Torstai 23.5.2019

Petteri Orpo vastaa velkaantumisesta nousseeseen äläkkään: ”En ole lipsumassa talouskurista”

Luotu: 
22.4.2019 11:30
  • Kuva: Petteri Paalasmaa
    Kuva
    Petteri Orpo.
|

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo oikoo julkisuudessa hämmästystä herättänyttä Helsingin Sanomien tulkintaa, jonka mukaan kokoomus olisi valmis lisäämään valtion velanottoa. 

”En ole lipsumassa talouskurista. Toimittaja veti mutkia suoraksi. Vain siinä tapauksessa voi velkaantumista hetkellisesti sietää, että sovitaan todennetuista oikeista työllisyyttä lisäävistä rakenteellisista uudistuksista, jotka tuovat talouskasvua ja lisäävät työllisyyttä”, Orpo tviittasi sunnuntaina. 

(Juttu jatkuu tviittien alla.)

 

 

Helsingin Sanomat otsikoi torstaina kokoomuksen eduskuntaryhmän järjestäytymistä koskeneen uutisensa näin: ”Orpo: Kokoomus voisi lähteä velanottoa väliaikaisesti lisäävään hallitukseen, jos työllisyystoimet ovat riittäviä”.

Kokoomuksen kansanedustaja, ekonomisti Juhana Vartiainen linjaa Orpon tviitistä syntyneessä keskustelussa, että ”jos saadaan vahvoja työntarjontauudistuksia, niihin kannattaa liittää ekspansiivinen finanssipolitiikka, jotta työmarkkinoille tulevat työllistyvät”.

”Sekä poliittisesti että taloudellisesti perusteltu toimintatapa. Silloin vahvistunut talouspotentiaali kompensoi velkakasvun”, hän kommentoi.

(Juttu jatkuu tviittien alla.)

 

 

Aiheesta on noussut vilkas keskustelu pääsiäisenä. Politiikan tutkija Antti Ronkainen ihmettelee, miksi uutinen vaikuttaa suututtaneen monet. 

”Ovatko ihmiset äänestäneet kokoomusta siksi, että he vastustavat julkisen velan kasvua? Kuinka monelle tämä on ollut tärkein prioriteetti äänestettäessä. Kiinnitin huomion tuohon kipuiluun velan kanssa. Ymmärrän, jos kynnyksenä on että vaikka työn tai yrittämisen verotus ei nouse, mutta eikö julkisen velan kasvun kieltäminen ole aika abstrakti vaatimus”, hän kysyy Twitterissä.

(Juttu jatkuu tviittien alla.)

 

 

 

 

Orpo linjasi tiedotustilaisuudessaan tiistaina, ettei kokoomuksen rooli hallituksessa ”ei voi olla vahtia” valtion rahojen vastuullista käyttöä. Kokoomus ja sdp ovat vaalien alla jatkuvasti kiistelleet taloudesta, jossa sdp näkee tarvetta veronkorotuksille ja kokoomus puolestaan työn veroalelle. Kokoomus on arvostellut sdp:n vaalilupauksia vastuuttomiksi valtiontalouden näkökulmasta.

”Kenenkään on turha ajatella, että me olemme siellä paha poliisi, joka sanoo kaikelle hyvälle ei”, Orpo kuvasi sitä, että jo hallitusneuvotteluissa pitää löytää yhteinen linja.

Lue myös: 

Petteri Orpolta ehto Antti Rinteelle: ”Kokoomus ei voi olla paha poliisi”

Kokoomuskonkari hallituskaavailuista: ”Vihervasemmisto olisi yksinkertaisesti liian monilukuinen”

Suomi palaamassa kolmen A:n kerhoon? ”Seuraava hallitus tarvitsee hitusen onnea, mutta ennen kaikkea päättäväisyyttä”

Talouden asiantuntijat: ”Todennäköisimmällä hallituskokoonpanolla vaikea puuttua Suomen ongelmiin”

Jaa artikkeli:

Kommentit

Kim Forsell

Eikö aktiivimalli ollutkaan tarpeeksi? Työttömiä suunnistettiin alimpaan helvettiin ja samalla työkokeilulua ja kuntouttavaa paisus suunnattomaksi ja kokoajan tulee uutisia että yritykset käyttää näitä kahta keinoa säästääkseen palkkakuluissa jolloin todellisuudessa pienenee työntekijöiden tarve. Olisiko aika tehdä jotain muuta kuin hakata päätä seinään sormi perseessä?

Pasi Käyhkö

Jotain on tehtävä. Valtio ottaa tänä vuonnakin lisälainaa 2,5-3,5 miljardia €.
Muu ei auta kuin kaikkien tukien karsiminen. Aloittaen vaikka yritystuista 400milj.€ ja maatalouden valtion tuista 500nilj.€. Tuulimyllytuet pois kokonaan, n.300milj.€.

Seppo Simonen

Jänis tekee ennen yölepoon menemistä takaperiä elikä harhauttaa täten vaikka ketun jäljiltänsä.
Nyt näyttää jotenkin siltä ettei Petteri Orpo ole ihan valmis ja olisiko tekemässä takaperät ennen ryhtymistään punavuhervasemmiston pankkiiriksi valtiovarainministerinä.
Mutta saattaisi olla jos saisi 11 ministerin salkkua 20-stä jolla edustaa konservatiivistä oppsitiota kokonaisuudessaan.
Tuo Pasin säästölista on mielenkiintoinen olisiko se avaus työllisyysasteen laskemisen avaus Orpon edellisen hallituksen 67,7 suuntaan ja työttömyyden lisäämiseen.

Kaarlo Erjala

Kaikissa EU-maissa tuetaan maataloutta. Omassa maassa tuotettua ruokaa on turvallista syödä, mutta se loppuu maatalouden vaikeuksien kasvaessa. Otetaan realiteetit huomioon ja kannustetaan suomalaista viljelijää. En vähentäisi maatalouden valtion tukia ja tuskin entinen maatalousministeri Petteri Orpokaan olisi siihen valmis.

Pasi Käyhkö

Naapurimaamme Ruotsi on tässä maataloustukien poistamisessa hyvä esimerkki. Poisti kansallisen maataloustuen lähes kokonaan ja tuottaa silti hyviä korkealaatuisia tuotteita myös Suomen marketteihin. Syynä tukien poistoon oli maan liian pohjoinen sijainti viljelyyn.
Valtion liiallinen tuki kuuluu sosialismiin. Sovhoosit hyvä esimerkki.

Seppo Simonen

Kansallinen maataloustuki 2019 on 318,7 miljoonaan ja se pääosin eteläsuomen vilja tiloille myös sokerijuurikkaan hehtaari tuki on merkittävä.
Siinä on tulevalle maatalusministerille työsarkaa alkaa poistaa Käyhkölle epämieluisaa tukea.huomioon on kuitenki otettava lakisääteinen huoltovarmuus Suomessa.

Pasi Käyhkö
Vastaus kommenttiin #19

Lisäys; EU:n tuki Suomen maataloudelle oli noin 1, 3 miljardia€. Lisäksi on joitakin muita tukimuotoja. Yhteensä erilaisia .tukinimikkeitä on yli 200.'Nämä kaikki luvut ovat sähköpostissani ministeriön virkamieheltä.

Seppo Simonen
Vastaus kommenttiin #19

Selvitä Pasi uudelleen kansallinen maataloustuki suoraan maanviljelijälle on 318,7 miljoonaa. Muutoin tuo sinun 500 miljoonan leikkaus tuista kohdistuisi suoraan elintarvike teollisuuteen sitä kautta työttömyys asteeseen jonka seuraava hallitus nostaa 72,5-stä 75-een muootoin se oli 2015 edellisen halllituksen hallitessa KOK ja SDP voimin työllisyysaste oli jotain 67,6

Seppo Simonen
Vastaus kommenttiin #23

Näyttää olevan jonkinmoista halua syylistää maaviljelyselinkeino ja samalla kyseenalaistaa kansallinen elintarvike huoltovarmuus.
En kyllä lähtisi kansalliseen turvallisuuteen vaikuttavia osa-alueita vaarantamaan.

Seppo Simonen
Vastaus kommenttiin #26

On äärettömän omalaatuista Pasi Käyhköltä dominoida Suomalaista maanviljelijää hänen vähäisiä elantoaan se on paremminkin sanottuna eloa.

Maatilojen lukumää on enää 47700 ja vuosittain poistuu 2-3 % tekee 1200 maatilaa vuodessa siitä voi laskea mitä se on 10 vuoden päästä.

Voinen sanoa että meidän elintarvike huoltovarmuus tulee vaarantumaan aivan
lähitulevaisuudessa.
Kysyppä lipttamasi Kokoomus puolueen johdolta haluavatko he vaarantaa elintarvike huoltovarmuuden Suomessa.

Kalle Paloheimo

Velalla maksetun työn arvon, kustannuksien ja laskutuksen erolla pitäisi pystyä maksamaan velka ja korko. Arvon ja laskutuksen tulee olla korkeampi kuin kustannusten. Koska Suomi velkaantuu ei laskutus tai työn arvo ole kustanuksien tasolla. Nyt pitäisi nostaa laskutusta ja leikata kustanuksia oletuksena että työn arvo on riittävä, tästä syntyvällä hyvällä pitäisi maksaa velkaa. Työn arvon pitäisi olla riittävä kun jokainen tekee rehellisesti parhaansa.

Tommi Messi

Eiköhän ensimmäiseksi lopeta jokaisen poliittisen puolueen tuet ja omistukset suoraan valtion omistukseen. Sitten seuraavaksi lihoiksi jokainen etujärjestö ja omaisuus ja varallisuus valtiolle. Johan tuli rahaa vaikka mihin. Sitten lopuksi siloposki ja löydä poski suunnittelemaan Vake 2.5 Me rahoille sijoitukset. Koulutukseen, tutkimukseen ja julkisen puolen kehittämiseen. Noin viisaimmat laskekoon miten paljon löysää rahaa on piilotettu poliittisiin etujärjestöjen lypsettäviin lehmiin. Itku velasta johtuu siitä, että Kokoomus ei pääsekään jauhamaan ikuista mantraa. Kestävyysvaje, yleissitovuuden poisto, työperäinen maahanmuutto. Rinne estämässä tämän. :)

Tapio Angervuori

"Kokoomus ja sdp ovat vaalien alla jatkuvasti kiistelleet taloudesta, jossa sdp näkee tarvetta veronkorotuksille ja kokoomus puolestaan työn veroalelle. Kokoomus on arvostellut sdp:n vaalilupauksia vastuuttomiksi valtiontalouden näkökulmasta."

Yllä olevasta päätellen Kokoomus haluaa ottaa lisää velkaa ja SDP taas vähentää velkaantumista nostamalla verotusta!
Päättääkää nyt mitä haluatte tehdä: paradoksi on, että talouskasvu ja velkaantuneisuuden kasvu kulkevat käsikädessä.

Tapio Lehtimäki

Vastuutonta SDP:n talouspolitiikassa on "jakovara". Veroja Rinne ei ole nostamassa velkaantumisen taittamiseksi - vasemmiston laatima budjetti lienee unelmista perattuna huomattavasti alijäämäisempi kuin oikeiston tarjoama vaihtoehto.

Talouskasvu ja velkaantuminen eivät korreloi kuvaamallasi tavalla, kunhan kasvu syntyy yksityisellä puolella eikä pöhöttynyttä julkista puolta velkarahalla paisuttamalla.

SDP:läinen politiikka on perinteisesti typistänyt yksityistä puolta ja suosinut julkista taloutta. Mitä Kokoomukseen tulee, nykyään sen linjaukset voisivat monessa tapauksessa olla SDP:n puoluetoimiston laatimia. Siksi valtionvelka kasvaa.

Joten eiköhän sieltä lopuksi sinipunaa pukkaa.

Tapio Angervuori

"Talouskasvu ja velkaantuminen eivät korreloi kuvaamallasi tavalla, kunhan kasvu syntyy yksityisellä puolella eikä pöhöttynyttä julkista puolta velkarahalla paisuttamalla. "
Oletko sitä mieltä siis, että yksityinen puoli joutuu siis velkaantumaan?
Yksityisen sektorin velka on yli 200% BKT:stä, kun julkisen sektorin velka on alle 60%.
Joku taho joutuu aina velkaantumaan, jotta maahan saataisiin talouskasvua. Jos vaihtotase on positiivien, velkaantuaj on jokin ulkomainen taho. Kukaan ei haluaisi velkaantua, on se paradoksi! Jos kukaan ei velkannu, talous ei kasva.

Tapio Lehtimäki
Vastaus kommenttiin #27

Eipä taida yksityisen sektorin velka vielä ihan ylittää kahtasataa pinnaa, eikä sillä niin väliä, vaikka ylittäisikin. Yksityisen velan vastapainonahan on yleensä likvidiä varallisuutta, esimerkiksi asuntoja ja kiinteistöjä.

Julkinen sektori sen sijaan ottaa syömävelkaa eli polttaa joka vuosi rahaa kiihtyvällä vauhdilla. Eikä sen velan vakuutena ole muuta kuin veronmaksajien selkänahka.

Vaihtotaseen alijäämäisyys on oma lukunsa eikä se suoraan liity valtion budjettialijäämään. Siinä olet oikeassa, että valtioiden välisessä kaupankäynnissä toinen köyhtyy ja toinen rikastuu.

Vasemmistolainen talouspolitiikka kytkeytyy esille tuomaasi vaihtotaseeseen yleensä niin, että maailmankaupan räsypokassa nimenomaan Suomi-neito päätyy ilkosilleen.

Tapio Angervuori

Trading economics: Private Debt to GDP in Finland decreased to 211.05 percent in 2017.
Ongelmana on tietysti myös matalainflaatio. Inflaation pitäisi olla 2% tuntumassa, jotta talous pyörisi, ja deflaation riski olisi pieni. Tämä vaatii lisää velan ottoa joltakin taholta. USA ei halua olla maailman velanottaja. Samoin Britit tekevät breksittiä, ja ei myöskään halua olla se, joka velkantuu. Ranska on jo ihan lirissä sekin velan suhteen.