Torstai 25.4.2019

Professori: Suomen työmarkkinat poikkeuksellisen sukupuolittuneet – ”Naiset, äidit, nuoret ja ulkomaalaiset ovat kaatoluokkia”

  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Selkeään syrjintään pitää tutkijoiden mielestä puuttua, mutta olennaista on myös keskustella sävyeroista.
|

Suomen työmarkkinat ovat liiketaloustieteen professori Saara Taalaksen mukaan poikkeuksellisen sukupuolittuneet.

Tilastot tukevat käsitystä. Suomi on OECD-maiden huonoimmassa ääripäässä siinä, kuinka sukupuolittuneita ammatit ovat.

Vahvat ennakkoluulot näkyvät ennen kaikkea käsityksissä perinteisistä miesrooleista. Se vaikuttaa ja muokkaa nuorten ajattelua mahdollisista uravalinnoista ja etenemismahdollisuuksista.

"Viime aikaisen tutkimuksen mukaan mielikuva maskuliinisesta johtajasta elää mediassa edelleen vahvana", Taalas sanoo.

Mies johtaa, nainen hoitaa

Suomalaisessa mediassa viljellään miesten kuvia johtajina, koodaajina, paneeleissa ja haastatteluissa.

Taalaksen mukaan kulttuuriset koodit ovat erityisen merkityksellisiä rekrytoinnissa.

"Hakijat tulkitsevat ilmoitusten kulttuurisia koodeja tarkkaan. Jos haetaan rokkitähteä, ninjaa, taistelijaa tai Mikkoa, vähemmistöt eivät lähetä hakemuksia. Ilmoitus antaa selkeän kulttuurisen vihjeen rajauksesta", Taalas sanoo.

Tämä oli ongelma myös, kun ohjelmistoyhtiö haki ilmoituksella ”parempaa Mikkoa” firmassa jo työskentelevien 26 Mikon jatkoksi. Ilmoitusta moitittiin sukupuolittuneeksi ja luotaantyöntäväksi.

"Suomessa ovat naiset, äidit, nuoret ja ulkomaalaiset kaatoluokkia, joihin lokeroidaan ihmisiä. Miehet taas harvoin edustavat miesten luokkaa, vaan näyttäytyvät kyvykkäinä yksilöinä", Taalas analysoi.

Hakuilmoituksen Mikko on poikkeuksellisen kyvykäs luokka.

"Huumori perustui haluun leikkiä ajatuksella Mikko-kaatoluokasta. Se ei kuitenkaan enää iske, koska kukaan ei halua olla jonkin luokan edustaja, vaan tulla rekrytoinnissa ja työtehtävissä kohdatuksi kyvykkäänä yksilönä."

Kaatoluokalla tarkoitetaan joukkoa ihmisiä, jolla ei ole yksilöllisiä ominaisuuksia vaan jokin yhteinen nimittäjä. Yleistys on joskus tarpeellista, mutta lajittelu on harhaanjohtavaa ja hävittää yksilöllisen kyvykkyyden ja osaamisen kirjon.

Maskuliinisuus korostuu

Maskuliininen puhe kasvuyritysten ympärillä on startup-kulttuuria tutkineen Hanna Maulan mukaan yleistä, usein tiedostamatonta ja normalisoitunut kielenkäytössä niin pitkälle, että se otetaan ainakin osittain itsestäänselvyytenä.

"Mikko-kampanjasta noussut kohu herätteli toivottavasti johtajia ja meitä kaikkia pohtimaan, minkälaista todellisuutta rakennamme kieltä ja kielikuvia käyttäessä", väitöskirjaansa varten kymmeniä suomalaisia startup-yrittäjiä Piilaaksossa haastatellut Maula sanoo.

Yksittäisissä haastatteluissa viittaukset “hyviin jätkiin” tai startup-yrittäjiin liitetyt maskuliiniset kielikuvat, kuten Ferrari, NHL-tähti, kuningas tai James Bond eivät vielä särähtäneet korvaan.

"Kun katsoin aineistoa kokonaisuutena, maskuliinisuuden toistuminen oli ilmeistä ja silmiinpistävää. Naiset ja naiseus loistaa poissaolollaan. Se on toki ymmärrettävää, sillä puhe heijastaa todellisuutta. Ongelma on, että samalla rakennamme käsitystä siitä, mikä on normaalia ja oikein."

Selkeään syrjintään pitää Maulan mielestä puuttua, mutta olennaista on myös keskustella sävyeroista.

"Usein näemme puutteita vain muiden toiminnassa ja puheissa, mutta ummistamme silmät omilta ennakkoluuloiltamme. Niitä on meistä jokaisella, olimme siitä tietoisia tai emme. Suurin osa syrjivästä käytöksestä on pinnan alla piilossa. Kyse on vaikeasti havaittavista vivahteista. Kun joku on tarpeeksi tuttua, se otetaan annettuna. Tällaisia vallan rakenteita on vaikeinta muuttaa", Maula sanoo

Poliitikoilla, median edustajilla, johtajilla ja muilla vallan käyttäjillä on erityisen suuri vastuu, mutta kenenkään meistä ei tulisi vähätellä omaansa. Ennakkoluulot eivät ole muiden, vaan meidän kaikkien asia, Maula korostaa.

Jaa artikkeli:

Kommentit