Torstai 25.4.2019

Presidentti toivoo keskustelua ulko- ja turvallisuuspolitiikasta – Professori: ”Mitä ihmettä?”

Luotu: 
31.3.2019 09:43
Päivitetty: 
31.3.2019 11:54
  • Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
    Kuva
    Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toivoo vaalien alla keskustelua ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.
|

Faktakulma

Etsitkö sopivaa eduskuntavaaliehdokasta? Kokeile Uuden Suomen vaalikonetta.

Tasavallan presidentin Sauli Niinistön mukaan vaalien alla olisi hyvä keskustella siitä, millaista ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa kukin tavoittelee. 

”Eduskunta määrittelee Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruslinjat selonteossaan. Niitä noudatetaan. Siksi vaalien alla olisi hyvä keskustella mitä linjaa kukin tavoittelee”, presidentti tviittasi lauantaina. 

Kansainvälisen lain ja ihmisoikeuksien professori, aikaisemmin myös valtio-oikeuden professorina toiminut Martin Scheinin ihmettelee Niinistön ulostuloa.

”Mitä ihmettä? Selonteko on valtioneuvoston (siis hallituskoalition) linjaus, josta eduskunta keskustelee. Sen yhteydessä eduskunta ja eduskuntaryhmät voivat lausua kantansa, mutta hallituksen luottamusta ei mitata”, hän vastaa Twitterissä presidentille. (Juttu jatkuu tviitin alla.)

 

 

Scheinin jatkaa huomauttamalla, että eduskunta tekee päätöksensä ensi sijassa lain tai budjetin muodossa. 

”Myös muissa yhteyksissä se voi ohjata hallitusta. Selonteko on valtioneuvoston (istuvan hallituskoalition) linjaus, jota eduskunta voi kommentoida, mutta yleensä aika niukasti. ”

Scheinin muistuttaa perustuslain 44 pykälästä. Se kuuluu näin: 

”Valtioneuvosto voi antaa eduskunnalle tiedonannon tai selonteon valtakunnan hallintoa tai kansainvälisiä suhteita koskevasta asiasta. Tiedonannon käsittelyn päätteeksi toimitetaan äänestys valtioneuvoston tai ministerin nauttimasta luottamuksesta, jos keskustelun aikana on tehty ehdotus epäluottamuslauseen antamisesta valtioneuvostolle tai ministerille. Selonteon käsittelyssä ei voida tehdä päätöstä valtioneuvoston tai sen jäsenen nauttimasta luottamuksesta.” (Juttu jatkuu tviitin alla.)

 

 

Scheinin kommentoi  myös Ilta-Sanomien politiikan toimittajan Timo Haapalan kirjoitusta, jossa ihmetellään, miksei eduskuntavaalien alla puhuta ulko- ja turvallisuuspoliiikasta. Haapala toteaa, että jos eduskunta päättäisi liittää Suomen Naton jäseneksi, Niinistö ei voisi sitä estää. 

”Tuohon tarvittaisiin tasavallan presidentin johdolla tai valtuutuksella neuvoteltu valmis kansainvälinen sopimus ja sen hyväksymistä koskeva hallituksen esitys”, Scheinin huomauttaa. (Juttu jatkuu tviitin alla.)

 

Hän jatkaa myöhemmin toteamalla, että jos on kyse Natosta hallituksen tiedonanto ja luottamusäänestys on oikea tapa hakea ennalta eduskunnan tuki neuvotteluille. 

”Aikanaan eduskunta hyväksyisi valmiin sopimuksen. Hävittäjähankinnan eduskunta taas päättää tilausvaltuutena budjetin yhteydessä.”

Niinistön ulostuloon on tarttunut myös Ulkopoliittisen instituutin tutkija Matti Pesu, joka on samaa mieltä presidentin kanssa.

”Näin. Varsinkin kun turpo-rintamalla tapahtui viime vaalikaudella paljon ja linjan sisältö muuttui mittavasti. Uusi viitekehys tarvitsee uusia - ja kilpailevia – ideoita.”

 

 

 

Lue myös:

 IL-US-kysely: Jo 48 % suomalaisista hyväksyy sotilasyhteistyön syventämisen USA:n ja Naton kanssa

Näkökulma: Kansa seuraa, jos presidentti johtaa – mutta Nato-asiassa Niinistö ei johda

Faktakulma

Etsitkö sopivaa eduskuntavaaliehdokasta? Kokeile Uuden Suomen vaalikonetta.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Jaakko Aalto

Aivan. Äänestäjän omn hyvä tietää, mitä ulkopoliittista linjaa ehdokas tavoittelee. Siksi asiasta on hyvä keskutella. Tämä on hyvin selkeä ja yksinkertainen asia, mutta Scheinin se senkun ihmettelee. Selvien asioiden sotkeminen tuntuu hänellä olevan niin syvälle juurtunut piirre, että siitä hän ei pääse eroon missään asiassa.

Markku Lehto

Niin, jos ja kun ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta aletaan laajasti keskustelemaan tosiasioden tuntemisen ja tunnustamisen pohjalta, eikä mutu:jen ja idealismien pohjalta, saattaa gallupkyselyidenkin tulokset muuttua.

Jukka Taipalus

Perusasia lienee, ettemme halua Naton ja Venäjän välistä rintamaa Suomemme itärajalle!
Toisaalta Suomi ei voi olla sotilaallinen tyhjiö ja siten läpikulkumaana uhkana Venäjälle, eli näin ollen meidän tulee ylläpitää omaa uskottavaa ja vahvaa puollustusvalmiutta koskemattomuutemme takaamiseksi !?!

Petri Kivenheimo

Perusasia lienee, että mm. ekspansivistisella Krim-operaatiollaan Venäjä on yksiselitteisesti ja yksipuolisesti irtautunut keskinäisturvallisuutensa sopimusteitse rakentamaan pyrkineestä ja pyrkivästä ETYJ-Euroopasta. Tässä tilanteessa on kysyttävä, paljonko voimavaroja näin arvaamattoman naapurin aiheuttaman epävakaustekijän tasapainottamiseen ylipäänsä tarvitaan sekä mistä ja miten tällaisia voimavaroja Suomen alueellisen koskemattomuuden turvaamiseksi olisi kustannustehokkaimmin saatavissa.

Raimo Laine

Kommari-Schein ei ole demokratian ystävä. Kansa vaietkoon valtiossa !
Mutta esim. Nato on tärkeä ratkaistava. Suurin osa äänestäjistä on Nato-kielteisiä, mutta Natottajat ovat sitkeää sakkia. Eduskunta päättää ja kansa valitsee eduskunnan. Sitä varten tulisi tietää ehdokkaiden kanta.
Tasavallan presidentti on jälleen kerran täysin oikeassa,

Martti Korpiranta

Paavo Väyrynen ja Tähtiliike on jo pitkään vaatinut ulko- ja turvallisuuspolitiikan ottamista vaalikeskusteluihin. Ei ole kelvannut valtamedioille ja Sipilän hallitukselle. Siksi Paavo Väyrynen on suljettu eduskuntapuolueiden vaalipaneelien ulkopuolelle. Paavolla on ylivoimainen kokemus ja tietämys näistä kysymyksistä verrattuna muihin nykypoliitikkoihin. Paavoa pelätään siis ihan oikeasti!

Ralf Karlsson

Paavon kokemus näistä asioista perustuu aikakauteen joka on mennyt jo 27 vuotta sitten, ja se valtio ja ne johtajat joiden kanssa Paavo oli yhteydessä ovat joko kuolleet tai eivät ole enää vaikuttamassa mitenkään naapurivaltiomme ulkopolitiikkaan. Paavon ulkopoliittisesta kokemuksesta ja tietämisestä on yhtä paljon hyötyä kuin Windows 3.1.stä modernissa 2019-luvun tietokoneessa.

Kari Rantala

On liian myöhäistä näin ennen vaaleja aloittaa keskustelua umpisuomettuneessa tilassa, jossa päättäjämme Niinistö ja Sipilä ovat jo hylänneet Naton, joka jo pelkällä olemassaolollaan on suojannut jäseniään Putinin hyökkäyksiltä ja toisaalta auttanut
jäseniään pysymään ulkopuolella hyökkäyksellisestä sodasta Venäjää vastaan. Rauha on taattu ja vain turha uhoilu jää Putinin ajasta muistoksi.

Markku Koivisto

Niin, nyt ei ole poliittista hallitusta, ei liioin eduskuntaa, jota Sheininin mainitsemat lainkohdat koskisivat. On hakusessa seuraava eduskunta ja sen perästä hallitus, jolle eduskunta luottamuksensa ilmaisisi. Olisi paikallaan jo vaalinaluskeskusteluissa saada viitteitä siitä, mitä puolueet presidentinkin toimiin kuuluvista asioista ajattelevat. Innostuksissaan Sheinin kiiruhtaa nyt asioiden edelle.

Erkki Häkkinen

Martin Scheinin, Martin Scheinin ja Martin Scheinin, tässä meillä on menneitten vuosikymmenten haamu äärivasemmistosta ja nykyisin kaiken tietävä herra jonka äänen voimme kuulla kaikkialla valtakunnan hallinnossa Sotesta Maamme puolustukseen?