vuorossa lopullinen tarjouspyyntö. Monitoimihävittäjien lopullinen määrä selviää vasta silloin. Lopullisesti hankkeesta päättää Suomen hallitus 2021 ja eduskunta päättää hankkeen rahoituksen. https://yle.fi/uutiset/3-10036443

Eduskuntavaalit pidetään 14.04.2019. Äänestäjät päättävät uuden eduskunnan kokoonpanon. Eduskunta valitsee hallituksen. Uusi puolustusministeri on tärkeässä ja vaativassa tehtävässä tulevassa hallituksessa. Puolustusministeri esittelee HX-hankkeen loppuraportin hallitukselle. Tätä kutsutaan länsimaiseksi parlamentaariseksi demokratiaksi.

Päätös monitoimihävittäjistä tehdään Helsingissä. Ei Washingtonissa tai Moskovassa, vaikka asia epäilemättä sielläkin kiinnostaa. Eikä vähiten ”Nato-option” osalta. https://yle.fi/uutiset/3-10295239

Avointa dataa, faktaa niille joita turvallisuus-ja maapuolustusasiat kiinnostavat. http://www.doria.fi/handle/10024/72633
Ymmärrettäväsi osa materiaalista on turvaluokituksen takana.

Mielenkiintoinen näkemys. ”Puheenjohtaja Sari Essayah kd. perustelee eriävää mielipidettään toteamalla, että lukumäärän 64 taustalla on nykyisen ilmapuolustusvalmiuden ja suorituskyvyn ylläpito ja lennosto- ja huolto-organisaatioiden rakenne, minkä lisäksi turvallisuusympäristö on muuttunut jopa aiempaa haasteellisemmaksi”.

Me keittiöpöytien ”res. kersanttieverstit. evp”, elämme mielenkiintoisia aikoja. Voimme jatkaa keskustelua.

Erkki Malinen

On se ihminen maapallon eliöistä kaiken tyhmin, ilmaston lämpenemistä pidetään suurimpana uhkana. Autoilua pitäis vähentää, lentämistä pitäis vähentää toiset olis lopettamassa kotimaan lennot kokonaan, samanaikaisesti ostetaan hävittäjiä millä yksi ihminen suhaa taivaalla edestakasin. Jos joku väittää että tämä on järkevää niin se viimeistään todistaa välittämäni oikeaksi.

Esko Riikonen

Mitenkä ilmastonlämpenemistä pidetään suurimpana uhkana, kun valtaosa maapallon maista on vapautettu 10 vuodeksi kaikista toimista. Vain Suomella ja Euroopalla on kiire. Jos 10 % maapallon väestöstä kykenee saamaan muutoksen aikaan, niin ongelma on todella pieni.

Esko Riikonen

Li Anderssonia ei pätkääkään kiinnosta, miten Suomelle kävisi kriisitilanteessa. Nyt puhutaan ilmavoimista, ilmesiseti kannanotto on samalainen laivaston ja muidenkin puolushaarojen suhteen. Puhdasta populismia Anderssonilta.

Erkki Malinen

No huonostihan siinä sodassa kävis, jos jonkunlainen valtio säilyis ois se täysin tuhottu. Ja siitä ei selviäis niinku viime kerralla, annettiin palsta ja sanottiin raivaa siihen kotis ja toimeentulos, niinku minunkin koti oli. Ei kannata sotarumpuja kumistella.

Martti Kauppala

Monitoimihävittäjien lisäksi myös ohjukset? Eräs vaihtoehto olisi S-400 "Triumfi” (Nato SA-21 Growler) venäläinen ilmatorjunta- ja ohjustentorjuntaohjus. Ohjusmallien 48N6DM, 48N6E3 ja 48N6E2 kantama 200 km ja torjuntakorkeus 60 km sekä nopeus 4,8 km/s. S-400 järjestelmä kykenee torjumaan pommikoneita, hävittäjiä, häivelentokoneita, risteilyohjuksia ja keskimatkan ballistisia ohjuksia joiden kantomatka on 3500 km ja nopeus alle 4,8 km/s. Käytännössä teoreettisilla arvoilla ei ole tekemistä. Suomelle riittäisi realistinen 30-40 km torjuntakorkeus ja noin 100-150 km kantama.

S-400 ohjusrykmentti koostuu kahdesta, neljän ohjuslavetin patterista, joten rykmentissä on 32 ohjusta. Jokaiseen patteriin kuuluu myös johtokeskus, valvonta- ja maalinosoitustutkat, sähkövoimakeskus sekä lataus-ja huoltokalusto. Järjestelmään voidaan yhdistää täysin passiivinen signaalitiedustelu 85V6-A VEGA ja laajakaistainen 96L6E valvontatutka. Näin tehostetaan matala- ja korkeavalvontaa sekä havaitaan paremmin häivealuksia, toki tutkakatve on ainainen ongelma.

S-400 on maastokuorma-autoihin perustuva liikkuva järjestelmä, nopeus tiellä 65 km/h ja maastossa 25 km/h. Siirtymänopeus on sama kuin motorisoidun panssariarmeijan marssinopeus. Peitteisessä maastossa järjestelmä on erittäin tehokas. Tuliasemaan ajo, mittausvalmiuden saavuttaminen kestää 10min, sanoi kuin asemista poistuminen. Tulivoimaa, liikettä sekä kykyä käyttää peitteistä maastoa tehokkaasti hyväksi.

Jos kriisitilanteessa, pyrittäisiin suojaamaan edes maamme 20 strategisesti tärkeintä kohdetta, tarvittaisiin vähintään kolme torjuntaohjusrykmenttiä. Tarkoittaa 24 ohjuslavettia eli 96 käyttövalmista ohjusta. Yhden rykmentin torjuntasektori on 360 astetta ja peittoalueen pinta-ala noin 30000-40000 km². Suomen vaativat ja haasteelliset maasto-olosuhteet toimivat merkittävinä rajoitteina.

Pohjoisin ohjusrykmentti sijoitettaisiin Lappiin ja Pohjois-Pohjanmaalle. Toinen Pohjanmaan ja Keski-Suomen alueelle sekä kolmas Etelä-Suomen alueelle. Yksi ohjuspatteri, neljä lavettia olisi reservinä.

Jokaisen rykmentin lähisuojaus vaatisi neljä jääkärikomppanian ja myös vahvan, neljän lyhyen kantaman ASRAD-R ohjuspatterin omasuojan. Näin kriisitilanteessa suojattaisiin ohjusrykmenttejä jotka eittämättä olisivat vihollisen ensivaiheen tuhoamislistan kärjessä.

Kolmen torjuntaohjusrykmentin hankinta, käyttöönotto ja koulutus kestäisi 7-10 vuotta. Tämä tarkoittaisi puolustusvoimiin vähintään 1000 uutta vakinaista sotilasvirkaa joiden tehtävänä on päivystys, valvonta 24/7/365 vrk, koulutus, ylläpito, huolto jne. Tämän lisäksi jokaisesta vuotuisesta kutsuntaerästä olisi koulutettava noin 200 henkilöä ohjusaselajiin ja sen reserviin.

Kriisitilanteessa noin kolmasosa Suomen pinta-alasta ja ilmatilasta olisi näin myös korkealle yltävän ilmatorjunnan ja ohjustorjunnan kannalta suhteellisen hyvin suojattu. Aukoton tai täydellinen suoja ei tämäkään järjestelmä ole. Järjestelmän käyttöikä ja ohjusten uusimistarve on 15-20 vuotta. Hinta-arvio 3-4 miljardia euroa.

Torjuntaohjusrykmentit sekä ilmavoimilla käytössä olevat 64 kpl Jas-39 E ja 4 kpl kaksipaikkaista koulutuskonetta Jas -39 F mallia, nostaisivat merkittävästi, ehkä jopa ratkaisevasti mahdollisen vihollisen hyökkäyskynnystä. Yhteinen hinta-arvio koko järjestelmälle 8-10 miljardia euroa!

Vilkuilut Moskovaan tai Washingtoniin sekä ”Nato-optiot” ja ”Eu-armeija” voitaisiin unohtaa. ”Чухонцы обороняются ракетами”, "Sushnat puolustautuu ohjuksin".

”Contract signed in October 2018 during an official meeting between Russia's President Vladimir Putin and India's Prime Minister Narendra Modi in New Delhi. Deal worth of $5.43 billion includes delivery of 5 regiments of the S-400 air defence system for the Indian Air Force by 2020”.
https://en.wikipedia.org/wiki/S-400_missile_system , https://yle.fi/uutiset/3-10036443

Aimo Lindfors

Ilmauhkan torjunta-analyysin tuloksista on käynyt selville, ettähankittavaksi suunnitelluilla monitoimihävittäjillä ei pystytä torjumaan Suomeen kohdistuvaa todennäköisintä ilmauhkaa - ohjusiskua. Tämän kyvyn puuttumisen vuoksi monitoimihävittäjiä on tarpeellista ja kannattavaa hankkia ainoastaan ilmavoimien torjuntatehtävien - kuten maahanlaskun ja maihinnousun - suorittamistarpeeseen yhden (1) laivueen määrä. Tukemistehtävien - kuten maa- ja merivoimien taistelun tukemiseen- voidaan käyttää kunnossapidettävää Hornet laivuetta. Valvontatehtäviin voidaan käyttää sofistista miehittämätöntä lentokalustoa.
Hallituksen tulee ennen päätöksentekoa hävittäjälaivueen hankinnasta käynnistää selvitys Suomeen kohdistuvan ohjusilmaiskun torjuntamahdollisuuksista, ja sen pohjalta ryhtyä hankkimaan ja rakentamaan torjuntaan pystyvää järjestelmää. Hankinnan rahoituspohjaa on mahdollista rakentaa hävittäjähankintaan tarkoitetun rahoitustarpeen vähentymisen ansiosta.
Keskustelu hävittäjähankinnasta on johdettu tai joutunut aivan väärille urille. Puhutaan jo koneiden lukumääristä ja suorituskyvystä ikäänkuin hankinta muilta osin olisi hyväksyttävissä, vaikka rahoituksesta ei ole tietoakaan. Lukumäärän ja suorituskyvyn sijasta tulee keskustella siitä, miten Suomeen kohdistuva ohjusisku-ilmauhka torjutaan, kun monitoimihävittäjät eivät siihen kykene. Kun se on ratkaistu, voidaan ryhtyä keskustelemaan tehtävistä, kalustotyypeistä ja hankinnasta.
Ohjusisku on vaarallisin ilmavihollinen. Se on ensiksi torjuttava!