Maanantai 27.5.2019

Ekonomisteilta karut terveiset hallitusneuvotteluihin: Työllisyys ei kasva ilman rakenteellisia uudistuksia – eikä nousulla voi rahoittaa vaalilupauksia

  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Suomessa täytyy seuraavaksi toteuttaa rakenteellisia uudistuksia työllisyysasteen nostamiseksi, katsovat ekonomistit.
|

Suomi ei pääse 75 prosentin työllisyysasteeseen ilman merkittäviä rakenneuudistuksia työmarkkinoilla. Näin arvioivat ekonomistit aamun työllisyyslukujen julkistamisen jälkeen.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli maalikuussa työllisinä 61 000 henkeä enemmän kuin vuosi sitten. Työllisyysasteen trendi nousi 72,6 prosenttiin. Työttömänä oli maaliskuussa 191 000 henkeä eli 49 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysasteen trendi oli maaliskuussa 6,4 prosenttia.

Liki kaikki eduskuntapuolueet puhuivat eduskuntavaalien aikaan 75 prosentin työllisyysasteesta, jolla rahoitettaisiin vaalilupauksia.

Mihin valoon aamun työllisyysluvut asettavat hallitusneuvottelut?

LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro aloittaa vastauksen viittaamalla ensin valtiovarainministeriön (VM) arvioon, jonka mukaan seuraavan hallituskauden sopeuttamistarve julkisissa menoissa on kaksi miljardia euroa ja pitkän aikavälin tulojen ja menojen tasapainottaminen vaatii peräti viiden miljardin euron rakenteelliset uudistukset.

VM totesi helmikuussa, että tavoitteeseen voidaan päästä, kunhan varmistetaan, että sote-uudistus hillitsee kustannusten kasvua tavoitellut kolme miljardia euroa ja työllisyysaste nousee 75 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. VM:n mukaan nettomääräiseen veronkevennykseen ei ole varaa kestävyysvajeen takia, mutta verotusta voidaan kiristää rajallisesti.

”Työllisyyskasvulla, vaikka se siis jatkuisikin, ei voi perustella uusia pysyviä menolisäyksiä, koska parempaa työllisyyttä tarvitaan olemassa olevan kestävyysvajeen taklaamiseen”, toteaa puolestaan Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Timo Vesala.

Nummiaron mukaan nyt tarvitaan sekä nopeita sopeuttamistoimia että rakenteellisia uudistuksia. Tavoitteeseen pääseminen riippuu Nummiaron mukaan paljolti suhdanteista ja vaatii joka tapauksessa suotuisia olosuhteita, päätyipä hallitus mihin toimiin tahansa.

Hän uskoo, että tehtävästä tulee vaikea. Hän huomauttaa, että suhdannekorjatut luvut voivat näyttää paremmilta kuin ne itse asiassa ovatkaan.

”Nousukausi on nyt ohi”, hän sanoo.

”Neljässä vuodessa ehtii tapahtua kaikenlaista ja tällä hetkellä riskit ovat kansainvälisessä taloudessa alaspäin.”

Nummiaron mukaan myöhemmin pitää tavoitella peräti 80 prosentin työllisyysastetta, jotta taloudessa päästään tasapainoon. Veroelementin käytössä ollaan Nummiaron mielestä puun ja kuoren välissä: Suomessa verot ovat kansainvälisesti vertaillen korkeat, joten veroastetta on vaikea lähteä nostamaan, mutta toisaalta väestörakenteen muutos ja ikääntyminen lisäävät hoivakuluja, joten sitä on vaikea laskeakaan.

Nummiaro odottaa, että tilanne ratkeaa sdp:n ja kokoomuksen välisissä neuvotteluissa. Sdp puhui vaalien aikaan 1–3 miljardin euron hintaisista vaalilupauksista ja kokoomus miljardin euron veronkevennyksistä. Nummiaro uskoo, että molemmat luvut hilautuvat alaspäin hallitusohjelmassa ja lähenevät näin toisiaan.

Rinne sanoi ennen vaaleja Talouselämän, Kauppalehden ja Uuden Suomen yhteishaastattelussa, että tarvitsee enemmistöhallitukseen kumppaniksi joko keskustan tai kokoomuksen. Keskusta kärsi historiallisen tappion ja ilmoitti, että sen suuntana on oppositio, vaikka luettelikin myös kynnyskysymyksiä hallitukseen.

Keskustan ilmoitus on vahvistanut veikkauksia sinipunahallituksen puolesta.

 

”Millaisiin rakenteellisiin uudistuksiin demarivetoinen hallitus pystyy?”

Nummiaro toteaa, että demarivetoisen hallituksen kannalta mielenkiintoista on nähdä, millaisiin rakenteellisiin uudistuksiin hallitus pystyy. Hän suhtautuu uudistusten etenemismahdollisuuksiin skeptisesti ja viittaa Juha Sipilän (kesk) hallituksen törmäyskurssiin ay-liikkeen kanssa. Sipilä olisi halunnut edistää kaudellaan vielä enemmän esimerkiksi paikallista sopimista.

Rinteen ay-taustan huomioon ottaen Nummiaro pohtii, onko sdp:llä uusi tulokulma uudistuksiin verrattuna Sipilän hallitukseen.

Nummiaro toteaa, että yksittäiset uudistukset eivät riitä, vaan nyt tarvitaan laaja keinovalikoima. Jo 75 prosentin työllisyysasteen tavoite vaatii hänen mukaansa aidosti työmarkkinarakenteiden uudistamista.

Rakenteellisiin työmarkkinauudistuksiin ajaa Suomea myös heikkenevä taloussuhdanne, vaikka Nummiaro kuitenkin iloitsee siitä, ettei talouden heikkeneminen ole enää kiihtynyt.

”Suhdanteen jäähtymisen ja talouden rakenteellisten rajoitteiden vuoksi työllisyyden kasvun jatkuminen on kaikkea muuta kuin automaattista”, toteaa Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Timo Vesala.

Rakenteellisina keinoja Nummiaro löyttää ansiosidonnaisen työttömyysturvan lyhentämisestä, yleissitovuudesta ja paikallisesta sopimisesta, eläkeputken lyhentämisestä ja vuorotteluvapaan poistamisesta. Työmarkkinoille kaivattaisiin Nummiaron mukaan lisää joustavuutta. Hän uskoo, että perhevapaauudistus etenee alkavalla kaudella, mutta siinä on kyse enemmän tasa-arvosta kuin kansantaloudesta.

Tärkeä kysymys on Nummiaron mukaan myös työperäinen maahanmuutto ja saatavuusharkinnasta luopuminen. Kokoomus on ollut luopumisen kannalla, mutta sdp toistaiseksi ei.

Säästöpankkiryhmän Vesala puolestaan nostaa esiin osaamisen ja koulutuksen vahvistamisen ja kannustimet, kuten työmarkkinoiden joustot ja sotu-uudistus sekä työvoiman liikkuvuus.

Nordean yksitystalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen taas toteaa Twitterissä, että 75 prosentin työllisyysasteeseen ei päästä ilman uusia työllisyystoimia. Hän myös toivoo, että hallitusneuvotteluissa löytyy yhteinen tilannekuva, sillä ilman sitä on vaikea linjata yhteistä talouspolitiikkaa.

”Toivottavasti hallitusneuvotteluissa keskustellaan myös reformeista, eikä vain kirjata 75 prosentin tavoitetta”, Kärkkäinen tviittaa.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Antti Kettunen

Minä ehdotan että jokainen joka julkisuudessa sanoo "rakenteellinen uudistus" ilman että määrittelee tarkasti mitä tarkoittaa asetetaan sadan euron sakkoon. Tällä valtion talous saadaan kuntoon noin kuukaudessa.

Saatavuusharkinnasta luopuminen? Millä logiikalla se parantaa tilannetta yhtään mihinkään? Maa täyteen osaamattomia ulkomailta niin työllisyys paranee ja budjetti korjaantuu itsekseen? Voi ristus noita ekonomisteja, melkoisia velikultia.

Jari Ikonen

Mitähän se työ jargon "paikallisen sopimisen lisääminen" oikein konkreettisesti tarkoittaa? Siitäkin satkun sakko niille jotka sitä hokee muttei väännä rautalankamallia mitä se tarkoittaa.

En tiedä oliko mr. Nummiaro ehdokas mutta kovasti tuntuu olevan jutut samat kuin vaaleissa pronssia pokanneella porukalla.

Timo-Pekka Mustakallio

Mitähän jos rakenteelliset uudistukset aloitettaisiin poskettomaksi paisuneesta hallinnosta, julkiselta sektorilta? Tuon "konttoriväen" ylläpitäminen tietää alati kiristyvää verorasitusta, sillä koskas sellainenkin ihme on nähty, että byrokraatit leikkaisivat omista hommistaan... pikemminkin päinvastoin hallinto paisuu paisumistaan, hidastuu ja monimutkaistuu entisestään (haa, lisää virkoja!) ja muuttuu kehityksen esteeksi (pois lukien kaikenlaiset piperrykset).

Tähänastiset "leikkaukset" on kohdistettu pääasiassa rivityöntekijöihin - eli väkeä on vähennetty viranomaisen/kansalaisen rajapinnasta - mikä on heikentänyt palvelua, monimutkaistanut asiointia, ja kasvattanut odotusaikoja. Mukavat konttorivirat sen sijaan - ne kuuluisat siistit sisätyöt - on visusti suojattu leikkurilta. Eräs pieni esimerkki olkoot täysin tarpeeton Ulkopoliittinen Instituutti UPI, jonka höpöttäjä-"asiantuntijoilta" ei ole aikoihin kuultu kunnollisia ja relevantteja analyysejä, vaan lähinnä linjauskollista wanhan toistamista. Toivottavasti kukaan ei perusta päätöksiään tuollaisille yhdentekeville ellei suoranaisesti väärille puheille... vai uskookohan UPI itsekin jo omaa bs:äänsä?

Miksi tämä julkisen sektorin rankka saneeraus NYT olisi tärkeää? Maailmantalous jarrutti loppuvuonna 2018 ja alkuvuodesta 2019 rajusti: ehkäpä päästään taas kaasulle mikäli keskuspankkien ensi reaktiona aloittama hillitön "setelipainon pyörittäminen" puree... mutta tämähän on vain hätälääkitystä, ja taantuma (ellei kriisi) iskee lopulta entistäkin pahempana. Jos silloin vasta ryhdytään leikkaamaan, ovat leikkaukset äkillisiä - eli ei jää kriittisen tärkeää aikaa ihmisten sopeutua - ja aiheutetaan tarpeettomia inhimillisiä vaikeuksia ellei kriisejä (myös tietenkin pankeille, kun moni on savupiippua ellei jo tuuliviiriä myöten veloissaan). Emme voi tietää mitä tulevaisuus tuo... mutta jo nyt poliittisesti epävakaaksi muuttuneelle EU:lle voi käydä pahan jälkeen vieläkin pahemmin, jopa unionin lopullinen, sen purkautumiseen johtava "resultanttikriisi". Mitä fiksummin ja inhimillisemmin olemme ehtineet varautua, pistää Suomi myrskynkestävään kuntoon ja luoda kansallista yhtenäisyyttä, yhteishenkeä, sitä parempi.

Täytyy toivoa, että nyt kävisi parempi herra- ja hallitustuuri, ja että tihrustettaisiin - sen minkä kyetään ja ehditään - tulevaisuuden sumuun. Pelkään pahoin, ettemme pidä myrskystä minkä enteet ovat jo ilmassa, ja mikä sieltä ennen pitkää ilmestyy näkyviin.

Don Lepris

laskettiinko tohon tän hetkiseen työllisyyden nousuun vastikkeellisen työttömyyspäivärahan toimesta 9e/päivä työllistetyt? nämähän ei käytännössä tuota valtiolle mitään. meinaan että silläkö kokoomus ja keskusta sitten rintaansa pörhistelee vielä ensi vaalikaudellakin? Ja toivottavasti tällä kaudella keskitytään todelliseen työllisyyden kasvuun eikä optisiinharhoihin.

Kaarle Akkanen

Ns. kakkua on jaettu ennenkuin sitä on edes leivottu. Kai useimmat ovat tämän todenneet? 75% työllisyys ei riitä ja helpot keinot on jo käytetty. Demarivetoinen hallitus ei kykene ns. koviin keinoihin, joten lopputulemana on valtion velan kasvattaminen!