Torstai 23.5.2019

Jussi Halla-aho haastoi EU:n vapaan liikkuvuuden tv:ssä – SAK: ”Herkkä tekijä, silti suomalaisillekin mahdollisuus”

Luotu: 
4.4.2019 17:45
Päivitetty: 
10.4.2019 13:24
  • Kuva: Alma Talent arkisto
    Kuva
    Arkistokuvassa perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho.
|

Faktakulma

Eurooppalainen Suomi ry mediakumppaninaan Uusi Suomi järjestävät kevään eurovaalien alla vaalipaneelien sarjan. Kiertue alkoi Helsingissä 21.3. eduskuntapuolueiden puoluejohdon vaalipaneelilla, jonka aiheena oli Suomen EU-linja ja Euroopan tulevaisuus. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Suomen sosiaali ja terveys ry SOSTEn kanssa.

Kampanjan kevään vaalitentit järjestetään seuraavasti:

5.4. Tampere: 14.00-15.30

10.4. Turku: 17.00-18.30

24.4. Jyväskylä: 17.00-18.30

3.5. Oulu: 16.00-17.30

23.5. Kotka: 17.00-18.30

25.5. Helsinki (Maailma kylässä festival)

Eurooppalainen Suomi ry yhteistyökumppaneineen on käynnistänyt samassa yhteydessä valtakunnallisen Vaadi faktat -kampanjan, joka keskittyy faktapohjaisen politiikan edistämiseen. Kevään aikana koulutetut vapaaehtoiset faktantarkkailijat seuraavat median uutisointia, poliitikkojen ulostuloja ja sosiaalisen median sisältöjä ja tarttuvat kyseenalaisiin väitteisiin.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho haastoi MTV:n Pääministeritentissä EU:n perusvapauden työvoiman vapaasta liikkuvuudesta. Työmarkkinakeskusjärjestöt SAK ja EK eivät näe työvoiman vapaata liikkuvuutta haitallisena, kuten Halla-aho esitti.

Halla-aho kertoi kantansa, kun pääministeriehdokkaat keskustelivat Euroopan unionista ja brexitistä, eli Britannian erosta unionista. Työvoiman ja ihmisten vapaa liikkuvuus on yksi EU:n perusperiaatteista tai yksi ”neljästä vapaudesta”.

”Pitäisin tärkeämpänä, että EU:ssa puututtaisiin niihin tekijöihin, joiden takia enemmistö briteistä – tai äänestäneistä briteistä – halusi erota Euroopan unionista. Näistä kaikkein tärkein on se, että työvoiman vapaa liikkuvuus irrotettaisiin sisämarkkinoista, irrotettaisiin muista vapauksista. Se on vahingollinen niin lähtömaille kuin vastaanottaville maille”, Halla-aho totesi MTV:llä.

EU:sta ja työllisyydestä keskustellaan perjantaina Eurooppalaisen Suomen sekä Uuden Suomen vaalipaneelissa Tampereella. Voit katsoa tallenteen perjantain 5.4. vaalipaneelista tämän jutun lopusta.

EK:ssa ja SAK:ssa taas katsotaan, että työvoiman vapaa liikkuvuus on lähtökohtaisesti Suomelle ja suomalaisille positiivinen asia.

”Se on oleellinen osa EU:n sisämarkkinoiden toimintaa. Se liittyy myös siihen, miten palveluita voidaan viedä oman maan ulkopuolelle, kun myös työntekijöiden liikkuvuus on mahdollista. Samalla jos ajatellaan sitä suomalaisyritysten kannalta, niin se laajentaa niiden osaamispoolia ihan eri tavalla, kun on mahdollista rekrytoida työntekijöitä ilman erillistä byrokratiataakkaa kuten työlupia”, sanoo EK:n EU-edunvalvonnasta vastaava johtava asiantuntija Janica Ylikarjula.

”Se on yksi keskeisiä Euroopan unionin lähtökohtia. Se on suomalaisillekin työntekijöille mahdollisuus, että voidaan vapaasti hakea työpaikkaa toisista maista. Se antaa toimeentulon ja kokemusten saannin mahdollisuuksia. Nehän ovat positiivisia asioita. Niin kauan kuin pidetään huolta, että työehdot ovat kaikille yhdenvertaisesti samat, vapaa liikkuvuus on hyvä juttu”, toteaa puolestaan SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Pekka Ristelä.

”Jos vapaata liikkuvuutta ei olisi, se tarkoittaisi lisäbyrokratiaa kuten työlupia tai suoria rajoituksia työntekijöiden sijoittumiselle. Tästä keskustellaan juuri Britannian kanssa brexit-kuviossa. Jos maa on osa EU:n sisämarkkinoita, sen pitää hyväksyä myös ihmisten vapaa liikkuvuus”, Ylikarjula jatkaa.

Vuonna 2018 Suomeen rekisteröityi työperusteisesti yhteensä 4 179 EU-kansalaista. Suurimmat kansalaisuusryhmät oliavt virolaiset (1 227), romanialaiset (420), puolalaiset (288) ja britit (251).

 

Puolalainen putkimies ja virolainen rakennusmies

Yhtenä syynä sille, miksi Britannia halusi erota EU:sta ja rajoittaa työvoiman vapaata liikkuvuutta, on pidetty ”puolalaista putkimiestä”, eli matalamman toimeentulon EU-maista paremman palkan perässä liikkeelle lähteneisiin työntekijöihin.

Vuonna 2016 Britanniassa arvioitiin olevan kaikkiaan yli 900 000 puolalaistaustaista ihmistä, kun 12 vuotta aiemmin Puolassa syntyneitä eli Britanniassa 94 000.

EK:n Ylikarjulan huomauttaa, että Britanniassa keskusteluun sekoittui myös paljon väärää tietoa.

”Britanniaan muutetaan EU-maista, tavallisimmin työn ja korkeamman palkkatason perässä. Ei ole näyttöä siitä, että Britannian erilaiset etuudet olisivat merkittävä maahanmuuton syy”, Ylikarjula sanoo.

Suomalaisessa keskustelussa puolalaisen putkimiehen verrokki on ollut virolainen rakennusmies.

”Meillä on paljon Virosta, Baltiasta ja muualta Itä-Euroopasta tulleita työntekijöitä rakennus- ja palvelualoilla. Sekin on ihan hyväksyttävä ilmiö, mutta siellä puhutaan niistä epäkohdista, joita niihin liittyy: eli vaikka lainsäädännön osalta asia on aivan selvä, että kaikilla pitäisi olla samat työehdot kuin suomalaisilla työntekijöillä, niin käytännössä se ei aina toteudu. Valvonta ei ole ollut riittävää”, sanoo SAK:n Ristelä.

”Jos nähdään, että työpaikoilla on ihmisiä, joilla työantaja pystyy teettämään vastoin lakeja ja työehtosopimuksia halvempaa työtä, niin totta kai se aiheuttaa suuttumusta. Varsinkin jos katsotaan, etteivät päättäjät ja viranomaiset tee riittävästi sen estämiseksi. Vapaa liikkuvuus on yksi herkkä tekijä koko EU-yhteistyössä”, hän huomauttaa.

Miten työvoiman vapaaseen liikkuvuuteen voi suhtautua positiivisesti, jos siihen kuitenkin liittyy tällaisia ongelmia?

”Olemme lähteneet kuitenkin siitä, että työvoiman liikkuvuus itsessään ei ole ongelma, vaan työehtojen kiertäminen ja muut väärinkäytökset sosiaaliturvaan tai veronmaksuun liittyen. Mitä tulee työehtoihin, niin tällä vaalikaudella EU-säännöksiä on vielä kiristettykin, että lähetettyjen työntekijöiden oikeutta samoihin työehtoihin on tiukennettu”, Ristelä sanoo.

”Kyllä me uskomme, että kun valvontaa saadaan parannettua, vapaa liikkuvuus EU:ssa on kokonaisuutena positiivinen asia”, hän lisää.

Samalla hän tähdentää, että kotimaisen valvonnan ohella pitäisi tehostaa myös yhteistyötä ja tiedonvaihtoa eri EU-maiden kesken. Tiedonvaihto on kuitenkin tehostumassa, kun EU perustaa uuden viraston, Euroopan työviranomainen.

”Kun ongelmat ovat tunnettuja eri puolilla Eurooppaa, lainsäätäjä on päättänyt nyt uuden viraston perustamista. Se on hyvin käytännönläheistä yhteistyötä.”

Myös EK:n Ylikarjula korostaa, että EU:sta ja muualta ulkomailta tulleille työntekijöille on maksettava työehtosopimusten mukaiset palkat.

 ”Me tarvitsemme muutenkin maahanmuuttoa kuin vain EU:n sisältä. Osaavan työvoiman saatavuus on yksi niitä suurimpia kasvun esteitä tällä hetkellä yrityksissä. Sama ongelma on myös muissa EU-maissa, että me kilpailemme myös keskenämme. Siksi maahanmuuttoa tarvitaan myös EU:n ulkopuolelta, mutta tietenkään laitonta maahanmuuttoa ei pidä sallia ja ulkorajojen valvonnan pitää olla kunnossa”, Ylikarjula toteaa.

 

LISÄÄ AIHEESTA:

Puolueiden johtohahmot EU-vaalitentissä – katso tallenne

 

Faktakulma

Eurooppalainen Suomi ry mediakumppaninaan Uusi Suomi järjestävät kevään eurovaalien alla vaalipaneelien sarjan. Kiertue alkoi Helsingissä 21.3. eduskuntapuolueiden puoluejohdon vaalipaneelilla, jonka aiheena oli Suomen EU-linja ja Euroopan tulevaisuus. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Suomen sosiaali ja terveys ry SOSTEn kanssa.

Kampanjan kevään vaalitentit järjestetään seuraavasti:

5.4. Tampere: 14.00-15.30

10.4. Turku: 17.00-18.30

24.4. Jyväskylä: 17.00-18.30

3.5. Oulu: 16.00-17.30

23.5. Kotka: 17.00-18.30

25.5. Helsinki (Maailma kylässä festival)

Eurooppalainen Suomi ry yhteistyökumppaneineen on käynnistänyt samassa yhteydessä valtakunnallisen Vaadi faktat -kampanjan, joka keskittyy faktapohjaisen politiikan edistämiseen. Kevään aikana koulutetut vapaaehtoiset faktantarkkailijat seuraavat median uutisointia, poliitikkojen ulostuloja ja sosiaalisen median sisältöjä ja tarttuvat kyseenalaisiin väitteisiin.

Henkilöt: 
Paikat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Lauri Kiiski

Mikähän siinä on, että Britanniaan on tulijoita jonoksi asti ympäri maailmaa, mutta meidän suomalaisten maailman onnellisemman kansa täytyy tyytyä irakilaisiin, afganistanilaisiin ja somaleihin muutamien hajanaisten länsimaisten maahatulijoiden ohessa.

Aivovienti / - tuonti on onnettomalla tasolla. V. 2017 yli 2.000 korkeakoulutettua muutti Suomesta pois ja tämän lisäksi 1.500 lahjakasta ylioppilasta päätti hakea oman tulevaisuutensa Suomen ulkopuolelta.

Raimo Laine

Schengen-sopimuksesta eli vapaasta liikkumisesta hyötyvät myös rikolliset, terroristit paperittomat "pakolaiset". Vaikka siitä luovuttaisiin tarvittaisiin vain matkustusasiakirja mukaan, joka nykyisinkin tarvitaan.
Opiskelu, työnhaku ja kuljetukset voitaisiin sujuvoittaa erilaisilla järjestelyillä.
Elettiinhän ennekin ja kaikki toimi erinomaisesti ja ilman ei toivottuja matkaajia.

Erkki Malinen

Tuleehan tänne paltian ja itäeuroopan maista, mökki talkkareita jotka tyhjentää tyhjät asunnot. Ei nämä meidän työmarkkinat niin houkuttelevat ole että tänne olis tulijoita, vaikka täälä kuvitellaan niitten olevan maaliman parhaat.

Timo Hietanen

Tulemalla takapajuloista tänne koko maailman sosiaalitoimistoon ja sopivasti
taktisesti saamalla jalkansa Kelan oven väliin, voi moninkertaistaa elintasonsa
telemättä oikeastaan yhtikäs mitään. Koko maailman sinisilmäisin hyväntekijä.

Airi Pulkkinen

Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen: Kun tilastoista putsataan nuoret ja vanhat pois, niin laskelman tulos on se, että parhaassa työiässä (25 – 64v.) olevia on työvoiman ulkopuolella hiukan alle 0,5 miljoonaa yksilöä. Nämä henkilöt eivät siis ole työttömiä vaan he ovat aidosti työvoiman ulkopuolella.

Näiden lisäksi TEM:n työllisyyskatsauksesta, helmikuun lopussa oli työttömiä työnhakijoita 245 840 henkilöä ja erilaisissa työllisyyspalveluissa 125 935 henkilöä, nämä yhteensä siis 371 775 henkilöä. Tuossa määrässä ulkomaalaisia työnhakijoitakin 24 558 ja työllisyyspalveluissa 31 934 henkilöä, yhteensä 56 492 ulkomaalaista ilman oikeaa työpaikkaa.

Eli työvoiman ulkopuolella Mika Kuismasen mukaan 470 000 + TEM:n tilaston mukaan 371 775 henkilöä = 841 775 henkilöä työvoimareserviä Suomessa. Ja kuinkahan monta ihmistä on pätkätöissä tai osa-aikatyössä jolloin palkanlisäksi tarvitaan sosiaalitukia.

On korkea aika keskittyä jo täällä olevien ihmisten työllistymisedellytysten parantamiseen. Työtä olisi aivan riittämiin, haihattelun sijaan.