Maanantai 17.6.2019

Jan Vapaavuori kertoo miksi vastusti sote-uudistusta – varoittaa segregaatiosta Helsingissä: ”Tilanne menossa huonompaan suuntaan”

Luotu: 
12.4.2019 08:16
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent arkisto
    Kuva
    ”On rehellistä myöntää, että meillä on tiettyjä hiljaisia signaaleja siitä, että tilanne on menossa huonompaan suuntaan”, Helsingin pormestari Jan Vapaavuori sanoo segregaatiosta eli alueiden ja ihmisten eriytymisestä.
|

Suomessa on pitkä historia maaseutu- ja saaristopolitiikalla, sanoo Jan Vapaavuori (kok), eikä hän voi ymmärtää, miksi nyt kaupunkipolitiikka halutaan leimata vastakkainasetteluksi.

”Ketkään kaupungeissa eivät ole hyppineet seinille siitä, että maassa tehdään aktiivista saaristo- ja maaseutupolitiikkaa. Nyt kun ensimmäistä kertaa keskustellaan kaupungeista tosissaan, on hämmentävää, miten sitä halutaan leimata”, Vapaavuori sanoo.

”Minusta viekkainta vastakkainasettelua on väittää, että toinen harrastaa vastakkainasettelua.”

Suomen suurimmat kaupungit haluavat, että eduskuntavaalien jälkeen Suomessa tehtäisiin ”modernia kaupunkipolitiikkaa”. Hallitusohjelmista kirjausta kaupunkipolitiikasta ei ole toistaiseksi löytynyt.

Vapaavuoren mukaan kaupunkipolitiikka on ennen muuta niiden asioiden huomioimista, joissa kaupungit selvästi poikkeavat muusta maasta.

”Mutta tämä on liian yleinen määrittely”, hän tunnustaa heti.

Seuraavakin määritelmä paljastuu hankalaksi, kun Vapaavuori sanoo, että ”olennaisinta on ymmärtää kaupunkipolitiikan filosofia”. Pikkuhiljaa kuulijalle alkaa kuitenkin muodostua kuva, mitä Vapaavuori tarkoittaa.

”Ensiksi kaupungeille pitäisi turvata mahdollisimman laaja toimiala. Toiseksi kaupunkipolitiikkaa tehdään kumppanuutena valtion kanssa. Kolmanneksi pitää mieltää, että on eri tyyppisiä kaupunkeja.”

Siis haluatte lisää pelitilaa kaupungeille?

”Osin. Tai sanotaan, että säilyttää nykyistä pelitilaa. En vaadi lisää.”

Suomen C21-kaupunkiverkoston kaupungit haluavat ”kumppaneina” neuvotella eri hankkeista suoraan valtion kanssa. Vapaavuori nostaa esiin nykyiset valtion ja kuntien solmimat MAL-sopimukset, eli maankäytön, rakentamisen ja liikenteen yhteistyösopimukset, joissa valtio sitoutuu tukemaan liikennehankkeita, kun kunnat kaavoittavat lisää asumista. Vastaavaa kumppanuutta pormestarin mukaan löytyä myös muilta elämän osa-alueilta.

Lisäksi kaupunkipolitiikassa pitäisi Helsingin pormestarin mukaan ottaa huomioon kaupunkien erilaisuus. Jos yhdellä muotilla haluaa tehdä kaupunkipolitiikkaa Kouvolalle ja Helsingille, se tuskin olisi suosiollista kenellekään.

Silti Vapaavuoren puheessa painottuu erityisesti kaupunki toimijana. Painotuksen taustalla voi olla oppi Bloomberg-säätiön ja Harvardin yliopiston historian toiselta kaupunginjohtajakurssilta, jolle Vapaavuori osallistui viime kesänä.

”Halla-aho ei ole täysin väärässä, mutta hän vetää yhtäläisyysmerkit väärään kohtaan”

”Yhdysvalloissa selkeästi mielletään, että kaupungit ovat operatiivisia toimijoita ja pormestarit ovat operatiivisia johtajia enemmän kuin poliittisia johtajia. Tästä ammensin tosi paljon.”

Vahva toimijuus vaatii laajaa toimintavapautta ja siksi Vapaavuoren ”kaupunkipolitiikan filosofiassa” valtion olisi syytä pysyttäytyä sivummalla. Mukaan voi tulla ”kumppanina”, kun sille on erityistä tarvetta.

”Yhdessä Slushin tapahtumassa monta vuotta sitten yhdeltä johtohahmolta kysyttiin, mitä valtiovalta voi tehdä eteenne. Vastaus oli, että pysyä poissa tieltä.”

”Se on vähän arroganttia, enkä minäkään halua sanoa näin. Mutta siinä on puolet totta. Emme kaipaa valtiolta päsmäröintiä, me kaipaamme kumppanuutta.”

Vapaavuori sanookin suoraan, että kaupunkien toimintakentän rajaaminen oli juuri se syy, miksi hän vastusti Juha Sipilän (kesk) hallituksen sote-uudistusta. Se olisi vienyt kaupungeilta sosiaali- ja terveyspalvelut sekä ”kasvupalvelut”, eli työ- ja elinkeinopalveluita.

”Me olemme käytännön toimijoita ja tekemisissä viheliäisten ja vaikeiden kysymysten kanssa kuten segregaation ja eriarvoistumisen. Kaikki, jotka tätä keskustelua ovat vähänkään seuranneet, ymmärtävät, että ratkaisuihin tarvitaan varhaiskasvatusta, koulutusta, asuntopolitiikkaa, kaavoitusta, kotouttamista, sotea ja nuorisotyötä.”

”Kunnilla luonnollisesti on nämä kaikki tehtävät hoidettavanaan. Eihän sekään vielä takaa, että tehtäisiin fiksua politiikkaa, mutta onnistumiselle on paremmat edellytykset, kun kaikki pysyy samoissa käsissä. Sote- ja maakuntauudistus olisi pirstonut vastuun eri hallinnontasoille ja se oli keskeisimpiä syitä, miksi vastustin sitä.”

Aiotko vastustaa sotea myös tulevalla vaalikaudella?

”Riippuu mitä siellä ajetaan. Ei minulla tietenkään ole mitään kouristuksenomaista tarvetta vastustaa hallituksen sote-linjauksia. Päinvastoin. Mutta jos ne ovat selvästi suurten kaupunkien ja sitä kautta koko kansakunnan edun vastaisia, niin totta kai vastustan jatkossakin”

Segregaation ohella huono-osaisuus keskittyy sekin vahvimmin kaupunkeihin. Vapaavuori listaa, että pitkäaikaisasunnottomuus, heroiiniriippuvuus ja hiv-tartunnat ovat kaikki ilmiöitä, jotka ylikorostuvat esimerkiksi Helsingin väestössä. Samalla hän on huolissaan myös gettoutumisesta.

Hän tähdentää, että vertailu Ruotsiin tai pelottelu Tukholman, Malmön tai Göteborgin kehityksellä on silti kaukaista. Helsingissä esimerkiksi asuntopolitiikkaa on tehty hyvin toisella tavalla.

”Mutta on rehellistä myöntää, että meillä on tiettyjä hiljaisia signaaleja siitä, että tilanne on menossa huonompaan suuntaan”, Vapaavuori sanoo.

Vaalipuheissa gettoutumiskehityksen on nostanut näkyvästi esiin myös perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho.

”Tässä voi sanoa, että Halla-aho ei ole täysin väärässä. Mutta sitten hän vetää yhtäläisyysmerkit väärään kohtaan, että kaikki olisi maahanmuutosta johtuvaa. Vakava segregaatio on yhteiskunnassa ihan yhtä paljon kantaväestön oirehtimista ja kantaväestön sisäistä polarisaatiota: kun samaan aikaan yhä useammalla menee tosi hyvinkin, niin silti moni putoaa kelkasta.”

LUE MYÖS:

3 ministeriä kielsi tv:ssä tienneensä kohutusta sote-raportista – Yksi oli saattamassa alulle

EK: Kaupungistumisesta tehtävä kärkihanke – ”Vähintään 600 milj. €:n väyläinvestoinnit vuosittain”

Tutkijat: Asuminen tulee muuttumaan – ”Omistaminen ei enää ole tärkeää”

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Timo Hietanen

Varoittaa segregaatiosta - nyt vasta ? Jos tästä aiheesta kirjoitti muutama vuosi
sitten - leimattiin rasistiksi. Näin se takki kääntyy Kokoomuksellakin, Ja eihän
Vihreiden taistelutantereella Hesassa mitään ongelmia ole, eihän ? Suomi on
kuulemma onnistunut itämaiden tietäjien asuttamisessa mutta kenen piikkiin ?

Jaakko Aalto

Ehkä nyt on otollisempaa puhua, kun on näyttöä tämän vihervasemmistolaisen kaupunkipolitiikan turmiollisuudesta. Seuraavaksi varmaan voi ottaa esiin liikennesuunnittelun ja rakentamisen, jossa entisen Valoisampaa, Väljempää, Viihtyisämpää oppirakennelman on korvannut Synkeämpää, Ahtaampaa, Ankeampaa -oppi. Tuskinpa Vapaavuori sentään haluaa mainetta pormestarina, joka teki Helsingistä Pohjolan Detroitin. Hänen äänivaltansakin on kuitenkin rajallinen.

Raimo Laine

Näin on. Lisäksi tiiveissä kaupungeissa ilma saastuu ja hengittäminen on jo tappavampaa kuin tupakoiti eli jos muutat Helsinkiin lyhennät elämääsi ainakin viidellä vuodella. Lisäksi ahtaus, puistojen puute, melu, ruuhkat ja elämisen kalleus aiheuttavat psyykkistä oirehtimista.
Eipä Helsingin terveydenhuoltokaan kovin mallikasta ole, tuskin Sote sitä huonommaksi olisi saanut.

Tommo von Tallrik

Olisi hyvä tiedostaa, että sellaista aikakonetta ei ole vielä keksitty, jolla Suomi pääsisi takaisin 50-luvulle ja voisi pysyä siellä. Suomessa asuu nyt muualta maailmasta tänne muuttaneita ihmisiä ja heidän jälkeläisiään, eikä sellaista hallitusta ole näköpiirissä, joka tämän tosiasian kykenisi muuttamaan toiseksi. Näin ollen on pyrittävä siihen, että nämä täällä asuvat ihmiset sopeutuisivat yhteiskuntaamme mahdollisimman hyvin. Tässä ei rasistinen ja katkeroitunut asenne auta piirun vertaa, päin vastoin se haittaa tavoitteen saavuttamista. T. Stadilainen veronmaksaja

Seppo Simonen

Jan Vapaavuori lietsoo meitä luokkayhteiskuntaan I luokaan kuuluisi kymmenen keskuskaupunkia Helsingin johtaessa näitä cityjä II luokkaan kuuluisi maaseutu ja niiden pienemmät keskukset. Maaseudun II luokka palvelee näitä vapaavuorelaispunavihervasemmistoa tuottaen heille sähkön, veden, ruuan, viinat ja oluet. Kaiken lisäksi maaseutu puhdistaa ilman metsien hiilinieluissa kun esim.Helsinki tupruttaa mustaa savua miljoona tonnia kivihiiltä polttouuneissaan lämpöä tuottaessaan.
Vapaavuorelainen yhteiskunnan asuinkeskitys johtaa Ruotsin Rinkebylaisiin etnisesti eriytynesiin yhteisöihin pitemmän päälle ja se ei ole hyvä asia siispä ei ääntä tälläiselle kehitykselle.

Ari Ojala

Neljä viidestä suomalaisesta haluaa pitää koko maan asuttuna. https://yle.fi/uutiset/3-10313405
Vapaavuoren keskittämis- ja kaupunkipolitiikka ei saa kannatusta.
Hänen jatkuva puuhastelu ja muiden tekemien töiden arvostelu alkaa näyttämään siltä, että hän ei hallitse omaa tehtäväänsä. Polte oman edun edistämiseen on valtava ja siinä menee varmaan nykyiseltä kokoomuksen puheenjohtajalta jakkara alta. Taitaa olla jopa hänen tavoitteensa.

Juha Lapveteläinen

Segregaatio on maantieteessä käytetty termi alueellisesta eriytymisestä puolueiden hallitsemassa poliittisessa Suomen Tasavallassa. Yksityiskohtiin segregaatiossa kuuluvat elämäntavat, tuloerot, hyvinvointierot, kulttuuriset erot ja muut sosiaaliset erot. Poliittiset puolueet väittävät myös maakuntamallia Keskustapuoluetta lukuunottamatta toimimattomaksi ratkaisuksi? Asia ei pidä paikkaansa. Sote-ja Terveydenhoitouudistus oli toimimaton ratkaisu maakuntamallien osalta ainoastaan poliittisten ratkaisujen vuoksi, siitä puuttui todellinen paikallishallinto. Maakuntamalli toimii Ahvenanmaan maakunnassa täysin moitteettomasti Suomen kansalaisten osalta, jos joku väittää toisin haluan kuulla asiasta argumentin? Sosiaali-ja terveyspalveluiden vastuun jakaminen maakunta-ja kuntasektorin välillä on järkeen perustuva ratkaisu, kun tähän lisätään vielä valtionsektorin vastuu sosiaali-ja terveydenhoitomallista maakuntien alueilla, niin ratkaisu toimii äänestäjän kannalta täydellisesti. Omat vastuualueet terveyspalveluissa tulisi nimenomaan jakaa näiden kolmen suuren julkisen sektorin palveluntuottajien kanssa keskenään Suomen tulevaisuuden puolesta ja rakentavassa yhteistyössä. Yksityissektori terveyspalvelujen tuottajana toimisi maakuntien alueilla myös jatkossa erikseen, yksityissektorin ei pidä tulla osaksi julkista sektoria. Eduskunnan poliittiset puoluepäätökset eivät voi koskea yksityisen yrityksen toimintasuunnitelmia tai olla osa yritystoimintaa. Suuri ongelma on myös pääkaupunkiseudun valtava kasvuvauhti muihin suuriin tasavallan kaupunkeihin verrattuna, muu tasavalta ja sen kaupungit tulevat tuhoutumaan poliittisilla pääkaupunkikeskeisillä ratkaisuilla tulevaisuudessa. Itsehallinnollinen maakuntaratkaisu lisäisi innovatiivisia uusyritysratkaisuja energiatuotanto vaihtoehtojen lisäksi alueellisesti, sekä lisäisi työpaikkoja jossa olisi raskaan julkisen sektorin työpaikkoihin verrattuna järkeä myös valtionhallinnon verotuottojen kannalta. Poliittiset puoluedustajat ystävineen maalailevat julkisuudessa piruja seinille siitä, että jos itsehallinnolliset maakunnat saisivat päättää kansalaistensa asioista täysin itsenäisesti, niin mitä tahansa voisi seuraavaksi isänmaassa tapahtua? Väite on aivan absurdi. Maakuntien välillä on suuria eroja niin kulttuurisesti-kielellisesti kuin persoonallisesti ihmisten kesken, maakuntavaltuustot eivät toteuta mitään sellaisia ratkaisuja esimerkiksi Ahvenanmaan Maakunnassa, jotka ovat maakunnassa asuvien Suomen kansalaisten ja äänestäjän vastaisia ratkaisuja. Niin kunta-kuin maakuntavaltuutetut asuvat samassa maakunnassa äänestäjiensä kanssa, kunta-ja maakuntavaltuutetut ajavat maakunnassa asuvien kansalaisten ja äänestäjän etua maakunnan alueella tärkeää työtä tehden. Edustajainhuoneen edustaja, joka myös pormestari Jan Vapaavuoren tulisi Helsingin edustajana tasavallan pääkaupungin puolesta olla, ajavat maakunnan etua edustajainhuoneessa tehden yhteistyötä eduskunnan kanssa maakuntiin liittyvien ratkaisujen osalta. Ongelma asiassa on poliittinen valta. Suomen Tasavallassa olevat yli 300 kuntaa saisivat maakuntaratkaisulla perustuslaillisen itsemääräämisoikeuden, joka luonnollisesti olisi poliittisten puoluepäätösten vastainen ratkaisu vallankäytön kannalta, tämän vuoksi maakuntaratkaisu ei käy puoluepoliitikoille. Paikallishallintoa kunnissa hallitaan puoluepoliittisesti eduskunnan valtioneuvostosta käsin valtionosuus määrärahojen avulla perustuslailliset oikeudet syrjäyttäen, tämä ei ole äänestäjän ja Suomen kansalaisen etu. Perustuslailliset oikeudet toteutuvat ainoastaan itsehallintolain turvin perustuslaillisin kirjauksin. Ahvenanmaan maakunta on ensimmäinen itsenäisen Suomen tasavaltalainen alue isänmaassa.

Ari Ojala

Näin se meni. Vapaavuoren sotesekoilu myös osoitta sen. Helsinki ei edes vastannut kohdaltaan alkuperäiseen soteselvitykseen. Vasta myöhemmin kun asiat on edennyt esitti omissa nimissään Helsinkiä omaksi maakunnaksi, mutta hallitus mm. aikataulusyistä ei tähän suostunut. Tämä Vapaavuoren esitys jo osoittaa, että pohjimiltaan on kyse hänen henkilökohtaisista valtapyrkimyksistä.

Hannu Hillo

Vapaavuori vaatii kaupunkipolitiikkaa, mutta se ei voi olla samanlaista Helsingille kuin Kouvolalle. Sanoisi reilusti vaativansa Helsinkipolitiikkaa. Taustalla ikäänkuin kajastaa näkymä Helsingistä valtiona valtiossa.