Sunnuntai 16.6.2019

Sari Essayahin ”kaikkein kummallisin” suunnitelma puhuttaa - Näin hän vastaa: ”Missä tässä on peli?”

Luotu: 
20.4.2019 15:58
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    Sari Essayah on valmis ottamaan europarlamentaarikon paikan vastaan Suomen EU-puheenjohtajakauden ajaksi jos kd ei ole mukana uudessa hallituksessa.
|

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah perustelee tuplaehdokkuuttaan sillä, että on eurovaaleissa hakemassa paikka ensi sijaisesti puolueelle, ei itselleen. Hän oli ehdolla myös eduskuntavaaleissa ja tuli valituksi.

Esssayah on lisäksi ilmoittanut, että on valmis ottamaan europarlamentaarikon paikan vastaan Suomen EU-puheenjohtajakauden ajaksi jos kd ei ole mukana uudessa hallituksessa. Tämä on aiheuttanut paljon keskustelua pääsiäisen aikana, ja moni on ihmetellyt Essayahin linjausta.

”Yleensä Sari Essayah puhuu asiaa, mutta nyt meni pöpelikön puolelle. Suomen puheenjohtajuus tarkoittaa, että Suomen ministerit johtavat jäsenmaiden ministereistä koostuvia ministerineuvostoja. EU-parlamentaarikkojen rooli ei muutu sen mukaan, mikä on pj-maa”, eduskunnasta pudonnut toimitusministeristön ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk) sanoo.

Kokoomuksen europarlamentaarikko Henna Virkkunen pitää Essayahin suunnitelmaa ”kaikkein kummallisimpana”. 

”Suomen pj-kauden linjauksethan tehdään nimenomaan Suomen hallituksessa ja eduskunnassa. Mepit edustavat suomalaisia EU-parlamentissa. Ihan riippumatta siitä onko puheenjohtajamaana Romania, Suomi vai Saksa.”

 

 

Essayah huomauttaa, että hänen mahdollinen eurovaaliehdokkuutensa oli tiedossa eduskuntavaalien aikana. 

”Ensimmäisen kerran jo viime vuoden puolella asiasta kerroin ja sitä tietoa jopa käytettiin kilpailijoiden vaalikamppailussa. Siksi koko ajan mahdollisimman avoimesti kerron eri vaihtoehdot. Puolueelle paikka on tärkeä, siksi olen ehdolla. Tässä pj-pestissä on vastuunsa”, hän kirjoittaa Twitterissä.

”Eduskunnassa aion myös pysyä, mutta siltä varalta, että puolueena saamme meppi-paikan ja olisin listan ykkönen, olen kertonut ottavani pestin vastaan Suomen pj-kauden ajaksi. Eduskuntavaaleissa oli myös tiedossa, että tarvittaessa lähden ehdolle EU-vaaleihin. Missä tässä on peli”, Essayah jatkaa.

(Juttu jatkuu tviittien alla.)

 

 

 

 

Saman puolueen Peter Östman on kertonut ottavansa mahdollisen paikan vastaan, jos saa puolueessaan eniten ääniä.

Tampereen yliopiston tutkijatohtori Johanna Vuorelma varoittaa niin sanottujen tuplaehdokkaiden vahvistavan puolueisiin kohdistuvaa epäluottamusta, joka jo ennestään on varsin korkealla tällä hetkellä. Tuplaehdokkailla tarkoitetaan siis heitä, jotka ovat ehdolla sekä eduskunta- että eurovaaleissa.

”Luottamus puolueisiin on jo nyt surkealla tasolla. Juuri valittujen kansanedustajien asettaminen ehdokkaaksi eurovaaleissa vahvistanee puolueisiin kohdistuvaa epäluottamusta. Tällainen toiminta herättää kysymään, eikö puolueita todella huoleta niiden jo valmiiksi heikko oikeutus”, hän kommentoi Twitterissä.

Vuorelma huomauttaa, etteivät tuplaehdokkaat kuulu politiikan sääntöihin, eivätkä kaikki puolueet niitä aseta.

”Vaikka ilmiö ei ole uusi, se ei vähennä tällaisen taktikoinnin ongelmallisuutta demokratian näkökulmasta”, hän toteaa.

(Juttu jatkuu tviittien alla.)

 

 

 

 

Tuplaehdokkaita on kd:n lisäksi ainakin vihreillä, vasemmistoliitolla ja perussuomalaisilla.

Eduskuntaan juuri valitut vihreiden Bella Forsgrén, Saara Hyrkkö, Mirka Soinikoski ja Iiris Suomela ovat ehdolla myös eurovaaleissa.  Eurovaaleissa ovat ehdolla myös vasemmistoliitolle isot äänipotit Oulun vaalipiiristä keränneet Merja Kyllönen ja Hanna Sarkkinen. 

Kyllönen kertoi jo hyvissä ajoin, että aikoo jatkaa europarlamentissa, jos tulee valituksi sekä EU-parlamenttiin että eduskuntaan. Kuitenkin Kyllönen kertoi eduskuntavaalien jälkeen siirtyvänsä sittenkin eduskuntaan.Sarkkinen ilmoitti eurovaaliehdokkuudestaan keskiviikkona.

Lue lisää:Vasemmistoliiton vaalitemppu herättää huomiota – Professori IL:lle: ”Puhdasta äänten kalastelua”

Myös perussuomalaisilla eurovaaleissa eduskuntaan valittuja ehdokkaita: Teuvo Hakkarainen, Laura Huhtasaari ja Sebastian Tynkkynen. Huhtasaari ja Tynkkynen ovat ilmoittaneet lähtevänsä europarlamenttiin, jos tulevat valituiksi.

”Piti tämäkin päivä nähdä, että ehdokkaat joutuvat kertomaan aikovansa ottaa vastaan hakemansa paikan jos tulevat valituksi. Eikö sen pitäisi olla itsestäänselvyys jos on lähtenyt ehdolle vaaleihin? Eriskummallinen tilanne, joka tuskin nostaa eurovaalien arvostusta”, sdp:n eurovaaliehdokas, Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi kommentoi.

 

 

Sdp:llä, kokoomuksella ja keskustalla ei ole eurovaaleissa ehdokkaina uuteen eduskuntaan valittuja ihmisiä. Rkp ei ole vielä julkistanut lopullista eurovaalien ehdokaslistaansa.

Lue lisää:

Hjallis Harkimo ”vedättämisestä” vaaleissa: ”Tämä rapauttaa systeemin”

”Vedättäminen” vaaleissa suututtaa – ”Tällainen toiminta on moraalitonta äänestäjiä kohtaan”

Jaa artikkeli:

Kommentit

Jukka Mikkola

On turha puhua mistään ”paikka ensi sijaisesti puolueelle, ei itselleen”- ajattelusta Tilanne on juuri päinvastainen. Se tulee esille, kun verrataan europarlamentaarikon taloudellisia etuja suhteessa kansanedustajan taloudellisiin etuihin. Ero näiden etujen suhteen on suuri mepin eduksi.

Kansanedustajiksi valitut ja nyt mepiksi pyrkivät henkilöt saattavat tuplaehdokkuutensa myötä heitä eduskuntavaaleissa äänestäneet ”hyödyllisen idiootin” osaan.

Pasi Käyhkö

Jukka, juuri näin. Poliitikoilla on tärkeintä ensin oma etu, toiseksi puolueen etu ja kolmanneksi, jos joskus tahtoa ja aikaa riittää tulee maan etu myös tapetille. Kuitenkin niin, ettei oma ja/tai puolueen etu tästä kärsi.

Jukka Mikkola

Tämä mahdollistaa kehityksen domino-efektiin: moraalin vararikko – yhteiskuntarauhan vararikko – itsenäisyyden vararikko.

Euroopan parlamenttiin kuuluu 751 jäsentä, joista 13 on Suomesta. Tämä 13 edustajaa tarkoittaa 1.7 % kaikista parlamentin jäsenistä. Tätä taustaa vasten poliittinen vaikutusvalta on lähes olematonta parlamentissa. Vaikutusvalta on suurinta omaan lompakkoon.

Tuomo Niemelä

Vuorelman mielestä luottamus puolueisiin on surkealla tasolla, mutta kuitenkin eduskuntavaaleissa äänestysprosentti oli korkein 20 vuoteen.

Essayahin toiminnassa en näe mitään vikaa, sillä kuten hän sanoo, hän on suoraan kertonut, mikä on homman nimi.