Sunnuntai 16.6.2019

Sipilän hallituksen sote-yhtiö ajetaan alas, yt-neuvottelut alkavat – ”Ei ole toimintaedellytyksiä”

Luotu: 
21.3.2019 15:36
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent arkisto
    Kuva
|

Osana Sipilän hallituksen maakunta- ja sote-uudistusta perustettu Maakuntien tilakeskus Oy ajaa toimintansa alas. Asiasta tiedotettiin torstaina.

Vuonna 2017 perustettu Maakuntien tilakeskus on valmistellut kiinteistöyhtiötä, joka vastaisi kaikista maakuntien tarvitsemista toimitiloista, esimerkiksi sairaaloista. Sipilän hallituksen maakuntauudistuksen valmistelu on kuitenkin päättynyt hallituksen ja uudistuksen kaaduttua.

”Maakuntien tilakeskuksen toimintaa ohjaava valtiovarainministeriö katsoo, ettei maakunta- ja sote-uudistuksen osana perustetulla yhtiöllä ole riittäviä toimintaedellytyksiä ennen kuin maan seuraavan hallituksen linjaukset sote-uudistuksesta ovat selvillä. Yhtiön toiminta ajetaan hallitusti alas ja se siirtyy näin ollen valmiustilaan”, yhtiö kertoo tiedotteessaan.

Valmiustilaan siirtyminen tarkoittaa sitä, että tilakeskus keskeyttää valmistelun, mutta arvioi ja dokumentoi kaikki sen elinkaaren aikana syntyneet aineistot. Yhtiön valmisteluvaiheessa koottu valtakunnallinen sote- ja pelastustoimen kiinteistöjen tietopankki turvataan ja tietoa analysoidaan sote-uudistuksen jatkovalmistelua varten.

”Maakuntien tilakeskuksen hallittu alasajo takaa, ettei tehty työ valu hukkaan. Kun pidämme yhtiön valmiustilassa, valtaosa tehdystä työstä on mahdollista hyödyntää seuraavan hallituksen sote-uudistuksen pohjana. Olemme koonneet valtakunnallisesti vertailukelpoista tietoa muun muassa tilojen kunnosta, kustannuksista, investoinneista, korjauksista ja ylläpidosta”, sanoo Maakuntien tilakeskuksen va. toimitusjohtaja Jukka Latvala tiedotteessa.

Nähtäväksi jää, jatkaako seuraava hallitus yhtiön toimintaa. Jonkinlaisella maakuntarakenteella on kuitenkin puolueiden keskuudessa suosiota sote-palveluiden järjestämisen pohjana.

LUE MYÖS: Näin Sipilä perusteli Anne Bernerin jatkoa – Nyt Sipilän ero jäädyttää jättihankkeen

Yhtiö toteaa tiedotteessaan, että sen ”toiminnan luoma lisäarvo sote-kiinteistöille on kuitenkin laajasti tunnustettu”. Maakuntien tilakeskuksella on yhä käynnissä useita tietokyselyitä, joilla on tarkennettu tietoja sairaanhoito- ja erityishuoltopiireistä sekä kunnista. Nyt selvitetään, voidaanko näiden tietojen käsittelyä jatkaa toimitusministeristön alla.

”Parhaillaan arvioidaan, ovatko tietokyselyt joiltakin osin mahdollista saattaa loppuun välidokumentointia varten. Tarkennetut toimintatavat ja aikataulut tiedotetaan lähipäivien aikana.”

Toiminnan hallittu alasajo tarkoittaa yt-neuvotteluita, jotka koskevat kaikkia yhtiön 23 työntekijää.

”Neuvottelujen tavoitteena on varmistaa valmiustilan ylläpitoon ja tarvittaessa yhtiön uudelleen käynnistämiseen tarvittavat resurssit. Osa työntekijöistä palaa entisiin tehtäviinsä sairaanhoito- tai erityishuoltopiireihin”, yhtiö toteaa.

Valtiovarainministeriö julkaisi keskiviikkona ohjeen maakuntien valmisteluvaiheen päättämisestä ja valtionavun käytöstä. Maakuntien tilakeskuksen ohella ohjetta ovat odottaneet myös maakuntien ict-yhtiöt, jotka samoin on perustettu Sipilän hallituksen uudistuksen aikana ja sen valmistelua varten. LUE LISÄÄ: Tivi: Miljoonien rahoitus tammikuussa 2019, johtajan palkka 11 000 €/kk – Soten kaatuminen jätti Sipilän sote-yhtiöt limboon

Maakuntien tilakeskus neuvottelee lähiviikkojen aikana järjestelmä- ja palvelutoimittajiensa kanssa sopimusten ehtojen muuttamisesta tai tarvittaessa niiden purkamisesta.

LUE MYÖS:

Sipilän hallituksesta toimitusministeristöön: 3 asiaa, joita se ei saa tehdä

Sipilän hallituksen uudistus ”ajetaan hallitusti alas” – Valmisteluun käytetty yli 200 milj. €

Jaa artikkeli:

Kommentit

Mikko Toivonen

Kaikki Sipilän hallituksen sote kiemurtelut ja ilmeisen vailla laki pystytetyt organisaatit viimeistä myöten onkin ajettava alas pikimiten.
Punavihreitä varoittaisin jo ennen vaalitulosten julkituloa, että älkää lähtekö kepu liekaan ja maalaismaailmaa kaupunkilaisille pakoittamaan. Mikä tahansa sotekunta on sitä tai maailmansyleilyä.
Yhtään vähemmällä kritiikillä ette selviä jos ette rationaalisti ja kohtuullisesti ymmärrä mikä on yhteinen etu.

Edelleenkin arvioni on sellainen että yhteisen edun ymmärtäisivät parhaiten osa kokoomuksen naisista yhdistettynä osaan sosiaalidemokraattien miehistä, Sellaisista kuin Kari Rajamäki. Perussuomalaisiakaan ei ole vielä kunnolla todellisessa vähänkin oikeaan pyrkivässä hallituscombossa testattu. Siellä nimittäin on kaikesta medialeimauksesta huolimatta myös erittäin rationaalia ja terveellistä yhteisen edun poliittista ajattelua

Pasi Käyhkö

Olen Mikko samaa mieltä. Mietityttää nämä ennen eduskunnan soteäänestystä tehdyt toimenpiteet. Vaikka mitään päätöstä asiasta ei oltu tehty niin veronmaksajien rahoja upotettiin erinäisiin hankkeisiin ainakin yli 200milj.€. Lisäksi eduskunnan kaikki turhat palaverit joita pidettiin vaikka epäonnistuminen oli jo selvä. Kuka on korvausvelvollinen?

Seppo Simonen

Ei ole vastuunkantajia nyt ilmaantunut, hoitojonoihin kuollaan lääkäriin ei pääse yhdenvertaisuutta ei ole. Täällä ollaan onnellisia kun ihmiset ei saa hoitoa.
Voi miten raadollista on tämä politiikka voi meitä Sortavalan poikii.

Kari Aaltonen

Sipilän hallituksen kiemurat pitäisi tutkia ja avata niin todellisuus paljastuisi ja jos mahdollista, ennen vaaleja, että tyhmenpikin äänestäjä ymmärtää missä ollaan menty ja jos mahdollista niin kovausvelvollisuus.

kalevi oksanen

Tämä loppari seppo simonen voisi mennä välillä ulos ottamaan happea ,tehdä vaikka pihalle ruudukon jossa vois hypätä ruutua,siinä samalla ajatuksetkin kirkastuisi,jonka jälkeen sieltä suppeasta ajatusmailmasta saattaisi löytyä jotain järkevääkin kommentoitavaa!?!

Teijo Myllylä

Sotehan oli kelvoton jo lähtökohdiltaan. Muutama päivä hallituksen kaatumisen kälkeen, eikä tekele kelvannut enää edes kepulle tai kokkareille. Nyt koko hanke on opposition vika. Syyllinen on hiljaa kuin kusi sukassa syntyneistä kustannuksista. No, veronmaksaja hoitakoon. Vai vähennetäänkö maataloustuista?

Ensio Jauhiainen

Suomessa jaetaan vuosittain noin neljä miljardia euroa yritystukia.
Näistä suorien tukien osuus on miljardi ja verohuojennuksina annettavien
tukien osuus kolme miljardia euroa. Vertailun vuoksi Suomen valtion
budjetti on tänä vuonna 55,7 miljardia
(siirryt toiseen palveluun)
. Suorat tuet rahoitetaan valtion budjetista, kun taas verotuet eivät näy
valtion menoissa mutta vähentävät valtion keräämiä veroja.
Merkittävä osa verotuista myönnetään perinteisen teollisuuden yrityksille,
jotka käyttävät tehtaillaan paljon energiaa. Tällaisia yrityksiä on paljon
esimerkiksi paperi- ja terästeollisuudessa.
Satojen miljoonien tukien avulla energiasyöpöt yritykset voivat saada
huomattavia veronpalautuksia maksamistaan energiaveroista. Lisäksi ne
saavat sähköä muuta elinkeinoelämää ja kuluttajia halvemmalla. Esimerkiksi
matkailu- ja palvelualalla maksetaan sähköstä kalliimpaa hintaa kuin
paperitehtailla.
Yle selvitti, mitkä yritykset hyötyvät verotuista eniten. Suurimmat
verohuojennukset menevät varakkaille pörssiyhtiöille. Monet niistä tekevät
kovaa tulosta ja jakavat vuosittain kymmenien tai jopa satojen miljoonien
osingot omistajilleen. Tukisummat ovat vain promilleja yritysten
liikevaihdosta.

Verotukia on kritisoitu monesta suunnasta. Työ- ja elinkeinoministeriön
(siirryt toiseen palveluun)
mielestä perinteiselle teollisuudelle annetut veronpalautukset ja
alennukset sähkön hinnasta ovat tehottomia. Ympäristöministeriö
(siirryt toiseen palveluun)
puolestaan arvioi, että tuet todennäköisesti kannustavat lisäämään sähkön
ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä, vaikka Suomen tavoitteena on
päästöjen vähentäminen.
Kaikesta kritiikistä huolimatta tuet ovat saaneet olla rauhassa ainakin
toistaiseksi. Yksi syy siihen on, että teollisuus puolustaa saavutettuja
etujaan sinnikkäästi. Kerroimme pari viikkoa sitten, miksi hallitus
toisensa jälkeen on jättänyt yritystuet rauhaan.
Parlamentaarinen työryhmä
(siirryt toiseen palveluun)
pohtii parhaillaan Suomen yritystukiviidakon karsimista. Sen on tarkoitus
antaa leikkauslistansa maaliskuun puolivälin tienoilla.
Työryhmää johtava kansanedustaja Mauri Pekkarinen (kesk.) sanoi hiljattain
Ylen A-studiossa, että huono yritystuki on ?esimerkiksi sellainen, joka
aiheuttaa ilmastopäästöjä ja joista Suomi joutuu osana kansainvälistä
yhteisöä maksamaan?.
Yritystukijärjestelmää on kehitetty teollisuuden ehdoilla, koska se on
ollut perinteisesti tärkeää Suomen taloudelle. Nyt poliitikot joutuvat
pohtimaan, kohteleeko järjestelmä epäreilusti esimerkiksi matkailu- ja
palvelualaa.
Tukisummat moninkertaisesti osinkoihin
Yle keräsi selvitykseensä tiedot kahdesta savupiipputeollisuuden
tärkeimmästä verotuesta.
Niiden arvo oli viime vuonna noin 830 miljoonaa euroa
(siirryt toiseen palveluun)
. Ensimmäinen tuki on viralliselta nimeltään on energiaintensiivisten
yritysten veronpalautus. Sen ansiosta paljon energiaa käyttävät
teollisuusyritykset voivat saada huomattavan osan maksamistaan
sähköveroista takaisin valtiolta. Tuesta puhutaan tässä jutussa
veronpalautuksena tai veroleikkurina.
Teollisuuden veroleikkuri ja sähköveron alennus
Energiapuolen kaksi suurinta verotukea ovat energiaintensiivisten
yritysten, kaivosteollisuuden ja kasvihuoneiden veronpalautus sekä
teollisuuden, kasvihuoneiden ja konesalien alempi sähköverokanta. Näiden
tukien arvo on tänä vuonna yhteensä noin 830 miljoonaa.
Yritys voi saada palautuksina enimmillään 85 prosenttia maksamistaan
energiaveroista, jos niiden suuruus on vähintään 0,5 prosenttia yrityksen
jalostusarvosta. Jalostusarvo kuvaa yrityksen tuottamista tavaroista ja
palveluista saatua arvonlisäystä kustannusten jälkeen. Palautusta saa 50
000 euron ylittävältä osuudelta.
Veroleikkurin lisäksi teollisuus maksaa käyttämästään sähköstä energiaveroa
0,69 senttiä kilowattitunnilta, kun hinta kotitalouksille ja muulle
elinkeinoelämälle on 2,24 senttiä. Molemmissa veroluokissa sähköstä
maksetaan lisäksi huoltovarmuusmaksua 0,013 senttiä kilowattitunnilta.
Lähde: Verohallinto, VATT
Toisen tuen nimi on teollisuuden, kasvihuoneiden ja konesalien alempi
sähköverokanta. Siitä käytetään tässä jutussa nimeä alempi sähkövero tai
sähköveron alennus. Tuen ansiosta paljon energiaa käyttävä teollisuus saa
sähköä halvemmalla kuin kuluttajat ja muu elinkeinoelämä.
Ylen selvityksestä kävi ilmi, että veroeduista hyötyvien listan kärjessä on
vakavaraisia metsä-, metalli-, öljy- ja kemianteollisuuden pörssiyhtiöitä:
UPM, Metsä Group, Outokumpu, Stora Enso, Kemira, Neste. Näillä yrityksillä
on suuri merkitys kansantaloudelle. Varsinkin paperiteollisuudella on
Suomen taloudessa vahva asema.
Kuuden suurimman suomalaisen tuensaajan verotuet puolelta vuodelta ovat
vähintään toistasataa miljoonaa, mutta luku voi olla myös huomattavasti
suurempi.
Tarkkoja summia ei ole tiedossa, koska tiedot pitää ilmoittaa vain
tiettyjen vaihteluvälien mukaisesti. Jos tukipäätöksessä mainittu summa on
vaikkapa 10?30 miljoonaa, tuki on voinut olla mitä tahansa näiden summien
väliltä. Yle laski tukien kokonaisarvon alimpien arvojen mukaan.
Suurimmille tuensaajille verotuet ovat vain roposia niiden
kokonaiskirstussa. Osinkoja yritykset jakavat yleensä moninkertaisesti
tukisummiin verrattuna.

Erkki Malinen

On se tuolle poliitikolle tuo vastuun pakoilu helppoa, niinku nytkin Kokoomus muina miehinä esittää omaa sotanaan. Vaikka Orpo valtionvarainministerinä on ollut rahoittamassa näitä kaatuneita hankkeita, ja suu vaahdossa kehui miten hieno sote meille tulee. Linnaan tollanen rahan tuhlaaja pitäsi laittaa niinku tietysti muutkin, kun sotea ruvettiin valmistelemaan vaikka sen läpimenosta ei ollut tietoakaan. Satoja miljoonia meni hukkaan, ja kukaan ei välitä mitään, niillä rahoilla olis vanhusten hoito saatu hyvälle tolalle.