Torstai 25.4.2019

Näkökulma: Löytyisikö pääministeri Jussi Halla-aholle kavereita hallitukseen?

  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    Jussi Halla-aho Alma Talentin puheenjohtajahaastattelussa maaliskuussa 2019.
|

Faktakulma

Mikä Vaalivalvojat?

Vaalivalvojat on Kauppalehden, Talouselämän ja Uuden Suomen politiikan toimittajista koostuva ryhmä, joka kommentoi eduskuntavaaleja maaliskuun ensimmäisestä viikosta alkaen. Mikä on vaalien kannalta päivän polttavin kysymys? Vaalivalvojat kertovat – joka arkipäivä.

Minkälainen olisi pääministeri Jussi Halla-ahon linja? Mistä hänelle löytyisi hallituskumppaneita?

Nyt kun tuoreimmat kannatusmittaukset ovat nostaneet perussuomalaiset toiseksi suurimmaksi puolueeksi, niin tämäkin poliittisesti mahdottomana pidetty asia voi muuttua todeksi.

Alman vaalikoneen sekä Talouselämän puoluejohtajakyselyn perusteella voimme onneksi päätellä jotain Halla-ahon linjoista, siis muustakin kuin hänen nuivasta suhtautumisestaan maahanmuuttoon. Halla-aho jättää vastaamatta moniin kysymyksiin, mikä voi tarkoittaa joustavuutta hallitusneuvotteluissa.

Voimme laskea muille puolueille ”persupisteitä” sen mukaan, miten usein niiden puheenjohtajien mielipiteet vastaavat Halla-ahon näkemyksiä. Rajaamme tarkastelun viiteen suurimpaan puolueeseen, koska niistä ilmeisesti kolme tarvitaan hallituksen rungoksi.

LUE MYÖS: Antti Rinteen vastaus jäi kesken Ylen tentissä – Tämä on sdp:n linja perussuomalaisista ja hallituksesta

Aloitetaan Talouselämän kysymyksillä. Tiedustelimme ensin, pitääkö energiaintensiivisen teollisuuden energiaveron huojennuksesta luopua? Tämän veronpalautuksen arvo on teollisuudelle noin 200 miljoonaa euroa vuodessa. Yritykset pitävät sitä tärkeänä työllisyyden kannalta, mutta ekonomistit ja suuri osa poliitikoista pitävät sitä turhana yritystukena.

Halla-ahon mielestä energiaveron huojennuksesta ei pidä luopua. Hän tosin täsmensi, että ”vielä parempi ratkaisu on laskea energian verotusta”. Enemmän tai vähemmän samalla kannalla tässä kysymyksessä olivat Sdp:n Antti Rinne ja keskustan Juha Sipilä. Molemmille piste.

Toinen kysymys: Voiko Suomen metsänhakkuita lisätä nykyisestä? Halla-ahon vastaus on KYLLÄ, eli sama kuin Rinteellä, Sipilällä ja kokoomuksen Petteri Orpolla. Pisteet heille, vihreiden Pekka Haavistolle ei mitään.

Kolmas kysymys: Pitääkö hyvätuloisten, yli 74 200 euroa vuodessa ansaitsevien lisävero poistaa?

Halla-ahon vastaus on EI. Samaa mieltä ovat kaikki muut paitsi Orpo, joka nostaisi hyvätuloisten tulorajan takaisin muutaman vuoden takaiseen 90 000 euroon. Kaikille piste, paitsi Orpolle vain puolikas.

Neljäs kysymys: Pitääkö korkeakouluissa ottaa käyttöön kaikille lukukausimaksu?

Halla-ahon vastaus: EI. Hän lisää kuitenkin, että EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleville pitäisi asettaa lukukausimaksu, joka vastaa todellisia kustannuksia. Kukaan muu ei keksinyt tehdä tässä kysymyksessä eroa EU/ETA-maiden opiskelijoiden ja ulkopuolisten välillä, joten kukaan ei saa pisteitä.

Entä voiko joillekin ryhmille maksaa työehtosopimuksia alempaa palkkaa? Halla-aho ruksasi molemmat vaihtoehdot ja antoi täsmennyksen: ”Vastaus riippuu siitä, miten työmarkkinoita avataan ulkomaiselle halpatyövoimalle. Alennettua palkkaa ei pidä käyttää kotouttamistoimena.”

Kaikki muut vastasivat EI – sopimuspalkkoja ei voi alittaa, eli kaikki saavat yhden persupisteen.

Seuraavaksi kysyimme, pitääkö listaamattomien yritysten verokohtelua kiristää nykyisestä? Halla-ahon vastaus oli EI, ja samaan päätyivät Orpo ja Sipilä, joten kokoomukselle ja keskustalle piste.

Talouselämän kyselyn viimeinen kohta koski piensijoittajien verotuksen keventämistä. Se ei olisi Halla-ahon mieleen. Kielteisen vastauksen antoi myös vihreiden Haavisto, joten piste hänelle, muille ei mitään.

Väliraportti: Lähinnä Halla-ahon linjaa näyttää olevan Sipilä, joka sai viisi persupistettä seitsemästä mahdollisesta. Tämä ei ole yllättävää, koska keskusta on jo ilmoittanut menevänsä tarvittaessa perussuomalaisten kanssa samaan hallitukseen. Kokoomus ja varsinkin Sdp sekä vihreät ovat puolestaan ilmoittaneet selvästi, ettei yhteistyö Halla-ahon kanssa ole arvopohjan erojen vuoksi mahdollista.

Sdp:llä on tässä vaiheessa kuitenkin jo neljä persupistettä, kokoomuksella 3,5 ja vihreillä kolme. Halla-aho vaikuttaa melkein vasemmistolaiselta.

Ei polttomoottorikiellolle

Siirrymme Alma median vaalikoneeseen, jossa ehdokkaille esitettiin 20 väitettä ja viisi vastausvaihtoehtoa, asteikolla ”täysin samaa mieltä, samaa mieltä, neutraali, eri mieltä ja täysin eri mieltä”.

Pistelasku jatkuu siten, että Halla-ahon kanssa täysin samasta vastauksesta saa pisteen, viereen osuvasta vastauksesta puolikkaan.

Väite 1: ”Oikeutta poliittisiin lakkoihin pitää rajoittaa.” Tähän Halla-aho ei ottanut kantaa. Orpo ja Sipilä vastasivat olevansa väitteestä samaa mieltä, joten molemmille puoli pistettä.

Väite 2: ”Toisen asteen koulutuksesta pitää tehdä täysin maksutonta.” Halla-ahon vastaus oli ”Eri mieltä”, ja kun muut viisi puoluejohtajaa olivat maksuttomuuden kannalla, niin kukaan ei saa pisteitä.

Väite 3: ”Pääomatulojen verotusta pitää kiristää.” Halla-aho vastasi olevansa eri mieltä, Sipilä ja Orpo molemmat ”täysin eri mieltä”, joten molemmille puoli pistettä. Sdp ja vihreät olivat veron kiristyksen kannalla ja jäävät ilman pisteitä.

Väite 4: ”Viinejä pitää saada myydä vapaasti ruokakaupassa.” Halla-aho oli tästä samaa mieltä, ja kokoomus saa ainoana puolikkaan pisteen, koska se oli ”täysin samaa mieltä”.

”Äärimmäisessä tapauksessa Halla-ahon vaalivoitto voi jopa murtaa poliittisen tabun, jonka mukaan Suomen keskusta, demarit ja kokoomus eivät mahdu samaan hallitukseen”

Väite 5: ”Suomen pitää seurata muiden Pohjoismaiden esimerkkiä ja asettaa aikaraja uusien polttomoottoriautojen kieltämiseksi.” Halla-aho oli tällä kertaa täysin eri mieltä, samoin kuin Orpo ja Sipilä. Rinne ja Haavisto olivat täysin vastakkaisella kannalla ja jäivät ilman pisteitä.

Väite 6: ”Perintöverosta pitää luopua.” Halla-aho ilmoitti olevansa samaa mieltä, kuten myös Orpo, joten kokoomukselle piste, muille ei mitään.

Väite 7: ”Vanhustenhoidon laatua pitää nostaa tuloverotusta kiristämällä.” Halla-aho oli tästä eri mieltä, samoin kuin Sipilä, Orpo ja Rinne, eli pisteet heille. Haaviston kanta oli neutraali, eli hänelle puolikas piste.

Väliaikaraportti: Keskustalla on persupisteitä 8,5, kokoomuksella 8, Sdp:llä 5 ja vihreillä 3,5.

Lisää ydinvoimaa

Väite 8: ”Suomen valtion velkaantumista pitää vähentää leikkaamalla sosiaalitukia.” Halla-ahon vastaus oli neutraali, eli hänellä ei ole kantaa. Kaikki muut olivat väitteestä maltillisesti ”eri mieltä” ja saavat puoli pistettä.

Väite 9: ”Suomi tarvitsee lisää ydinvoimaa myös viidennen ydinvoimalan jälkeen muun muassa ilmastonmuutoksen torjuntaan.” Halla-aho oli täysin samaa mieltä, samoin Orpo, eli kokoomukselle piste. Rinne oli vain ”samaa mieltä”, joten demareille puolikas. Lisäydinvoiman vastustajiksi ryhtyneet Sipilä ja Haavisto eivät saa mitään.

Väite 10: ”Suomen pitää pyrkiä rajoittamaan jyrkästi turvapaikanhakijoiden pääsyä maahan.” Halla-aho oli tästä tietysti täysin samaa mieltä. Puoli pistettä menee samanmielisille Orpolle ja Sipilälle, muut eivät saa mitään.

Väite 11: ”Vanhempainvapaa pitää jakaa tasan naisten ja miesten kesken.” Halla-aho oli täysin eri mieltä, samoin Sipilä. Piste vain keskustalle.

Väite 12: ”Kansalaisen pitää saada tulevaisuudessa perustuloa ilman ehtoja.” Halla-aho oli taas täysin eri mieltä, eli täysin samaa mieltä kuin Orpo, jolle täysi persupiste. Rinne ja Sipilä saavat puolikkaan.

Väite 13: ”Suomen pitää rajoittaa sotilaallista harjoittelua Naton ja Yhdysvaltojen kanssa.” Oman puolueensa Nato- ja Venäjä-mielisten välillä tasapainoileva Halla-aho ei ottanut tähän kantaa. Orpo oli täysin eri mieltä, eli hän jää nyt ilman pisteitä; muut saavat puolikkaan olemalla vain eri mieltä.

Väite 14: ”Hornetien korvaaminen on niin kallista, että uusia hävittäjiä voidaan ostaa vähemmän kuin puolustusvoimat haluaa.” Halla-aho ei ottanut kantaa tähänkään. Rinne ja Haavisto olivat myös epätietoisia, joten piste molemmille. Sipilä ja Orpo olivat täysin eri mieltä, joten he jäävät ilman.

Väliaikaraportti: Lähinnä Halla-ahon kantoja on Sipilä 11,5 persupisteellä, kakkosena on kokoomuksen Orpo 11:llä. Rinne ja Haavisto alkavat jäädä – edellisellä pisteitä on 8,5, jälkimmäisellä 5,5.

Ei kantaa kasvissyöntiin

Väite 15: ”Kotihoidontuen maksimiaika on pudotettava kolmesta vuodesta kahteen, jotta naisia saadaan nopeammin takaisin työmarkkinoille.” Halla-aho oli tästä ”eri mieltä”, Sipilä ”täysin eri mieltä”, joten puoli pistettä hänelle. Puolikkaan saa myös Rinne, jonka vastaus on neutraali. Kotihoidontuen keston leikkaamista kannattaneet Haavisto ja Orpo eivät saa mitään.

Väite 16: ”Suomessa pitää hyväksyä virallisesti kolmas sukupuoli.” Halla-aho on tästä eri mieltä, Orpo samoin. Sipilä on täysin eri mieltä, Rinne epätietoinen, Haavisto asteikon toisessa päässä. Kokoomukselle piste, keskustalle ja demareille puolikas.

Väite 17: ”Evankelisluterilaisen kirkon verotusoikeus pitää poistaa.” Halla-aho oli tästä uskonnottomana samaa mieltä, eli todennäköisesti aika lailla eri mieltä useimpien perussuomalaisten kanssa. Myös muut muut puoluejohtajat halusivat säilyttää nykytilan, joten kukaan ei saa pisteitä.

Väite 18: ”Olen valmis ryhtymään kasvissyöjäksi ilmastonmuutoksen hidastamiseksi.” Halla-aho jätti taas vastauksensa neutraaliksi, ja muiden vastaukset hajosivat. Rinne ja Orpo saavat puoli pistettä, koska edellinen sanoi olevansa samaa mieltä, jälkimmäinen eri mieltä. Haavisto ja Sipilä edustivat äärilaitoja, ja jäävät ilman pisteitä.

Väite 19: ”Maahanmuuttajan sopeutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan riippuu kulttuuritaustasta ja uskonnosta.” Halla-ahon mielestä asia on täysin selvä. Sipilä saa puoli pistettä vastaamalla ”samaa mieltä”. Muille ei tipu mitään, koska he olivat väitteestä eri mieltä.

Viimeinen väite: ”Sukupuolten välinen palkkatasa-arvo on toteutunut hyvin suomalaisessa työelämässä.” Halla-aho oli väitteestä samaa mieltä, kaikki muut tavalla tai toisella eri mieltä, joten kukaan ei saa pisteitä.

Ja sitten lopputulokset: puoluejohtajien mielipiteisiin perustuvia perussuomalaispisteitä sai eniten keskustan Juha Sipilä, yhteensä 13. Toiseksi tuli kokoomuksen Petteri Orpo 12,5 pisteellä. Antti Rinteelle pisteitä kertyi tasan 10, Pekka Haavistolle 5,5.

Halla-ahon voitto voisi murtaa poliittisen tabun

Tämän tarinan opetus on, että tiukan paikan tullen perussuomalaisilla, kokoomuksella ja keskustalla on hyvinkin paljon yhteistä. Eikä yhteistyö monissa talouskysymyksissä olisi täysin mahdotonta myöskään demareiden kanssa.

Jussi Halla-aho tarjosi kysymyksiin neutraalia vastausta selvästi useammin kuin kukaan muu, joten hän voi tarpeen vaatiessa liikkua hallitusneuvotteluissa joustavasti suuntaan jos toiseenkin.

Jos vertailuun otetaan mukaan pienemmät puolueet, niin perussuomalaisten lähelle sijoittuu myös kristillisdemokraatit. Sari Essayahin vastausten perusteella kd saisi tässä sormiharjoituksessa peräti 15 persupistettä ja mahtuisi kevyesti Jussi-Halla-ahon hallitukseen tukipuolueeksi.

Perussuomalaisten ei kuitenkaan kannata menettää yöuniaan tämän puoliksi leikkimielisen laskelman vuoksi, sillä todennäköisesti puolue jätetään oppositioon.

Halla-ahon pääministeritien voi tukkia sama Viron malli, joka uhkaa Antti Rinnettä: jos suurin puolue ei saa kohtuullisessa ajassa enemmistöä taakseen, muut voivat syrjäyttää sen ja muodostaa hävinneiden koalition.

Äärimmäisessä tapauksessa Halla-ahon vaalivoitto voi jopa murtaa poliittisen tabun, jonka mukaan Suomen keskusta, demarit ja kokoomus eivät mahdu samaan hallitukseen. Hyvällä tuurilla niillä olisi eduskunnassa yhteensä 105 paikkaa, aivan riittävästi toimintakykyiselle enemmistöhallitukselle, ainakin vähäksi aikaa.

Kirjoittaja on Talouselämän toimittaja.

LUE MYÖS:

Antti Rinteen vastaus jäi kesken Ylen tentissä – Tämä on sdp:n linja perussuomalaisista ja hallituksesta

Perussuomalaisilla sauma jopa hallitukseen? – Jussi Halla-aho Ylellä: ”Muiden puolueiden vakuuttelut vaalipuhetta”

Uusi skenaario nousi esiin: ”Alkuperäinen porvarihallitus perussuomalaisilla saattaa jatkaa”

Näkökulma: HS-tentti paljasti, että kokoomus valmistautuu sinipunaan

Näkökulma: ”Mitä meditoitte?” - Jussi Halla-ahon käytös vaalitentissä yllätti

Näkökulma: Saako Jussi Halla-aho kaivettua nämä piilokannattajat esiin?

Faktakulma

Mikä Vaalivalvojat?

Vaalivalvojat on Kauppalehden, Talouselämän ja Uuden Suomen politiikan toimittajista koostuva ryhmä, joka kommentoi eduskuntavaaleja maaliskuun ensimmäisestä viikosta alkaen. Mikä on vaalien kannalta päivän polttavin kysymys? Vaalivalvojat kertovat – joka arkipäivä.

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Viljo Asikainen

Kyllä löytyisi, jokaisella on hintansa. Sillä edellytyksellä että kumppani(t) saisi haluamiansa ministerisalkkuja ja pykäliä hallitusohjelmaan. Olisi selvää että perussuomalaiset ei pääministeriydestä huolimatta saisi ehdotonta salkkuenemmistöä hallituksessa joten pääministeri olisi aina äänestystilanteissa muun hallituksen vanki. Pääministeri ja perussuomalaiset joutuisi täten pidättäytymään kaikesta mitä muu hallitus ei hyväksyisi.

Näillä edellytyksillä Halla-aho ei hallituksen muodostajaksi lähtisi.

Mark Andersson

2015 SSS-hallituskoalition toistuminen HOS-muodossa merkitsisi painajaista.

Ennusteeni on punamulta: SDP, Vihreät, Vasemmistoliitto, kepu, joka suostutellaan palaamaan juurilleen. Ehkä jopa RKP tulisi mukaan. Tällä on vankka enemmistö (ilman RKP:täkin) toisin kuin HOS-hallituksella, vaikka olisi KD:llä vahvistettu.

Tapio Lehtimäki

Paskanmarjat. Kepuleille lähtö punvihermultaan veisi myös puolueen kannatuksen multiin.

HOSE-hallitusta pukkaa ja sen muodostaa PS, Kok, Kepu ja KD. Kansa kiittää, kun lihatiskejä ei muuteta salaattipöydiksi ja matkat saa taittaa kohtuuhintaisella dieselillä.

Kirsi Visunen

Suomen tulevaisuuden kannalra mielestäni olisi hyvä, että saataisiun hallitus esim. kok, kesk, PS, krist. Pahoin pelkään, että punavihreä hallitus veisi Suomea huonompaan suuntaan talouspolitiikassa.

On kyllä täysin käsittämätöntä, jos Petteri Orpo kieltäytyy tekemästä yhteistyötä ja antaa mieluummin vastuun vasemmistolle ja kokoomuspoliitikot siihen suostuvat.

Jussi on älykäs ja isänmaallinen poliitikko.

Risto Sinkko

Hallituksen muodostamisessa ei ole kysymys enemmistöstä, vaan ehdottomasta enemmistöstä. Hallituskoalitiolla voi olla enemmistö eduskunnassa, mutta ei ehdotonta enemmistöä, jolloin se on siis vakiintuneen kielenkäytön mukaan vähemmistöhallitus.

Juha-pekka Naukkarinen

Maahanmuutto vie suomalaisten verorahoja 3,2 miljardia keskimäärin vuodessa,näin kirjoitti Pauli Vahtera,kukaan ei ole sitä pystynyt kumoamaan,joten eikö olisi paikallaan järjestää kansan äänestys asiasta,eli kysyä Suomen kansalta ovatko he valmiita rahoittamaan tämän tyyppistä maahanmuuttoa!

Mikko Toivonen

Vältän tarkkaa veikkaamista, kun veikkaamistahan se on. Varsinkin ennen vaalituloksia.
Veikkaan kuitenkin Halla-ahon älyä täältä katsomosta analysoituna, että hän ei ole alkuunkaan enään vanhan smp hengen tavoin kepulien huijattavissa.
Sen sijaan kuka liittoutuu kenenkinin kanssa on jo liikaa veikattavaksi kun nyt ainakin gallup tuloksista arvaillen kaikenlaiset koalitiot ovat mahdollisia. Ainoat jotka ovat joitain koalitioita pois sulkeneet ovat RKP, SDP, Vihreät, He ovat knsalaiset jakaneet karsinoihin. Mun lammas..sun lammas........

Teppo Raininko

Kovasti keskustellaan siitä, ketkä kelpuuttaisivat Perussuomalaiset hallituskumppaneikseen. Mielenkiintoinen kysymyksenasettelu on mielestäni myös se, keiden kanssa Perussuomalaiset olisi valmis hallitukseen?
- vihervasemmiston suvakki-ilmastopellet eivät tule kysymykseenkään.
- Orpo ja Sipilä porukoineen ovat isänmaanpettureita.
- Siniset ovat takinkääntäjäpettureita.
- RKP on kaikkea, mitä edellisetkin + kauhea ruotsin kieli.

Jäljelle jää KD sekä mahdollisesti eduskuntaan nousevat Väyrynen ja Harkimo.