Maanantai 17.6.2019

Data-analyysi: Jussi Halla-ahon tviitti synnytti raivon – 16-vuotias Atte Ahokas ampaisi ilmastotähdeksi

Luotu: 
11.4.2019 11:29
  • Kuva: Alma Talent
    Kuva
|

Faktakulma

Etsitkö sopivaa eduskuntavaaliehdokasta? Kokeile Uuden Suomen vaalikonetta.

Ilmasto on ollut näiden eduskuntavaalien selvä ykkösteema sosiaalisen median keskusteluissa. Tämä käy ilmi analytiikkayhtiö iloom.io:n analysoimasta datasta, joka kattaa julkiset viestit niin Twitteristä, Facebookista, keskustelupalstoilta kuin uutiskommenteistakin. Myös työllisyys on ollut eduskuntavaalien alla tärkeä keskusteluaihe.

Eduskuntavaaleihin liittyviä julkisia sosiaalisen median viestejä lähetetään iloom.io:n mukaan Suomessa yli 136 000 kappaletta viikossa. Tästä yli 60 000 on Twitter-viestejä eli tviittejä. Seuraavana tulevat keskustelufoorumit ja Facebook, molemmat noin 30 000 viestillä.

Puolueista sosiaalisen median viestintää hallitsee etenkin vaalisunnuntain lähestyessä perussuomalaiset. Seuraavina tulevat kokoomus, sdp, keskusta ja vihreät. Perussuomalaisten ympärillä käytävä keskustelu pongahti uudelle tasolle Yle Areenaan liittyvän kohun jälkeen, kertoo iloom.io:n analytiikkapäällikkö Janne Korpi.

”Siitä nousi sellainen some-pöhinä tai suorastaan some-raivo, jonka seurauksena keskustelu kaikista perussuomalaisten teemoista nousi yhtäkkiä selkeästi. [Areena-kohun] jälkeen keskustelu heistä laski, mutta se on pysynyt selkästi korkeammalla tasolla kuin mitä se oli aikaisemmin”, Korpi sanoo.

(Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.)

Korpi kertoo, että kohun jälkeen perussuomalaisia koskevien sosiaalisen median viestien määrä lähes kaksinkertaistui, kun muita puolueita koskeva keskustelu on noussut tasaisemmin.

LUE MYÖS: Näkökulma: Jussi Halla-aho pani Ylen polvilleen väittämällä ihan omiaan

”Kun vaalit lähestyvät, valtaosa keskustelusta rupeaa olemaan aktiivien ja vahvojen kannattajien keskinäistä nokittelua. Siitä ei välttämättä tule vahvasti tiettyä teemaa esiin. Erityisesti tämän tyyppinen pöhinä perussuomalaisten ympärillä tuntuu kasvaneen paljon”, Korpi jatkaa.

Yle Areenaa koskeva kohu alkoi sunnuntaina aivan maaliskuun lopussa, kun osa ohjelmista poistui järjestelmäpäivityksen vuoksi. Myös Jussi Halla-ahon Ylen puheenjohtajatentti oli sunnuntai-iltana jonkin aikaa poistuneena Areenasta.

”Hatunnosto” – 16-vuotias aktivisti nousi vaikuttajalistalle

Kokoomus, sdp, keskusta ja vasemmistoliitto ovat puolueista eniten pitäneet esillä työllisyyteen liittyvää keskustelua, mutta Korpi kertoo, että työllisyysteemassa ei nouse esiin selviä aihetta esillä pitäviä henkilöitä.

”Työllisyys on ollut aika hyvin kakkosteemana yleisesti ottaen. Vaikuttaa siltä, että ei ole mitään sellaista tahoa, joka erityisesti olisi profiloitunut työllisyydestä puhumiseen, vaan se keikkuu aika monessa muussa keskustelussa. Puhtaasti työllisyysfokuksella puhujia ei ole.”

Sen sijaan vilkkaassa ilmastokeskustelussa vihreät hallitsevat ilmatilaa. Iloom.io kokosi Uuden Suomen pyynnöstä viimeisten viikkojen merkittävimmät Twitter-vaikuttajat ilmastokeskustelussa. Listalla ovat vihreiden kansanedustajat Emma Kari ja Satu Hassi sekä vihreät puolueena.

”Siitä nousi sellainen some-pöhinä tai suorastaan some-raivo, jonka seurauksena keskustelu kaikista perussuomalaisten teemoista nousi yhtäkkiä selkeästi.”

Huomiota herättää se, että listan neljäntenä on 16-vuotias ilmastoaktivisti Atte Ahokas.

”Se, että 16-vuotias ilmastolakkoileva nuori pääsee tälle listalle, niin se on ihan hatunnoston arvoinen suoritus. Siellä on moni poliittinen konkari, joka ei pysty samaan vaikuttavuuteen”, Korpi sanoo.

(Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.)

Iloom.io kokosi myös maahanmuuttokeskustelun vaikuttavimmat tviittaajat. Maahanmuuttoa hallitsevat puolestaan perussuomalaiset: listan ykkösenä on puolueen poliittinen suunnittelija Riikka Purra, kakkosena puolueen oma tili ja viidentenä puheenjohtaja Halla-aho.

(Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.)

Sekä ilmasto- että maahanmuuttokeskusteluun liittyy myös niin sanottu vastapuoli eli ilmastokriitikot ja maahanmuuttoon myönteisesti suhtautuvat. Nämä soraäänet eivät kuitenkaan pääse kuuluviin kokonaiskuvassa, Korpi sanoo.

”Ilmastokritiikki tai ilmastodenialismi tuntuu tulevan aika pitkälle samoista lähteistä, kuin mistä tulee maahanmuuttokritiikki. Sekä ilmasto- että maahanmuuttokeskustelussa on se jännä juttu, että valtaosassa keskustelua yksi näkökulma on selkeästi vallalla. Ilmastonmuutokseen skeptisesti suhtautuvien ääntä ei juurikaan isossa keskustelussa kuuluu, ja vastaavasti maahanmuuttopuolella maahanmuuttokritiikki tuntuu olevan vahvasti siellä vallalla. Se ei tarkoita sitä, etteikö soraääniäkin olisi, mutta niitä esiintyy niin vähän, että ne eivät juurikaan nouse laajemmassa kontekstissa esiin.”

LUE MYÖS: Tutkijat: Sdp voi vielä horjahtaa ja perussuomalaiset nousta kärkeen

Maahanmuuttoon liittyvä keskustelu ei ole viime viikkoina vilkastunut, pikemminkin päinvastoin. Myöskään EU:ta ja Venäjää koskeva keskustelu ei ole yltänyt lähellekään ilmastokeskustelun vilkkautta.

”Teemat eivät ole toisiaan poissulkevia. Sikäli on yllättävää, että EU ja Venäjä -keskustelu on ollut melko vähäistä. Viimeisellä viikolla EU ja Venäjä -keskustelu on ollut alamaissa, mutta ilmastokeskustelu on taas kasvanut rajusti. Aikaisemmin ne ovat seuranneet samaa käyrää: ilmastosta puhuttiin muun maailman kontekstissa. Nyt saattaa olla, että ilmastosta on puhuttu kansallisten keinojen kautta”, Korpi pohtii.

Laajamittaista bottitoimintaa ei ole suomalaisessa sosiaalisessa mediassa tullut ilmi.

”Kun dataa on purettu paljon ja vertailtu sitä jo pidemmän aikaa, niin on ilmeistä, että on tahoja, jotka tekevät koneellista vaikuttamisviestintää jonkun verran”, Korpi arvioi.

Koneellisella vaikuttamisviestinnällä tarkoitetaan esimerkiksi viestien automaattista jakamista.

”Kyse ei suinkaan ole yhdestä tahosta, vaan arvioin, että on muutamia tahoja, jotka sitä harrastaa. Korostan, ettei ole mitään merkkejä siitä, että se olisi ulkomailta tulevaa vaikuttamista, vaan ihan puhtaasti puolueiden lähellä olevat tahot, jotka yrittävät puskea viestiä ulos kaikkia keinoja käyttäen”, Korpi toteaa.

Iloom.io:n käyttämä datatyökalu käy läpi monta kertaa päivässä koko suomalaisen Twitterin, avoimen Facebookin sekä kaikki tärkeimmät keskustelufoorumit ja uutissivustot. Datatyökalu myös tunnistaa erilaiset kielen kontekstit eli esimerkiksi sijamuodot.

Iloom.io on kulttuurin ja vaikuttamisen analytiikkaan keskittyvä yhtiö, joka on aiemmin tutkinut muun muassa etujärjestöjen lobbausteemoja sekä sosiaalisen median keskusteluja vastuullisuusaiheista.

LUE MYÖS:

Näkökulma: Li Anderssonin punavihreältä unelmalta putosi pohja

Hakkerit iskivät Suomen vaalipalveluun – ”Erittäin vakava asia”

Faktakulma

Etsitkö sopivaa eduskuntavaaliehdokasta? Kokeile Uuden Suomen vaalikonetta.

Henkilöt: 
Yritykset: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Jari-Jukka Annala

Koska persuilla ei ole asiaa, pitää huutaa interwebissä. Ja kaikki uppoaa "hyödyllisiin idiootteihin". Tuosta viimeisestä ei sitten kannata innostua vaan etsiä Googlella, mitä se tarkoittaa. Joissakin viiteryhmissä sitä ei tarvitse selittää.

Hilkka Laikko

Ilmastonmuutos: Aloitetaas sähköautoista - ai pelastavat maailman ilmaston? Mistä akut tehdään? Koboltista ja litiumista eli akkujen valmistus saastuttaa sekä kaivostoiminnan että valmistuksen osalta huomattavasti ilmastoamme. Toisekseen systeemi ei ole kehittynyt tarpeeksi, jotta nuo autot toimisivat kunnolla pitkillä etäisyyksillä tai että latauspaikkoja olisi riittävästi. Ainoa toimiva ratkaisu on luoda uusia polttoainemalleja ja hybridiautoja, joiden käyttövoima voidaan luoda monella eri tavalla. Tuuli vain Aurinkoenergia? Nyt meillä estetään veroilla tehokkaasti aurinkoenergian käyttö, vaikka jo pelkkä lämminveden lämmittäminen säästäisi aurinkopaneelilla huomattavasti energian käyttöä muihin tarpeisiin puhumattakaan pientuotannosta valtakunnanverkkoon. Paneelin elinikä on 25-30 vuotta ja tekniikka menee eteenpäin koko ajan. Tuulivoima sen sijaan saa valtiontukea - miksi. Kannattaa katsoa molemmissa järjestelmissä omistajataustat - niin alkaa tämän Suomi nimisen maan korruptiokuviot selvitä. Kela - taksi järjestelmä on sekin yksi mielenkiinoinen "ilmastoteko" - Pahimmassa tapauksessa taksit huseeraavat kaksinkertaisia matkoja aiempaan verrattuna ja parin keskustataustaisen poliitikon kassa kilisee.....

Nita Hillner

Suomessa on paljon ns. piilokorruptiota - Esim. rakennusteollisuus lobbaa voimakkaasti päättäjiä ja siksi he voivat rakentaa sutta ilman riittävää vastuuta - Tuulivoimassa on mukana Pekkarisen sukulaisia ja muita suuria tahoja, jotka hyötyvät yritystuesta - Suuret liikkeet saavat parhaat markkinapaikat ym. ym...

Pasi Anttila

Asiahan on helppo ja yksinkertainen. Leikkaat kulutustasi 2/3 ja se on yksilönkohdalla siinä. max. 3000 k hiiltä/per vuosi. Suomalaisen ka. on tuossa 10700.

Sitten tulee järjestelmä eli yhteiskunnat ja yritykset jotka muuttavat energian käytön suunnan pois fossiilisista.

Toisin sanoen länsimaisen kulutuskeskeisen kulttuurin muutos.

Ja jos et uskokkaan ilmastonmuutokseen tai siihen että se on tälläkertaa ihmisen aiheuttama niin nämä asiat pitää tehdä jokatapauksessa luonnonsuojelun tähden.

Juha-pekka Naukkarinen

Maahanmuuton kustannukset pystytään laskemaan helposti,sen sijaan ilmastoon sijoitettavat rahat on arvioiden varassa,kansa pelkää tätä muutosta minkä kaikki muut puolueet PS:ää lukuunottamatta ovat hahmottaneet kauhukuvaksi talouden kannalta,kun Suomi on jo tehnyt enemmän kuin vaaditaan!

Irma Asikainen

"Ehä sil oo mittää vällii, mitä sanoo, koha sannoo", sano mei mummo-vainaakii ja se taitaa pittää paikkase viel tännäi päin.
Eli ei se kaikki puhe PerSuistakaan positiivista ole, mutta näkyy se gallupeissa. Eri asia kantaako se äänestyskoppeihin asti.

Pasi Anttila

Paljos suomen osuuus on väestöstä?
Milloinkas suomen ylikulutuspäivää vietettiinkään.
Täytyy myös muistaa että kun suomalainen ostaa ulkomailta. esim kiinasta niin se tavara kun tuotetaan kiinassa se saastuttamien menee kiinalaisten piikkiin.

Tapio Lehtimäki

Suomi on iso maa, jossa asuu maailman mittapuulla harvakseltaan ihmisiä. Jos Suomen "ylikulutus" mitataan valtiotasolla, jossa otetaan huomioon sekä täällä asuvat ihmiset että maapohja metsineen ja hiilinieluineen, ylikulutuspäivä ei koita koskaan.

Suomen vuosittainen kulutus ei ylikuluta, vaan alikuluttaa luonnonvaroja. Kulutusreserviä jää vielä hulppeat 111%. Vuoden 2019 kulutuksen vaatimat luonnonvarat on käytetty vasta 8.2.2021.

Timo Hietanen

Ilmastomuutos ? Aloitetaanko ilmastomonopolista ja poliittisen suojakuoren
alla sisäsiittoisesti puuhastelevasta IPCC-paneelista, jonka aiheuttamaa tämä
nykyinen ilmastoangsti on. On toiminut 30-vuotta skandaalista toiseen, on
kyseenalaistettu omista manipuloinneistaan, valehtelustaan, sopivien kalib-
rointien käytöstä omia vaihtuvia ilmastomalleja todistellessaan. Tiedettäkö
muka - on kyseenalaistettu mutta IPCC ei vasta-argumentteja esittäviä hyvällä
katso. Monien tutkijoiden mielestä IPCC pitäisi lakkauttaa epätieteellisenä ja
lähinnä Uutta Uskontokuntaa edustavana huuhaa-luomuksena.