Keskiviikko 21.8.2019

Professorit tyrmäävät hävittäjähankinnan HS:ssä – ”Todellinen tarve voisi olla 7 hävittäjää”

Luotu: 
10.4.2019 12:55
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Mielipidekirjoituksen kirjoittajiin lukeutuva Suomen ja Pohjoismaiden historian professori Markku Kuisma muistetaan etenkin Suomen teollisuushistoriaa käsittelevistä teoksistaan.
|

Professorit Markku Kuisma ja Jussi Pakkasvirta sekä yliopistonlehtori Juri Mykkänen ja kustantaja Mika Rönkkö suhtautuvat hyvin kriittisesti Suomen suureen hävittäjähankintaan. Nelikko kyseenalaistaa Hornet-hävittäjien korvaushankkeen Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan, jossa he vaativat vaalikeskustelua hankinnan järkevyydestä.

Hornetien korvaamisen pelkkä hankintakustannus on noin 7–10 miljardia euroa, minkä päälle tulevat käyttö-, huolto- ja ylläpitokustannukset. Niiden suorituskyky aiotaan korvata täysimääräisestä, mikä lähtökohtaisesti tarkoittaa 64:ää uutta monitoimihävittäjää.

Kirjoittajanelikon mielestä hävittäjien määrää tarkastellaan nyt ”lähinnä Siivet-lehden ja ilmatilaloukkausjournalismin näkökulmasta”.

”Keskustelu hävittäjien lukumäärästä on ollut erikoista – vailla kunnollisia perusteita ja pahimmillaan harhaanjohtavaa. Hornet-hävittäjiä hankittiin aikoinaan 64 kappaletta, hiukan yli vuoden 1947 Pariisin rauhansopimuksessa Suomelle määrätyn hävittäjien maksimimäärän (60). Vaikka tuo rajoite jäi alun alkaenkin melko kuolleeksi kirjaimeksi, määrä on elänyt haamuna jo 70 vuotta”, he kirjoittavat.

Ilmavoimat on perustellut koneiden määrää Ilmavoimien taistelutavalla, joka perustuu neljän koneen parviin eli osastoihin, joissa on kaksi kahden koneen paria. Koko Suomen puolustamiseen  tarvitaan puolustushallinnon mukaan vähintään 16 parvea, eli 64 konetta, Ilta-Sanomat kertoi taannoin.

Kirjoittajanelikko katsoo, että hävittäjät eivät ole tehokkain puolustustapa.

”Suomen sotilaallisen puolustamisen kannalta hävittäjiä huomattavasti tehokkaampi ja halvempi keino olisi modernien liikuteltavien ilmatorjuntajärjestelmien hankkiminen. Kovin hypoteettisen kriisin kohdalla Suomen hävittäjät tuhotaan tehokkaasti jo maassa”, he väittävät.

”Ilmatilan rajavalvonta on myös melko turhaa. Korkealla liikkuu koko ajan koneita. Suurin uhka ilmasta on esimerkiksi Boeing 737 -matkustajakoneen mahdollinen maahansyöksy”, he jatkavat.

Nelikon mukaan ”todellinen hävittäjätarve voisi olla seitsemän”.

”Se on riittävä määrä näyttäviä ylilentoja ja ilmailunäytöksiä varten: kuusi lentokunnossa ja yksi huollossa tai varaosina. Koneiden melutason täytyy olla ennenkuulumaton. Niissä pitää olla suuret värisavutankit lippujuhlaparaatien ja muiden kansallisten merkkipäivien varalta.”

Kirjoittajat katsovat, että ”suomalaiset näyttävät taas maksavan merkittävän osan Nato-järjestelmiin sopivaa Pohjolan armadaa – joka täyttää mukavasti Baltian hävittäjätyhjiötä”.

”Se, kannattaako juuri suomalaisten nyt taas vahvasti tukea maailman järjetöntä sotateollisuutta, on iso vaalikysymys. Soten ja ilmastonmuutoksen kokoinen”, he katsovat.

Mielipidekirjoituksen kirjoittajista Pakkasvirta on alue- ja kulttuurintutkimuksen professori, Kuisma historian professori, Mykkänen valtiotieteellisen tiedekunnan varadekaani ja Rönkkö Into Kustannuksen kustantaja.

LUE LISÄÄ:

”Vaalien ihmeellisin ulostulo” – Pekka Haaviston avaus Suomen hävittäjistä hämmentää

Suomen hävittäjähankinta: ”Entä jos ostettaisiin vain 47? Tämä ei ollut vitsi”

Suomen hävittäjäkauppa: Li Andersson erottuu joukosta – Rinne, Halla-aho ja Haavisto väläyttävät joustoa 64 koneesta

Raju väite Suomen hävittäjähankinnoista: ”Tarkoittaisi tilannetta, jossa Suomen ilmatilassa käytäisiin täysimittaista sotaa”

”64 hävittäjää on itse asiassa minimi” – Kokoomuslainen kommentoi HX-väitteitä Itä-Hämeessä

Kenraali Puranen: Tämän takia Suomi tarvitsee juuri 64 hävittäjää

Jaa artikkeli:

Kommentit

Jukka Mikkola

Edesmennyt kenraali K.L. Oesch kirjoittaa lehden ”Kansa taisteli – miehet kertovat” ensimmäisessä numerossa vuonna 1957:

”Paljon on suomalainen sotilas kautta aikojen saanut kestää. Hän kestää tulevaisuudessakin maansa vapautta puolustaessaan. Varmaankin myös Suomen kansa niin tahtoo ja antaa miestensä kestämisen aineelliset edellytykset.”

Aineelliset edellytykset ovat ensi arvoisen tärkeitä siinä, että kynnys ulkopuolista tunkeutumista vastaan voidaan pitää riittävän korkeana. Sillä pidetään yllä Suomi-neidon henkivakuutusta. Tämä koskee myös Ilmavoimia.
Osan kynnyksestä muodostaa tietysti suomalaisen sotilaan kovan luokan maine jo aina Hakkapeliitta-ajoista lähtien viime sotien torjuntavoitosta nyt puhumattakaan.

Mitä valokuvaan tulee, niin professori Kuisma on pukeutunut todella tyylikkäästi sävy sävyyn. Upea kaulaliina ja solmio täydentävät vaikutusta.

http://kansataisteli.sshs.fi/

Tapio Lehtimäki

Jos hävittäjien osalta kiinnostaa vain se, mikä on riittävä määrä näyttäviä ylilentoja ja ilmailunäytöksiä varten, maavoimien kokoonpano arvioitaneen jotakuinkin samoin kriteerein.

Mikäpä sen näyttävämpää ja kuuluvampaa kuin sotilasorkesteri.

Tapio Lehtimäki
Vastaus kommenttiin #41

Kyllä. Puolustustaistelussa tehdään myös hyökkäyksiä, vaikkei puolustautuva valtio hyökkäyssotaa harjoitakaan. Luulisi asepuvussa poseeravan miehen sen verran tietävän.

Ei kai mitään sotaa niin käydä niin, että odotetaan kärsivällisesti vihollisen ampuvan ensin ja vasta sitten vastataan tuleen.

Esimerkiksi rajan ylittänyt ja hyökkäykseen ryhmittyvä vihollinen voidaan hajottaa ilmaiskulla. Hyökkäyshän semmoinen ilmaisku silti on.

Yritäpä samaa torjuntaohjuksilla.

Antti Räsänen

Kaiken maailman professoreita! Kuinkahan he olisivat menestyneet moskovalaisessa tiedeyhteisössä jonne olisivat mahdollisesti päätyneet, jos Suomea ei olisi aikoinaan puolustettu. Jotkut oppivat historiasta jotkut eivät. Ajatus on ilmeisen vahvaa Tuomioja-Halonen linjaa.

Pasi Pulkkinen

Jos NL olisi halunnut valloittaa Suomen, olisi se sen tehnyt vaikeuksitta....toki se olisi vaatinut aika monta uhria lisää, mutta sekös olisi Stalinia haitannut. Ei, Suomi ei selvinnyt vain omasta kyvykkyydestään johtuen. Eikä Suomi joutunut sotaan puhtoisena pulmusena. Kysymys on moniuloitteisempi.

Ari-Pekka Leppänen

Mites kävi talvisodassa ? Talvisota hävittiin jo vuosia ennen sotaa. Hankittiin tankkeja joissa ei ollut tykkejä ja radioita, panssarin torjuntaa ei juurikaan ollut, ilmavoimilla oli vanhentuvaa kalustoa jne. Suomi oli varautunut vain pidättelemään vihollista muutaman viikon kunnes ystävällinen valtio tulee väliin. Apuja ei tullut ja olimme täysin yksin tunnetuin seurauksin. Mitä tuohon hankintahintaan tulee niin sama raha palaa maahanmuuttoon 2-3 vuodessa kun hävittäjät hankitaan 30 vuodeksi.

Veijo Paasonen

Talvisotaan jouduttiin sen aikaisen sotimistekniikan vuoksi. Lenigradin suojaaminen vaati etäisyyttä Suomen rajalle, tykistön kantaman vuoksi. Tähän Stalinin vaatimuksenät perustuivat. Nykyisin sellaista ei tarvita. Riittää että naapurista ei tule länsivihollisen tukikohtaa.

Pasi Pulkkinen

Jos Venäjä olisi harkitsemassa hyökkäystä Suomeen ja olisin Venäjän agentti vaikuttamassa täällä puolustushankintakeskusteluun, mitä tekisin?

Houkuttelisin suomalaisia tietenkin tuhlaamaan puolustusresurssejaan mahdollisimman kalliiseen keskitettyyn voimaan, joka olisi tuhottavissa helposti ohjusiskulla. Hx-hävittäjät ja laivastohankinnat ovat juuri tällaisia.

Rauno Kujala

Täysin oikeaa puhetta. Rispektit nousi proffia kohtaan. Tästä ollaan keskusteltu aiemminkin, miksi ei hankittaisi koko maan kattavaa uusinta ilmatorjuntajärjestelmää ??? Tähän ei ole vastattu, menisi Usan aseklusterin tukeminen vessan pöntöstä alas. Hinta olisi 1/10 täysmääräisten hävittäjähankintahinnasta. Sotilaiden jupinat on täysin kaltevalla pinnalla, pidetään jostain tietystä luvusta kiinni. Jos Venäjästä puhutaan, kyllä siellä aseita riittää, siihen kilpavarusteluun Suomen on ihan turha lähteä, turpiin tulee.

Tuomo Niemelä

Oikeasti hinta olisi noin puolitoistakertainen ja kaikki ne muut asiat, mitä vain lentokoneilla voi tehdä (aluevalvonta, alueloukkaajien alasampuminen varoitukseksi, osallistuminen tilannekuvan luomiseen, nopea painopisteen siirto, ilmasta-maahan-kyky, kyky hyökätä vihollisen alueelle......) jäisivät tekemättä.

Eli ei pelkästä ilmatorjunnasta mihinkään ole. Mikä se oma lehmä näillä Attac-professoreilla on ojassa, niin en ihan tiedä. Mutta ei se ainakaan Suomen etu ole.

Rauno Kujala

Nyt kannattaa ehdottomasti tarkistaa luvut ja hinnat. Ei ilmatorjuntajärjestelmän hinta vedä vertoja 64 hävittäjän hinnalle. Sitäpaitsi ei nykyiset hävittäjät mihinkään häviä. Suomi tulee ilmataistelun häviämään 2 tunnissa Venäjälle, senjälkeen Suomen ilmatila täysin auki....järkevää ?? No ei todellakaan. Kyllä tässä nimenomaan puhutaan Suomen edusta.

Jenni Martin
Vastaus kommenttiin #31

Taitaa Kujala olla aika kujalla Ilmavoimien tosiasiallisesta puolustuskyvystä. Tosiasiallisesti, jos Venäjä hyökkäisi Suomeen ilmavoimilla, siinä olisi Ilmari Juutilaisen Suomen-ennätys 94 alasammuttua vihollista, nopeasti uhattuna. Jos ja kun lentäjämme kepittivät NATO-vastustajia Excercise Frisian Flagissa 100-6, niin venäläiset olisivat lähinnä ohjuksenruokaa.

Venäjän filosofia sotilasasioissa on aina ollut maksimoida määrä laadun kustannuksella. Lopputuloksena on ollut hirveä joukkoteurastus ja kamalat omat tappiot. Eikä se filosofia ole tähän päivään mennessä muuttunut miksikään.

Martti Kauppala

”Suomen sotilaallisen puolustamisen kannalta hävittäjiä huomattavasti tehokkaampi ja halvempi keino olisi modernien liikuteltavien ilmatorjuntajärjestelmien hankkiminen.” Kaikentietävien professorien Markku Kuisman ja Jussi Pakkasvirran sekä yliopistonlehtori Juri Mykkäsen ja kustantaja Mika Rönkön keskustelun avaus.

Kuinka seitsemän monitoimihävittäjää riittää puolustamaan Suomea? Ohjukset apuun. Eräs tällainen ohjusjärjestelmä olisi MIM-104F (PAC-3) Patriot-ohjus. Ohjuksen realistinen korkeatorjuntakyky on 20 km ja kantama on 80 km. Ilmatorjuntakyvyn lisäksi ohjuksella on myös rajallinen kyky torjua ballistisia ohjuksia. Siihen että Patriot-ohjuksilla pystytään suojaamaan 10 sotilaallisesti kriittisintä kohdetta, tarvitaan vähintään 30 ohjuspatteria, lavettia, joissa jokaisessa on 4 ohjusta.
Yhden patterin torjuntasektori on 360 astetta. Valvonta-alueen koko 4000-8000 km² ja torjunta-alueen koko 2000-4000 km², maasto-olosuhteet rajoitteena. Kolmen patterin muodostaman patteriston kehän halkaisija on noin 400 km.
Tällaisella 20 km korkeuteen yltävällä ilma- ja ohjustorjunnalla, nykyisen lähi- ja keskimatkan torjuntakyvyn kanssa saataisiin ilmasuoja vain kolmasosaan Suomen pinta-alasta. Edellyttää että vähintään joka toinen ohjus osuu ja myös tuhoaa kohteen. Kun ohjus kerran on laukaistu, se on mennyt. Ja uusia tarvitaan heti lisää. Yksi ohjus maksaa noin 3 miljoonaa euroa, osui tai ei. Hinta-arvio järjestelmälle tulenosoitus- ja valvontatutkineen, komentokeskus- ja tulenjohto yksiköineen, ohjustenlatauslaitteiston ja huolto sekä voimakoneyksiköiden ja 30 ohjuslavetin, laukaisualusta, kokonaisuudelle mukaan lukien 240 ohjusta, noin 6-8 miljardia euroa.

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/201703152200086107
https://en.wikipedia.org/wiki/MIM-104_Patriot
https://yle.fi/uutiset/3-9943130

Pasi Pulkkinen

Hävittäjä on hyökkääjän ase, ja toimii se myös tasavertaista vastustajaa vastaankin.

70-luvulla kehittymään lähtenyt ohjusteknologia on kuitenkin muuttanut hävittäjien roolin aivan toiseksi. Ilmasta-ilmaan, ilmasta-maahan, maasta-ilmaan ja maasta-maahan ohjuksien kehitys on muuttanut koko sodankäynnin. WWII kaltaisia ilmataisteluita ei enää ole. Ilmataisteluissa hävittäjät vastaan hävittäjät toimitaan ilmasta-ilmaan ohjuksilla jo ennen näköyhteyttä. "Dod fight" ei enää ole. Hävittäjät ovat miehitettyjä laukaisualustoja, nimenomaan hyökkääjälle, kun se suojaa maahyökkäystään.

Ensimmäisessä Irakin sodassa Irak lennätti hävittäjänsä Iraniin piiloon, koska ymmärsi ne hyödyttömiksi ylivoimaista vihollista vastaan. Jenkit olisivat lätkineet ne alas paljon ennen minkään tehtävän suoritusta. Samoin olisi Suomessa. Venäjän hyökätessä olisi ainut mahdollisuus lennättää koneet suojaan Ruotsiin. Toki Ruotsi ei antaisi niitä käyttää sieltä käsin, ettei se joutuisi konfliktiin Venäjän kanssa.

Venäjän ensimmäinen teko sodan alussa on juuri lentokenttien ja varalaskupaikkojen tuhoaminen. Salaisetkin varalaskupaikat tuhotaan sikäli kun ilmassa olevat, vielä ehjät, hävittäjät laskeutuvat niille. Suomen lentokalusto olisi tehty toimintakyvyttömäksi ennen kuin yhtään kontaktia Venäläisiin on saatu, ja tämä tapahtuu sodan ensimmäisenä tuntina. Venäjän ohjuskalusto on minuuttien lentomatkan päässä kaikista Suomen strategisista kohteista sotaolosuhteissa.

Tuossa tulevassa KUVITTEELLISESSA sodassa Venäjällä on jokin strateginen tavoite, eihän se muuten hyökkäisi. Tuo tavoite on Itämeren alueen ilmatilan hallinta ja Pohjois-Norja ja sieltä ilmatilan hallinta Jäämerelle. Lapin läpi menevälle liikenteelle emme paljoa voi, mutta Etelä-Suomen läpi menevät maahuoltoyhteydet voimme estää maasta-ilmaan ohjuskalustoa hankkimalla tai itse kehittämällä.

Venäjä haluaa Hankoniemen ja Ahvenanmaan saaristoa omalle tutka ja ohjuskalustolleen. Hankoniemeen se haluaisi maahuoltoyhteyden, ja se meidän on estettävä, ja siinä myös onnistumme ohjuksilla.

Suomen peitteinen maasto mahdollistaa toimimisen vihollisen huoltoyhteyksiä vastaan sissi-taktiikalla. Tuo taktiikka on erittäin tehokas. Siinä kulutetaan vihollista tehokkaasti pienillä resursseilla. Sissi-taktiikan esteenä on kuitenkin vihollisen ilmaherruus. Nykyaikaisessa Venäjän lentokoneissa ja helikoptereissa on käytössä lämpökamerat ym. tilannekuvaa parantavat laitteet, jotka tekevät sissien toiminnasta mahdotonta. Jotta voisimme mahdollistaa sissien toiminnan, on matalalla toimivat hävittäjät ja helikopterit pidettävä poissa toiminta-alueelta. Tämä onnistuu runsaalla lähi-ilmatorjuntaohjuskalustolla.

Yhdellä F35 hävittäjän elinkaarikustannuksen hinnalla saamme noin 15 000 stinger-ohjusta. Suurissa erissä stingerin hinta on noin 40 000 euroa (laukaisulaitteen noin 100 -200 000euroa). Murto-osalla hävittäjien hinnasta saisimme niin runsaan ohjuskaluston, että vihollinen tietää ettei se koskaan voisi luoda suojattua huoltoyhteyttä valloittamiinsa strategisiin kohteisiin. Tämä vihollisella oleva tieto on myös paras sotaa ehkäisevä yksityiskohta.

Kun vihollinen tietää puolustavan voiman olevan hajallaan eli lähes mahdotonta tuhota nopeasti, ehkäisee se hyökkäyshaluja. Jos sen sijaan hankimme keskitettyä voimaa kuten HX-hävittäjät ja laivastohankinnat, emme itse asiassa pienennä mahdollisen vihollisen hyökkäyshaluja. Keskitetty voima on helppo tuhota nopeasti, minuuteissa. Venäjän kyvyt tuhota Suomen kaltaisen maan keskitetty voima tappioitta on erinomainen. Hajautetun voiman tuhoamiseen Venäjä sen sijaan ei kykene, kuin suurin omin tappioin. Venäjä ei ole Neuvostoliitto. Venäjän maavoimat, joita tarvittaisiin hajautetun voiman tuhoamiseen, ovat varjo NL aikaisista voimista.

Tämä on se skenaario johon meidän pitää valmistautua. Hajautettu voima, puolueettomuus, hyvät suhteet ja diplomatia. Se on rauhan tae.

Martti Kauppala

”Ja von Döbeln ratsasti joukkojaan tarkastaen, ol aukkoja ohjus-puolustukses.” Edellä esittämässäni ohjuspuolustuksessa on monitoimihävittäjien, saatika ohjuksien vaatimia aukkoja vaikka kuinka paljon.
Ajatelkaa, ”Neljä Kaiken Tietäjää”, kolmea nurin käännettyä laakeaa kahvikuppia joista muodostatte kolmion pöydälle, sen sotilaallisesti tärkeän kohteen ympärille. Jokaisen kahvikupin pohja on noin 20 km korkeudessa (torjuntakorkeus) ja kupin suuaukon halkaisija on 160 km. Vihollinen hyökkää kahdella monitoimihävittäjällä 8 -12 km korkeudelta, 1300 km tunnissa, ylhäältä alaspäin. Kumpikin kone omaan valitsemaansa kahvikuppiin. Jassm-ohjuksen ilmasta-maahan, kantama on 370 km. Noin 150 kilometriä ennen kupin keskellä olevaa patteria, molemmat koneet ampuvat omaan kuppiinsa jassm-ohjukset 2 kpl ja perään kaksi liitopommia. Tiukka kaarto ja jälkipoltin jyristen äkkiä karkuun.
Sankarilliset ohjuspatterit tekevät ihmeen! Kaikki neljä jassm-ohjusta sekä neljä liitopommia torjutaan! Tulee toinen hävittäjäpari joka toistaa tempun. Kiitos ja hyvästi sankarilliset ohjuspatterit. Tyhjästä on paha nyhjästä. Kaikki ohjukset meni jo. Noin 15 minuuttia ja ovi itse kohteeseen on auki. Seuraaville jo perässä tuleville monitoimihävittäjille. Avatun oven leveys on noin 300 km. Ei se tämän vaikeampaa ole, parvitaktiikka monitoimihävittäjille?
Kuis kävi ”von Döbelnin” ? https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005973206.html

Kaikentietävien professorien Markku Kuisman ja Jussi Pakkasvirran sekä yliopistonlehtori Juri Mykkäsen ja kustantaja Mika Rönkön tuleekin suhtautua hyvin kriittisesti Suomen suureen hävittäjähankintaan, hehän ovat sotilasasioiden ja puolustuspolitiikan huippuasiantuntijoita.
Toivottavasti he esittävät myös kustannustehokkaan ratkaisun Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan. YYA-sopimusta vm. 2021, suomalaiset tuskin hyväksyvät.

Suomen ilmatilan valvonnan- loukkaukset ja tunnistustehtävät voisi ulkoistaa. Kyllä Finnair, Aeroflot, KLM jne. varmasti hoitaisivat sen oman toimensa ohessa, ja sopuhintaan, kiitos.

Erkki Malinen

Katsokaa uutisia siinä nähdään miten tänäpäivänä soditaan, Hiluks ja lavalle konekivääri, lippalakki takaperin ja ammutaan niin perkeleesti. Kannattais sotaintoilijoiden vaihtaa Tuntematon sotilas elokuva johonkin muuhun, sodat soditaan tänäpäivänä aivan muulla tavalla.

Tapio Lehtimäki

No, ne Hilux-heput eivät pärjäisi Tuntemattoman jermuille sekuntiakaan.

Avomaastossa pystypäin kookoon suuliekillä sijaintinsa alleviivaava turo tekee itsestään maalitaulun. Kunpa Suomea uhkaisivatkin vain avolava-autoilla liikkuvat lippalakkipäät.

Erkki Malinen

Ne tuntemattoman jermut on melkein kaikki jo kuolleet, uusia ei tule Tammikuun pakkaset sai jo keskeytys ryöpyn varusmiehiin. Tämän päivän sodassa jos kuolee muutama sotilas se on jo maaliman laajuinen uutinen, Tuntematon sotilas on historiaa.

Pentti Westerholm

MIkä se Nato on, siitä on ilmiselvästi kansalaisilla liian vähän tietoa.Nato tavoite on säilyttää demokratia,yksilövapauden kunnioitus ja rauhanomaisten ratkaisujen haku kriisitilanteissa.Jäsenmaat sitouvat yhdessä puolustamaan mikäli johonkin jäsenvaltioon kohdistuu hyökkäys.Naton päätoimisto sijaitsee Brysselissä ja sitä johtaa tanskalainen Jens Stoltenberg.Siis Nato ei hyökkäile sinne tänne mielensä mukaan!

Jenni Martin

Tässä on jälleen yksi syy, miksi mitään todella tärkeitä asioita ei milloinkaan saa jättää intellektuellien päätettäväksi.

Syy on siinä, että intellektuellit elävät siellä omassa norsunluutornissaan, tietävät kaiken teoriassa, elävät oman päänsä sisällä eivätkä tajua käytännön asioista ja ns. tosielämästä ja siitä, miten asiat tosielämässä ovat, tippaakaan.

Veijo Paasonen

Hävittäjillä puolustaminen ei todellakaan anna pidemmän päälle etua. Voimakkain puolustus saadaan aikaan hajautetulla jalkaväellä. Tämän on osoittanut, Vietnam, Korea ja Afganistan. Edes USA kyennyt näitä valtaamaan.

Kansan voimakas puolustustahto on ratkaisu. Nato ei auta tähän.

Tapio Lehtimäki

Mitä tulee kansan voimakkaaseen puolustustahtoon, eiköhän se ole etulinjassa paljon voimakkaampi, jos on kunnon työkalut sodan käymiseen. Siksi Nato.

Sinä ehkä kuulut Cajanderin mallin kannattajiin, mutta pelkäänpä, ettei pelkkä kokardi lippalakissa enemmistön taistelutahtoa isommin nostata.

Pekka Näränen

Tutkijat ovat usein ihan aiheellisestikin tuoneet esiin, ettei heidän näkemyksiään kuunnella päätöksenteossa. Sitten professorit menevät esittämään vappuvitsien tasoisia typeryyksiä alueesta, johon heillä ei ole pienintäkään asiantuntemusta. No, sitten taas tietysti ihmetellään, miksi tutkijoiden näkemyksiä ei kuunnella päätöksenteossa ... :D

P.S. Ja Rauno on taas yhtä Kujalla kuin ennenkin ...

Kimmo Salomaa

Venäjä tuhoaisi suomen hävittäjät ohjuksilla kentille ennen kuin kerkiäisivät ilmaan.Samaa asiaa oli jossain ilmailu asiantuntija sanoi että hävittäjiä ei nykyään tarvita kuin ilmatilan valvontaan.ohjukset ja muut ovat ajaneet ohi hävittäjien

Risto Jääskeläinen

Ilmatorjunnalla ei saavuteta samaa vaikutusta kuin lentokoneesta laukaistavalla rynnäkköristeilyohjuksella. Ero tulee esille kaiketi siinä, että vihollisen pitemmän matkan ohjusasemat ovat täysin suojassa suomalaiselta ilmatorjunnalta, mutteivät noilta lentokoneista ammuttavilta ohjuksilta.
En ole sotilasasiantuntija, mutten usko noiden proffienkaan olevan.

Martti Kauppala

Kylmä Totuus , Holodnaja Prada
Venäjän asevoimista 3/5 on sijoitettu Läntisen sotilaspiirin alueelle. Vastuu alue alkaa Pohjoiselta jäämereltä Muurmanskin Kuola niemimaan alueelta päättyen Mustallemerelle. Venäjän asevoimien uudistaminen alkoi 2012, tavoitteena on miljoonan miehen varsinainen sodanajan joukko ja kahden miljoonan koulutetun reservin kokonaisuus. Varsinaisen sodanajan joukon rungon muodostaisi 85% ammattiarmeija joka koostuisi upseereista ja sopimussotilaista. Lopun täydentäisi varusmiehet ja reservissä olevat nopeantoiminnan yksiköt. Operatiivinen toimintakyky näillä joukoilla pitäisi saavuttaa 50% kolmessa päivässä, siis 72 tunnissa. Viikossa toimintakyvyn pitäisi olla 75% ja täysi valmius kolmessa viikossa.

Tavoite uudistukselle asetettiin vuoteen 2020 mutta se ei tule onnistumaan. Syitä on monia joista merkittävin on raha ja kaluston tekninen uudistaminen. Vain ohjusaselaji on tällä hetkellä aikataulussa. Ilma- ja merivoimien osalta tavoite on noin 50-60 % saavutettu, sen sijaan maavoimien kaluston osalta tässäkään ei ole onnistutettu. Varusmieskoulutuksessa on suuria haasteita jotka heijastuvat suoraan reservin toimintakykyyn.

Rauhanajan organisaatiossa on koko läntisessä sotilaspiirissä yli 40 erillistä rykmenttiä tai pataljoonaa. Tärkeimpinä joukkoina ovat 12 moottoroitua jalkaväkiyhtymää, kaksi panssariprikaatia, viisi tykistöprikaatia, neljä tykistöohjusprikaatia, yksi raketinheitinprikaati, seitsemän ilmapuolustusprikaatia sekä yksi pioneeriprikaati ja yksi pioneerirykmentti.
Läntisen sotilaspiirin alueella rauhanajan maavoimien sotilaallinen potentiaali on huomattavan vahva. Sotilaspiirin alueelle on muodostettu kolme suurta armeijan yksikköä. Kuudes yleisjoukkojen armeija, on sijoitettuna entisen Leningradin sotilaspiirin alueelle ja sen esikunta sijaitsee Karjalan Kannaksella, Agalotovossa. Yleisjoukkojen toinen Kaartinarmeija, ja sen esikunta toimii Mulinoissa, Moskovan itäpuolella. Vuoden 2015 aikana muodostettiin Moskovan alueelle myös ensimmäinen Kaartin panssariarmeija.

Venäjä saa pelkästään läntisen sotilaspiirinsä alueelta kolmessa viikossa100000-150000 miehen ja kaluston Suomen rajalle, ilman liikekannallepanoa ja reserviään. Sisäiset siirrot riittävät, muodollisesti Muurmanskin Kuolan niemimaan ja entisen Leningradin sotilaspiirin yhteisharjoituksessa, karjalan korpien alueella.

Näillä voimilla ei Suomea miehitetä, kysymykseen tulisi rajatut strategisesti tärkeiden alueiden haltuunotot. Sissisodalla ja FIM-92 Stinger-ohjuksilla ei Suomen 30 strategisesti tärkeintä kohdetta suojella. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005986953.html

Venäjän ilmavoimista ei niin tyhmää, ammattitaidotonta everstiä tai kenraalia löydy joka määräisi hävittäjät ohjuksineen hyökkäämään 2-4 kilometrin korkeudella johon FIM-92 Stinger-ohjus jotenkin torjuntaan kykenee. Olalta laukaistavat ohjukset ovat hyviä maahanlaskujoukkojen lähitorjunnassa, taistelu- ja kuljetushelikoptereita vastaan. https://yle.fi/uutiset/3-8855345

Hannu Hyvönen

Mikä olisi vaihtoehto hävittäjille?

Suomen tulee näyttää esimerkkiä maailmalle ja varustautua vain oman maan puolustukseen ilman hyökkäysaseita, kuten hävittäjiä.

Pystymme suojaamaan rajalinjan ja kaikki asutuskeskukset vihollisen lentotoiminnalta luomalla maan kattavan hajautetun ilmatorjuntaohjusjärjestelmän, murto-osalla hävittäjien vaatimista kustannuksista. Kahden hävittäjän hinnalla koko maan kaikki asutuskeskukset olisivat ilmatorjuntaohjusten suojakilven alla, eikä vihollisen lentokoneilla olisi asiaa ilmatilaamme.

Ilmavoimien sijasta tulisi panostaa hajautetun ja toimintakykyisen sissiarmeijan ja siviilivastarinnan kapasiteettien rakentamiseen.

Todellista maan puolustusta olisi myös rakentaa maan kattavaa hajautettua energiahuoltojärjestelmää, joka toimisi myös silloin, kun keskitetty infra ei toimi. Tulisi myös antaa koko väestön kattavaa koulutusta omavaraistaitoihin ja teknologioihin ruuan ja energiantuotannon osalta. Sotien suurimmat uhriluvut syntyvät sotatoimien jälkeen, kun yhteiskunnan rakenteet ja infrastruktuurit eivät toimi.

https://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/3179916/Havittajilla+ei+maata+p...

Martti Kauppala

”Kahden hävittäjän hinnalla koko maan kaikki asutuskeskukset olisivat ilmatorjuntaohjusten suojakilven alla, eikä vihollisen lentokoneilla olisi asiaa ilmatilaamme”.
Väittämä nojaa siis vakaasti uskomukseen hävittäjien lentämisestä, männynlatvojen tasalla. Hävittäjiin ei nykyisin käytössä olevilla Asrad-R torjuntakorkeus noin 5 km, tai Nasams-ohjuksella torjuntakorkeus 8 km pystytä.

”Venäjän ilmavoimista ei niin tyhmää, ammattitaidotonta everstiä tai kenraalia löydy joka määräisi hävittäjät ohjuksineen hyökkäämään 2-4 kilometrin korkeudella johon FIM-92 Stinger-ohjus jotenkin torjuntaan kykenee. Olalta laukaistavat ohjukset ovat hyviä maahanlaskujoukkojen lähitorjunnassa, taistelu- ja kuljetushelikoptereita vastaan.” Katso kommentti 56.

Ruotsalaisen monitoimihävittäjän Jas Gripen-39 E arvioidaan maksavan noin 40-50 miljoonaa euroa, eurooppalaisen monitoimihävittäjän Eurofighter Typhoon 55-65 miljoonaa euroa kpl.

”Eräs tällainen olisi MIM-104F (PAC-3) Patriot-ohjus, hinta 3 miljoonaa dollari kappale. Hinta-arvio MIM-104F (PAC-3) järjestelmälle tulenosoitus- ja valvontatutkineen, komentokeskus- ja tulenjohto yksiköineen, ohjustenlatauslaitteiston ja huolto sekä voimakoneyksiköiden ja 30 ohjuslavetin, laukaisualusta, kokonaisuudelle mukaan lukien 240 ohjusta, noin 6-8 miljardia euroa”. Btw. katso kommentti 15.

Martti Kauppala

Venäjä on sijoittanut Suomen lähialueelle noin 100-120 taistelukonetta. Näihin kuuluu hävittäjät, hävittäjäpommittajat, pommikoneet, tiedostelukoneet. Tämän lisäksi alueelle on sijoitettu 30-80 taistelu- ja kuljetushelikopteria.
Kuolan niemimaan ja Leningradin alueen välillä sijaitsevat seuraavat tukikohdat ja lentokentät. Severomorsk-3, Monchegorsk , Olenogosrk joissa on Mig-25, Suhoi-24, ja Suhoi-33 hävittäjiä sekä Tupolev-22M3 tiedustelu- ja pommikoneita. Karjalassa Äänisen länsipuolella on Petrozavodsk’in (Petroskoi) ja Besovets’in tukikohdissa Suhoi-27 hävittäjiä. Alakurtin tukikohdassa 60 km päässä rajasta on Mi-8 kuljetus- ja Mi-24 taisteluhelikoptereita. Leningradin lähistöllä on Pribylovossa Mi-8 kuljetus- ja Mi-24 sekä Ka-52 taisteluhelikoptereita ja Pushkin’in tukikohdissa Suhoi-24 ja Suhoi-27 hävittäjiä.
Ohjustukikohtia joissa on S-300, S-400, Iskander-ohjuksia löytyy Muurmanskin Olenja Guba, Karjalankannaksella Vaskealan aluella ja Zelenogorskissa sekä Reshetnikovossa. Iskander- ja Kalibr-K ohjustukikohta on Laukaassa (Luga).
Venäläistä geopolitiikkaa jota ei edes yritetä salata.

Hävittäjät ja hävittäjäpommittajat kantavat konetyypistä riippuen ilmasta-maahan ohjuksia ja erilaisia liitopommeja 8-14 kappaletta kerralla. Näiden aseiden kantama vaihtelee 50-300 km ja alisooninen nopeus 500-800 km/t.

Miksi koneet hyökkäisivät alle 8 km korkeudelta, Asrad-r ja Nasams ohjusten ylin kantama, puhumattakaan FIM-92 Stingerin 2-4 km torjuntakorkeudesta?

Olette te sushnat aikamoisia sissejä kun nämä aseet ja koneet katajapuskan juuresta olkapääohjuksin torjutte. Suojellessanne 30 strategisesti tärkeää kohdetta, tai muita kyliä ja kaupunkeja. Aika velikultia ovat Markku, Jussi, Juri, Mika, Rauno, Veijo, Pasi, Erkki, Kimmo ja Hannu, tosi vesseleitä.

Sotatieteen professori eversti evp. Mika Hyytiäinen. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/mitka-ovat-venajan-armeijan-heikkoud...

http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251205-myos-venajan-strategi...

Venäjän uusi miehittämätön lentoase, toistaiseksi näköjään traktorin vetämänä, onneksi. https://www.popularmechanics.com/military/aviation/a26027921/russia-auto...

Hannu Mononen

Professorit siis haluavat välttämättä ääliön mainetta itselleen ja ennen vanhaan arvostetulle ammattikunnalleen, esiintymällä syvällä rintaäänellä asiassa, josta heillä ei näytä riittävän minkäänlaista ymmärrystä.

Vain suuruudenhulluus voi nostattaa virtsaa nuppiin tuossa määrin sen uskomuksen varassa, että akateeminen titteli itsessään tuottaa heille automaattisesti kaikkitietävyyden kaikilla aloilla.

kalle kulkas

Hävittäjillä on vain yksi tarkoitus: Niiden pitää pystyä estämään pommikoneiden pääsy sisämaahan. Yksi pommikone tuhoaa kaiken 1500metriä×300 metriä suuruiselta alueelta. Kirjanoppineet voivat kuvitella,mitä on yliopistosta jäljellä,kun 50 ryssän pommikonetta pörrää Hesan yllä. Päästäisiin ainakin eroon tyhmistä professoreista.

Rauno Tuomisto

Suomen sotilaallisen puolustamisen kannalta hävittäjiä huomattavasti tehokkaampi ja halvempi keino olisi modernien liikuteltavien ilmatorjuntajärjestelmien hankkiminen. Kovin hypoteettisen kriisin kohdalla Suomen hävittäjät tuhotaan tehokkaasti jo maassa”, he väittävät.
Yllä oleva lainaus.
Ja todellinen tarve jos puhutaan Suome puölustamisesta.

Antti Soininen

Tulevassa suursodassa Suomeakaan ei pelasta mikään. Olipa hävittäjiä satoja tai vaikka tuhansia. Ei Natokaan pelasta Suomea. Päinvastoin. Nato -rakkaus on varmin tae Suomen tuhoon. Nyt olisi viisainta keskittyä loppuiäksemme tieteisiin, taiteisiin ym. jaloihin harrasteisiin. Ja urheiluhan on vanhastaan tuttu sodan korvike.