Maanantai 17.6.2019

Ministeriltä vetoomus työmarkkinajärjestöille: ”Jos haluamme, että eläkkeistä ja palveluista pidetään kiinni 10 vuoden päästäkin”

Luotu: 
31.3.2019 10:55
  • Kuva: Kimmo Haapala / Alma Talent
    Kuva
    Kai Mykkänen.
|

Sisäministeri Kai Mykkänen (kok) haastaa työmarkkinajärjestöt ja ministeriöt toimiin alipalkkauksen estämiseksi. 

Samalla hän muistuttaa Suomen kasvuennusteista, jotka enteilevät, että suomalaisen työikäisen väestön määrä kääntyy laskuun 2030-luvulla ellei syntyvyys merkittävästi kasva tai Suomeen tule nykyistä enemmän ulkomaista työvoimaa.

”Tarvitsemme Suomeen ammattilaisia ja osaajia, jos haluamme, että eläkkeistä ja palveluista pidetään kiinni 10 vuoden päästäkin. Samalla on oltava tiukka siinä, että Suomessa noudatetaan perusnormeja niin fyysisen koskemattomuuden ja sukupuolten yhdenvertaisuuden kuin työlainsäädännön kaikkiin yhtäläisesti soveltumisen ja reilun kilpailunkin osalta. Ulkomaisen työvoiman käytön asianmukainen valvonta on tärkeää paitsi tietenkin ulkomaisten työntekijöiden itsensä takia hyväksikäytön ehkäisemiseksi, myös siksi, etteivät lakia kunnioittavat yritykset joudu epäedulliseen markkina-asemaan”, Mykkänen toteaa tiedotteessaan.

Ulkomaisen työvoiman käyttöä valvoo ensisijaisesti työsuojeluviranomaisena toimivat aluehallintovirastot. Aluehallintovirastojen tehtävä on valvoa mm. työolosuhteita ja  työturvallisuutta sekä ulkomaisten työnantajien velvollisuuksien noudattamista. Viranomaisen tulee ilmoittaa rikkomukset luvattoman ulkomaisen työvoiman käytöstä poliisille. Mikäli työsuojelutarkastaja havaitsee tarkastuksella puutteita yleissitovan työehtosopimuksen mukaisessa palkassa ja muissa työehdoissa, viranomainen voi antaa työnantajalle toimintaohjeen.

”Vaikka työsuojeluvalvoja huomaa ongelmia, hänellä ei usein ole toimivaltaa antaa muuta kuin korjaava ohjeistus. Lakiin pitäisi harkita muutosta, joka vahvistaisi työsuojeluviranomaisten toimivaltuuksia siten, että tarkastaja voisi esimerkiksi antaa suoraan hallintoseuraamuksia yrityksille”, Mykkänen huomauttaa.

Hän huomauttaa, että tällä hetkellä alipalkan tapauksessa työntekijän tulisi itse vaatia saatavansa siviilikanteella tuomioistuimessa työnantajalta, sillä työehtosopimuksen mukaista palkkaa alemman palkan maksamisessa on kyse työlainsäädännön rikkomisesta, eikä yleisen syytteen alaisesta rikoksesta. Törkeiden alipalkkausten tapauksessa voi Mykkäsen mukaan kyseeseen tulla toiminnan rangaistavuus ihmiskauppana tai työrikoksena, kuten kiskonnan tapaisena työsyrjintänä, mutta kynnys on tällä hetkellä asetettu hyvin korkealle. 

”Haastan työmarkkinajärjestöt, Suomen Yrittäjät, työ- ja elinkeinoministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä sisäministeriön yhdessä työhön, jolla löydämme suomalaisen tavan estää TES-palkkojen alittaminen niin, ettei hyväksikäyttöön puuttuminen edellyttäisi aina uhrin siviilioikeudellista haastetta pomoaan vastaan. Alipalkkauksen estäminen vaatinee sen saattamista yleisen syytteen alaiseksi. Joka tapauksessa on työsuojeluviranomaisille ja poliisille annettava nykyistä paremmat toimintamahdollisuudet asiaan puuttumiseksi”, sisäministeri linjaa.

SAK vaatii alipalkkauksen kriminalisointia

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo, että julkisuuteen tulleet työntekijöiden hyväksikäyttöä, ihmiskauppaa, alipalkkausta ja veronkiertoa sisältävät esimerkit ravintolatoiminnassa ovat karu esimerkki yhteisten työehtojen kunnioittamisen ja valvonnan tärkeydestä.

Elorannan mukaan SAK:n julkaisemat tavoitteet seuraavalle hallituskaudelle puuttuvat täsmälleen niihin epäkohtiin, jotka ovat nyt nousseet keskusteluun. 

”Olemme toistaneet näiden toimenpiteiden tarpeellisuutta jo hyvin pitkään. On hämmästyttävää, että samaan aikaan, kun työehtoja poljetaan surutta, poliittinen keskustaoikeisto on esittänyt toistuvia heikennyksiä työntekijän asemaan. On selvää, että kahden viikon kuluttua eduskuntavaaleissa äänestetään myös työelämän suunnasta”, Eloranta kommentoi omassa tiedotteessaan.

SAK:n mukaan hallitusohjelmassa on sovittava kiireellisesti hallinnonalat ylittävästä työsuojeluohjelmasta, jonne tulee saada työmarkkinaosapuolten sekä työ- ja elinkeinoministeriön, sisäministeriön ja valtionvarainministeriön edustus. Työehtojen valvontaan on järjestön mukaan lisäksi kiireellisesti osoitettava lisää määrärahoja ja lainsäädäntömuutokset vastuiden ja rangaistusten saattamiseksi tilanteen tasalle on laitettava liikkeelle heti.

Työehtojen valvonnan ja työsuojelun parantamiseksi SAK vaatii, että rikoslakiin lisätään alipalkkauksen kriminalisoiva lainsäännös: mikäli työnantaja maksaa yleissitovan työehtosopimuksen alittavaa palkkaa, menettely tulee katsoa virallisen syytteen alaiseksi palkkarikokseksi. Palkkarikosten valvontavastuu on SAK:n mukaan säädettävä osaksi aluehallintoviranomaisten lakimääräisiä tehtäviä.

”Kuten nyt keskusteluun nousseet esimerkit osoittavat, yksittäisellä työntekijällä on usein olemattomat mahdollisuudet puuttua työehtojensa epäkohtiin. Tämän vuoksi ammattiliittojen kanneoikeus on saatava lakiin”, Eloranta vaatii.

”Keinoja on, jos vain on tahtoa”

Myös työturvallisuusrikosten maksimirangaistusasteikkoa on SAK:n näkemyksen mukaan nostettava nykyisestä puolesta vuodesta kahteen vuoteen. Esimerkiksi omaisuus- ja ympäristörikoksiin nähden työturvallisuuden rikkomisesta seuraavat rangaistukset ovat Elorannan mukaan selvästi alhaisemmalla tasolla.

”Harmaan talouden torjuntaan olemme esittäneet tyyppihyväksyttyjen online-kassajärjestelmien pakollisuutta sekä veronumeron käyttöä rakennusalan tapaan myös muilla toimialoilla. Tilaajan vastuuta alihankkijoidensa veroista, sosiaali- ja työeläkemaksuista sekä työntekijöiden palkoista on myös laajennettava. Näistä ja muista työoloja sekä ihmisoikeuksia suojelevista esityksistä meillä on olemassa valmiit toimintaesitykset. Keinoja on, jos vain on tahtoa.”

Työolot nousivat keskusteluun, kun Helsingin Sanomat uutisoi lauantaina, että osassa nepalilaista ruokaa tarjoavissa ravintoloissa tapahtuu laajaa ja systemaattista työntekijöiden hyväksikäyttöä Suomessa. 

Myös ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinta on tällä viikolla puhuttanut. Yyö- ja elinkeinoministeriön helmikuussa julkaiseman selvityksen mukaan ulkomailta tarvittaisiin 20 000 työntekijää vuosittain. Vuonna 2018 yhteensä 18 000 työpaikkaa jäi syntymättä yritysten rekrytointivaikeuksien vuoksi.

Lue lisää: 

Neljä keinoa ravintola-alan ongelmien korjaamiseen: ”Esiin tulleet tapaukset ovat karmaisevia”

Riita repesi saatavuusharkinnasta: ”Lisäisi väärinkäytöksiä ja hyväksikäyttöä - täysin käsittämätöntä”

Jaa artikkeli:

Kommentit

Juha-pekka Naukkarinen

Puolueenii vaihttuu kokoomuksesta PS,koska aiemmin kokoomus ehdotti,että eläkeläisille laitettaisiin oma eläkeläisten kulutusta mittaava indeksi,se on ilmeisesti peruttu ja Mykkäsen ajama maahanmuuttopolitiikka,nämä asiat vaikuttavat eniten puolueeni valintaan!